Palvelut

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Mitä masennus tarkoittaa?

Masennuksesta puhuttaessa tarkoitetaan pitempään jatkunutta alakuloista mielialaa, surumielisyyttä ja/tai välinpitämättömyyttä. Masennukseen kuuluvat negatiiviset ajatukset itsestä, tulevaisuudesta ja ympäröivästä maailmasta. Siihen voi liittyä myös ärtyneisyyttä ja vihaisuutta. Masentuneen ihmisen on vaikea saada mielihyvää tavallisista asioista, kuten ystävien tapaamisesta tai tehtävissä onnistumisesta. Nukkumisongelmat saattavat lisääntyä joko niin, että nukkuminen vaikeutuu, tai niin, että nukkuu liikaa. Masennuksen ollessa vaikeampi myös ajatukset tai toiveet elämän päättymisestä tai jopa itsemurhasta voivat tulla mieleen. Masentuneen oireiden voimakkuus voi vaihdella, ja hyviäkin kausia voi seurata taas huonompi jakso.

On todettu, että monilla masennuksesta kärsivillä nuorilla on samaan aikaan jokin muu ongelma. Tavallisimpia näistä ovat päihdeongelma, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt sekä syömis- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Masentuneen on oleellista pysähtyä kuuntelemaan eri toimintojen vaikutusta omaan vointiin, ja ohjata toimintaansa sen mukaan. Erityisesti oman jaksamisen kuunteleminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. On tärkeää keskustella opiskelijan kanssa hänen tarpeistaan tämänhetkisessä tilanteessaan. Sosiaalinen tuki opiskeluissa ja koulun ulkopuolelle on erittäin tärkeää, mutta monen voimavarat luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita saattavat olla väliaikaisesti heikentyneet.

Mitä kaksisuuntainen mielialahäiriö tarkoittaa?

Noin 1 % aikuisista sairastaa kaksisuuntaista (bipolaarista) mielialahäiriötä. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista vaihtelevin välein toisiaan seuraavat masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot. Mielialan muutosta verrataan aina suhteessa henkilön omaan yksilölliseen persoonallisuuteen. Mania on jakso, jonka aikana mieliala on kohonnut selvästi poikkeavalla tavalla ja jossa korostuvat poikkeava touhukkuus, puheliaisuus ja nopeutunut ajatuksen riento, mutta samalla myös vastuuton käytös ja vähentynyt unen tarve. Maanisesti käyttäytyvä ei välttämättä itse tunnista oman käyttäytymisensä ongelmallisuutta, ja voi olla vastahakoinen näkemään tilaa haitallisena itselleen. Hypomania on maniaa lievempi jakso (oireet ovat asteeltaan lievempiä). Monet sairaudesta kärsivät ovat sairausjaksojen välillä täysin oireettomia.

Kuormittavat tehtävät, kuten erityisen stressaava opiskeluprojekti voivat pahentaa masennusoireita. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneen on tärkeä opetella stressinhallintataitoja. Läheisten tuki on monin tavoin tärkeää kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle.

Miten mielialahäiriöt voivat vaikuttaa opiskeluun?

Mielenterveys- ja päihdehäiriöt voivat liittyä opiskelijan kokemaan kuormittuneisuuteen ja opiskelustressiin. Toisaalta oireilu voi haitata opiskelukykyä ja lisätä riskiä opintojen venymiseen ja keskeytymiseen sekä heikentää mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävien, tukea antavien ja hoidollisten palvelujen tuleekin huomioida opiskeluun liittyvät erityispiirteet ja opiskelukyvyn tukeminen. 

Mielenterveysongelmat eivät aina välttämättä vaikuta opiskeluun. Hyvinvoinnin horjuessa nukahtamis- ja uniongelmat, jännittyneisyys ja hermostuneisuus voivat kuitenkin vaikeuttaa arkisten rutiinien ylläpitämistä, ja seurauksena keskittymisessä ja oppimisessa voi ilmetä ongelmia. Hoitavan lääkityksen mahdolliset sivuvaikutukset, kuten keskittymisvaikeudet tai väsymys, voivat myös haitata opiskelua. Jokaisen opiskelijan tilanne on kuitenkin yksilöllinen. Sama diagnoosi ei tarkoita samanlaisia opetuksen ja oppimisen tarpeita.

Opettaja voi omalla toiminnallaan ja kannustamisellaan madaltaa opiskelijan kynnystä tulla kertomaan opiskelun haasteista ja mahdollisesti tarvitsemastaan tuesta. Opiskelijan muuttunut käyttäytyminen tai toiminta voi herättää henkilöstön tai muiden opiskelijoiden huomion ja antaa aihetta keskusteluun. Kysymys "Mitä sinulle kuuluu? on aina hyvä keskustelun aloitus.

Kannusta opiskelijaa hakeutumaan mielenterveyspalveluiden pariin, jos hän ei vielä saa tarvitsemaansa apua. YTHS tarjoaa opiskelijoille kiireetöntä mielenterveyshoitoa, kunnalliset mielenterveyspalvelut puolestaan auttavat myös kiireellisissä asioissa.

Vinkkejä ohjaustilanteisiin

  • Keskustele opiskelijan kanssa siitä, mikä oppimisessa ja opiskelussa tuntuu vaikealta ja mikä voisi helpottaa sitä.
    • Tue opiskelijan omia, jo hyviksi havaitsemia keinoja.
    • Kannusta kokeilemaan erilaisia tapoja opiskella.
    • Auta tekemään realistinen opiskeluaikataulu ja päivittämään sitä.
    • Selvitä, onko lisäohjaus tarpeen kirjallisten töiden, varsinkin opinnäytetöiden teossa.
    • Kannusta sitä, mitä opiskelija jo osaa tai missä hän on hyvä.
    • Sovi seurantatapaaminen, jos mahdollista.
  • Korosta realististen suunnitelmien tärkeyttä, ja suhteuta tavoitteet ja vaatimukset opiskelijan voimavaroihin ja saatavilla olevaan tukeen. Sekä maniaoireisella että masentuneella opiskelijalla voi olla taipumusta yliarvioida suoritettavien kurssien määrää. Liiallisella kuormituksella opiskelija ei etene opinnoissaan eikä toipumisprosessissaan. Usein hitaampi, mutta varmempi eteneminen tukee opiskelijan hyvinvointia ja antaa myös onnistumisen kokemuksia.
  • Suuret muutokset arjessa voivat olla hyvin kuormittavia. Auta opiskelijaa hakemaa tukea ja keskusteluapua esimerkiksi työharjoitteluun tai opiskelijavaihtoon valmistautumisessa. Esimerkiksi opintopsykologi voi olla tällainen keskustelukumppani.
  • Muistuta opiskelijaa, että opintojenkin sujumiseksi on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista esimerkiksi varaamalla aikaa ihmissuhteisiin, liikuntaan ja harrastuksiin.
    • Sovi opiskelijan kanssa aikataulusta, joka mahdollistaa riittävän palautumisen (tauot ja vapaapäivät mukaan lukien)

Huomioi kurssikäytänteet

  • Opiskelua helpottaa, jos opetus on suunniteltu mahdollisimman esteettömäksi:
    • suoritustavat ja määräajat ovat joustavia
    • aineistot ovat helposti saatavilla
    • tarjolla on yksilöllistä tukea, ja opiskelija on tietoinen tuen saatavuudesta
    • opetustilanteissa on turvallinen, inklusiivinen, avoin ja kiireetön ilmapiiri, jossa hyväksytään se, että kaikki eivät halua olla yhtä paljon äänessä tai esillä, ja että osallistumistapoja on monia
  • Opiskelija saattaa tarvita lisäaikaa tehtävän palautuksiin myös kesken kurssin suorittamisen, jos hänen vointinsa hidastaa opiskelua kurssin aikana.
  • Varmista, että kurssin palautusajat mahdollistavat myös palautumisen opiskelun aikana. Älä suunnittele palautusaikoja liian tiukoiksi, ja huomioi myös se, että opiskelijat suorittavat usein muita kursseja samanaikaisesti.

Hyvät tentti- ja arviointikäytännöt

  • Tentti- ja arviointikäytänteissä on hyvä huomioida
    • Rauhallinen työtila saattaa olla tarpeen
    • Tarvittaessa keskustelkaa ryhmätyöskentelyyn liittyvistä käytänteistä ja menettelyistä, kuten seminaareista, tutoroinneista ja työpajoista.

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Kirjoittava opiskelija luennolla

Lukivaikeus

Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.

Palvelut
Opiskelija kirjoittaa

Hahmotusvaikeus

Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.

Palvelut
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismikirjo

Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Palvelut
Ryhmä opiskelijoita

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.

Palvelut
Kolmen opiskelijan ryhmä Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.

Palvelut
Aallon uudet opiskelijat luennolla

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.

Palvelut

Palaute

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista

Anna palautetta
MIDE_Aalto_Forum_15102013_photo_by_lasse_lecklin_10
Tätä palvelua tarjoaa:

Oppimispalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty: