Jos opetus on järjestetty siten, että opiskelija ei vammaisuuden tai muun vastaavan terveydellisen syyn vuoksi pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssilla määrätyllä tavalla, korkeakoulun tulee ryhtyä kohtuullisiin mukautuksiin suoritusmahdollisuuden järjestämiseksi. Tutkinnoille ja kursseille asetettujen osaamistavoitteiden tulee täyttyä. (Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt 24 §)
Henkilökohtaisten opintojärjestelyjen tarpeen taustalla voi olla monenlaisia syitä. Tähän tietopankkiin on koottu lisätietoja erilaisista opiskelijoiden henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tarpeista ja niiden syistä. Käytännössä opintojärjestelyt ovat joustavia henkilökohtaisia opintoratkaisuja kurssiopetuksen ja tenttien järjestelyihin sekä työmuotoihin. Opettaja arvioi ja määrittelee toteutuksen opintojakson kurssin osaamistavoitteiden pohjalta.
Jos tarvitset henkilökohtaisia opintojärjestelyjä opinnoissasi, toimi seuraavasti:
Henkilökohtaisia opintojärjestelyjä myönnetään opiskelijalle vain silloin, kun opiskelijalla on esittää henkilökohtaisten opintojärjestelyiden suositus todisteena oikeudestaan opintojärjestelyihin. Suositukset ovat voimassa koko Aallossa.
Oikeuden henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin myöntää opiskelijan oman korkeakoulun oppimispalvelut. Opiskelijalla tulee olla asianmukainen lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto todisteena henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tarpeesta. Oikeus henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin voi olla määräaikainen tai koko opintojen ajan voimassa oleva.
Opiskelijan suositukseen kirjataan opiskelijalle myönnetyt henkilökohtaiset opintojärjestelyt, mutta ei tietosuoja-asetuksen suojelemia tietoja opiskelijan terveydentilasta. Tarkemmat tiedot opiskelijan terveydentilasta eivät tule kenenkään muun kuin oikeuden myöntävän henkilön tietoon. Henkilökohtaisten opintojärjestelyiden oikeuden myöntäneen henkilön yhteystiedot löytyvät suosituksesta.
Opiskelijan tulee tuoda henkilökohtaisten opintojärjestelyidensä tarve opettajan tietoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opiskelijoita opastetaan henkilökohtaisten opintojärjestelyiden käytännöistä tarkemmin suosituksen kirjoittamisen yhteydessä.
Salassapidettävyys tarkoittaa sitä, että asia tulisi olla vain niiden tiedossa, joilla on erikseen perusteltu välttämätön tarve päästä perehtymään siihen. Opiskelijalle myönnetty oikeus henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin tulisi siis olla vain kyseisen kurssin opettajan sekä mahdollisesti loppukokeen järjestelyihin tai arviointiin osallistuvien yliopiston henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden tiedossa.
Ongelmatilanteissa voit ensisijaisesti ottaa yhteyttä opiskelijan koulun oppimispalveluihin ja opintoasiainpäällikköön. Myös opintopsykologeja voi tarvittaessa konsultoida opiskelijan tilanteesta.
Oppimiskeskus tarjoaa opiskelijoiden käyttöön saavutettavaa kurssikirjallisuutta yhteistyössä Celia-asiantuntijakeskuksen kanssa. Saavutettavaa kurssikirjallisuutta tarjotaan lukemisesteisille opiskelijoille. Palvelu on tarkoitettu läsnäolevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Opinto- ja uraohjauspsykologit auttavat ja tukevat opiskelu-, ura- ja hyvinvointihaasteisiin liittyvissä kysymyksissä. Voit ottaa yhteyttä opintopsykologiin selvittääksesi asioita, jotka heikentävät opiskelukykyäsi.
Haluatko kehittyä opettajana? Aloita pedagoginen koulutus A! peda intro -kurssilla ja jatka muilla ydinkursseillamme, tai katso valinnaisten kurssien tarjonta.
Aalto-yliopiston toiminnan yhdenvertaisuuteen liittyviä ohjaavia periaatteita ovat moninaisuus ja saavutettavuus.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
