Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

 Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jossa masennuskaudet vaihtelevat maniakausien ja oireettomien kausien kanssa.

Masennuksella voidaan tarkoittaa psykologista tilaa tai diagnostisesti määriteltyä sairautta. Tyypillisesti masennuksesta puhuttaessa tarkoitetaan pitempään jatkunutta alakuloista mielialaa, surumielisyyttä ja/tai välinpitämättömyyttä. Masennukseen kuuluvat myös negatiiviset ajatukset itsestä, tulevaisuudesta ja ympäröivästä maailmasta. Masentuneen ihmisen on vaikea saada mielihyvää tavallisista asioista, kuten ystävien tapaamisesta tai tehtävissä onnistumisesta. Nukkumisongelmat saattavat lisääntyä joko niin, että nukkuminen vaikeutuu, tai niin, että nukkuu liikaa. Masennuksen ollessa vaikeampi, myös ajatukset tai toiveet elämän päättymisestä voivat tulla mieleen. Masentuneen oireiden voimakkuus voi vaihdella, ja hyviäkin kausia voi seurata taas huonompi jakso.

Masentuneelle on oleellista pysähtyä kuuntelemaan erilaisen toiminnan vaikutusta omaan vointiin, ja ohjata toimintaansa sen mukaan. Erityisesti oman jaksamisen kuunteleminen ja huomioon ottaminen on tärkeää.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy puolestaan vaihtelevasti masennusta, maniaa, sekamuotoisia ja oireettomia jaksoja. Oirekuva voi vaihdella eri jaksojen välillä äkillisestikin. Manialla tarkoitetaan psykologista tilaa, jossa korostuvan toimeliaisuus, puheliaisuus, nopeutunut ajatuksenriento ja itsetunnon kohoaminen hyvin korkeaksi, mutta samalla myös vastuuton käytös ja keskittymiskyvyn puute. Maanisesti käyttäytyvä ei yleensä itse tunnista oman käyttäytymisensä ongelmallisuutta, ja saattaa olla vastahakoinen näkemään maanista tilaa haitallisena itselleen.

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä vaikuta opiskeluun. Vaikeuksia voi kuitenkin olla esimerkiksi muistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden alueella sekä kokonaisuuksien hahmottamisessa. Opiskelijan voi olla vaikeaa sulkea pois ympäristön ärsykkeitä. Tällöin työskentely keskeytyy helposti, ja tiedon prosessointi ja haltuunotto voi olla työläämpää. Opiskelijan voi olla hankalaa suunnitella työskentelyään sekä keskittyä pitkään yhtäjaksoisesti. Lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset, kuten keskittymisvaikeudet, levottomuuden tunne tai väsymys, voivat haitata opiskelua. Jokaisen opiskelijan tilanne on kuitenkin yksilöllinen. Sama diagnoosi ei tarkoita samanlaisia opetuksen ja oppimisen tarpeita.

Kannusta opiskelijaa hakeutumaan mielenterveyspalveluiden pariin, jos hän ei vielä saa tarvitsemaansa apua! YTHS tarjoaa opiskelijoille kiireetöntä mielenterveyshoitoa, kunnalliset mielenterveyspalvelut puolestaan auttavat myös kiireellisissä asioissa.

Opettajat voivat omalla toiminnallaan ja kannustamisellaan madaltaa opiskelijan kynnystä tulla kertomaan opiskelun haasteista ja mahdollisesti tarvittavasta tuesta. Opiskelijan muuttunut käyttäytyminen tai toiminta voi herättää henkilöstön tai muiden opiskelijoiden huomion ja antaa aihetta keskusteluun. Keskustelun aloite voi tulla myös opiskelijalta itseltään. Kysymys "Mitä sinulle kuuluu? on aina hyvä keskustelunaloitus.

Vinkkejä ohjaustilanteisiin

  • Keskustele opiskelijan kanssa siitä, mikä oppimisessa ja opiskelussa tuntuu vaikealta ja mikä voi helpottaa sitä.
    • Tue opiskelijan omia, jo hyviksi havaitsemia keinoja.
    • Kannusta kokeilemaan erilaisia tapoja opiskella.
    • Auta tekemään realistinen opiskeluaikataulu ja päivittämään sitä.
    • Selvitä, onko lisäohjaus tarpeen kirjallisten töiden, varsinkin opinnäytetöiden teossa.
    • Korosta sitä, mitä opiskelija jo osaa tai missä hän on hyvä
  • Korosta realististen suunnitelmien tärkeyttä, ja suhteuta tavoitteet ja vaatimukset opiskelijan voimavaroihin ja saatavilla olevaan tukeen. Sekä maniaoireisella että masentuneella opiskelijalla voi olla taipumusta yliarvioida suoritettavien kurssien määrää. Liiallisella kuormituksella opiskelija ei etene opinnoissaan eikä toipumisprosessissaan! Usein hitaampi, mutta varmempi eteneminen tukee opiskelijan hyvinvointia ja antaa myös positiivisia onnistumisen kokemuksia.
  • Suuret muutokset arjessa voivat olla hyvin kuormittavia. Tarjoa opiskelijalle tukeasi esimerkiksi työharjoitteluun tai opiskelijavaihtoon valmistautumisessa.
  • Muistuta opiskelijaa, että opintojenkin sujumiseksi on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista esimerkiksi varaamalla aikaa ihmissuhteisiin, liikuntaan ja harrastuksiin.
    • Sovi opiskelijan kanssa aikataulusta, joka mahdollistaa riittävän palautumisen (tauot, vapaapäivät)

Kurssikäytänteet kunnossa?

  • Opiskelua helpottaa, jos opetus on suunniteltu mahdollisimman esteettömäksi:
    • suoritustavat ja määräajat ovat joustavia
    • aineistot ovat saatavilla myös verkossa
    • tarjolla on yksilöllistä tukea, ja opiskelija on hyvin tietoinen tuen saatavuudesta
    • opetustilanteissa on luottamuksellinen, avoin, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri
  • Opiskelija saattaa tarvita lisäaikaa tehtävän palautuksiin myös kesken kurssin suorittamisen, jos hänen vointinsa hidastaa opiskelua kurssin aikana.
  • Varmista, että kurssin palautusajat mahdollistavat myös palautumisen opiskelun aikana. Älä suunnittele palautusaikoja liian tiukoiksi, ja huomioi myös se, että opiskelijat suorittavat usein toisia kursseja samanaikaisesti.

Hyvät tentti- ja arviointikäytännöt

  • Tentti- ja arviointikäytänteissä on hyvä huomioida
    • Rauhallinen työtila saattaa olla tarpeen keskittymisen työläyden vuoksi
    • Tarvittaessa keskustelkaa ryhmätyöskentelyyn liittyvistä menettelyistä, kuten seminaareista, tuutoroinneista ja työpajoista.

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Aallon uudet opiskelijat luennolla

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.

Palvelut
Kirjoittava opiskelija luennolla

Lukivaikeus

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 4,4 % on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS, 2016). Lukivaikeudessa lukeminen on hidasta äänteiden hahmotukseen ja käsittelyyn liittyvien vaikeuksien vuoksi.

Palvelut
Opiskelija kirjoittaa

Hahmottamisen vaikeudet

Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa tai visuaalisessa tarkkaavaisuudessa.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö saattaa näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen vaikeutena, huolimattomuusvirheinä tai itsenäisen opiskelun haasteina.

Palvelut
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismin kirjon häiriöt

Autismin kirjon häiriöistä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa yleisin on Aspergerin oireyhtymä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Palvelut
Ryhmä opiskelijoita

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä, eivätkä vielä tarkoita ahdistuneisuushäiriötä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkikohtauksen pelko rajoittaa opiskelijan elämää ja opintoihin osallistumista.

Palvelut

Palaute

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä tästä tietopankista

Anna palautetta
MIDE_Aalto_Forum_15102013_photo_by_lasse_lecklin_10
Tätä palvelua tarjoaa:

Oppimispalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu