Masennuksesta puhuttaessa tarkoitetaan pitempään jatkunutta alakuloista mielialaa, surumielisyyttä ja/tai välinpitämättömyyttä. Masennukseen kuuluvat negatiiviset ajatukset itsestä, tulevaisuudesta ja ympäröivästä maailmasta. Siihen voi liittyä myös ärtyneisyyttä ja vihaisuutta. Masentuneen ihmisen on vaikea saada mielihyvää tavallisista asioista, kuten ystävien tapaamisesta tai tehtävissä onnistumisesta. Nukkumisongelmat saattavat lisääntyä joko niin, että nukkuminen vaikeutuu, tai niin, että nukkuu liikaa. Masennuksen ollessa vaikeampi myös ajatukset tai toiveet elämän päättymisestä tai jopa itsemurhasta voivat tulla mieleen. Masentuneen oireiden voimakkuus voi vaihdella, ja hyviäkin kausia voi seurata taas huonompi jakso.
On todettu, että monilla masennuksesta kärsivillä nuorilla on samaan aikaan jokin muu ongelma. Tavallisimpia näistä ovat päihdeongelma, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt sekä syömis- ja ahdistuneisuushäiriöt.
Masentuneen on oleellista pysähtyä kuuntelemaan eri toimintojen vaikutusta omaan vointiin, ja ohjata toimintaansa sen mukaan. Erityisesti oman jaksamisen kuunteleminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. On tärkeää keskustella opiskelijan kanssa hänen tarpeistaan tämänhetkisessä tilanteessaan. Sosiaalinen tuki opiskeluissa ja koulun ulkopuolelle on erittäin tärkeää, mutta monen voimavarat luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita saattavat olla väliaikaisesti heikentyneet.
Noin 1 % aikuisista sairastaa kaksisuuntaista (bipolaarista) mielialahäiriötä. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista vaihtelevin välein toisiaan seuraavat masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot. Mielialan muutosta verrataan aina suhteessa henkilön omaan yksilölliseen persoonallisuuteen. Mania on jakso, jonka aikana mieliala on kohonnut selvästi poikkeavalla tavalla ja jossa korostuvat poikkeava touhukkuus, puheliaisuus ja nopeutunut ajatuksen riento, mutta samalla myös vastuuton käytös ja vähentynyt unen tarve. Maanisesti käyttäytyvä ei välttämättä itse tunnista oman käyttäytymisensä ongelmallisuutta, ja voi olla vastahakoinen näkemään tilaa haitallisena itselleen. Hypomania on maniaa lievempi jakso (oireet ovat asteeltaan lievempiä). Monet sairaudesta kärsivät ovat sairausjaksojen välillä täysin oireettomia.
Kuormittavat tehtävät, kuten erityisen stressaava opiskeluprojekti voivat pahentaa masennusoireita. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneen on tärkeä opetella stressinhallintataitoja. Läheisten tuki on monin tavoin tärkeää kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt voivat liittyä opiskelijan kokemaan kuormittuneisuuteen ja opiskelustressiin. Toisaalta oireilu voi haitata opiskelukykyä ja lisätä riskiä opintojen venymiseen ja keskeytymiseen sekä heikentää mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävien, tukea antavien ja hoidollisten palvelujen tuleekin huomioida opiskeluun liittyvät erityispiirteet ja opiskelukyvyn tukeminen.
Mielenterveysongelmat eivät aina välttämättä vaikuta opiskeluun. Hyvinvoinnin horjuessa nukahtamis- ja uniongelmat, jännittyneisyys ja hermostuneisuus voivat kuitenkin vaikeuttaa arkisten rutiinien ylläpitämistä, ja seurauksena keskittymisessä ja oppimisessa voi ilmetä ongelmia. Hoitavan lääkityksen mahdolliset sivuvaikutukset, kuten keskittymisvaikeudet tai väsymys, voivat myös haitata opiskelua. Jokaisen opiskelijan tilanne on kuitenkin yksilöllinen. Sama diagnoosi ei tarkoita samanlaisia opetuksen ja oppimisen tarpeita.
Opettaja voi omalla toiminnallaan ja kannustamisellaan madaltaa opiskelijan kynnystä tulla kertomaan opiskelun haasteista ja mahdollisesti tarvitsemastaan tuesta. Opiskelijan muuttunut käyttäytyminen tai toiminta voi herättää henkilöstön tai muiden opiskelijoiden huomion ja antaa aihetta keskusteluun. Kysymys "Mitä sinulle kuuluu? on aina hyvä keskustelun aloitus.
Kannusta opiskelijaa hakeutumaan mielenterveyspalveluiden pariin, jos hän ei vielä saa tarvitsemaansa apua. YTHS tarjoaa opiskelijoille kiireetöntä mielenterveyshoitoa, kunnalliset mielenterveyspalvelut puolestaan auttavat myös kiireellisissä asioissa.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
