Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä. Autismikirjolla oleminen ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti ja niiden aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Monilla autismikirjon henkilöillä on aistien säätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi yli- ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Lisäksi autismikirjon henkilöiden keskuudessa esiintyy usein haasteita stressinsietokyvyssä verrattuna ei-autismikirjolla olevaan henkilöön. Autismikirjoon liittyy myös monia mahdollisia vahvuuksia, joita voivat olla esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitsemisen kyky tai pitkäjänteinen keskittymiskyky mielenkiinnon kohteisiin.
Autismikirjon häiriöiden diagnosointijärjestelmää ollaan uusimassa. Aiemmin käytössä ollut diagnoosi Aspergerin oireyhtymä ei enää ole oma erillinen diagnoosinsa. Tässä tietopankissa käsitellään autismikirjoa yhtenä kokonaisuutena.
Autismikirjoon liittyvät piirteet saattavat vaihdella suuresti henkilön, ympäristön ja tilanteen mukaan. Autismikirjon häiriöt eivät välttämättä tule ilmi opiskelijan käyttäytymisestä, ellei hän tuo asiaa itse ilmi.
Autismikirjon henkilöllä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on poikkeavaa. Monilla autismikirjon henkilöillä esiintyy aistiyliherkkyyttä, jonka vuoksi meluisat ja kaikuvat tilat kuten ruokalat tai luentosalit voivat tuntua epämiellyttäviltä ja haitata keskittymistä. Aistien ylikuormitus voi aiheuttaa myös paniikkikohtauksia tai sulkeutumista omiin ajatuksiin. Myös oman toiminnan ohjaus ja keskittyminen voi olla haastavaa, jolloin esimerkiksi kynnys aloittaa ja lopettaa tehtäviä voi olla korkea. Opiskelija saattaa myös juuttua johonkin tehtävän kohtaan, jos tehtävän ohjeistuksissa on epäselvyyksiä tai ohjeet ovat ristiriitaisia.
Autismikirjon henkilöllä saattaa esiintyä erilaisia haasteita stressinsietokyvyssä. Esimerkiksi muutokset aikatauluissa tai epäselvyydet järjestelyissä, ennakoimattomuus ja uudet tilanteet voivat olla opiskelijalle erityisen kuormittavia. Autismikirjon henkilöillä korostuu usein tarve rutiineille ja säännöllisyydelle. Muutoksiin sopeutuminen voi olla haastavaa johtuen ajatusten ja toiminnan joustamattomuudesta. Joissain tilanteissa ajattelu saattaa näyttäytyä ulospäin kaavamaisena.
Usein voi esiintyä myös haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kontaktin saamista voivat hankaloittaa kielelliseen tulkitsemiseen ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi asioiden kirjaimellinen ymmärtäminen ja vaikeus tunnistaa ironiaa ja sarkasmia sekä sävyeroja keskustelussa. Lisäksi opiskelijalla saattaa olla vaikeuksia tunnistaa ja tulkita toisten eleitä, ilmeitä ja erilaisia kehon kielen välittämiä viestejä. Myös katsekontaktin luominen ja ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Ryhmätilanteissa hankaluuksia saattaa aiheuttaa vaikeus tunnistaa tilanteen sosiaalisia sääntöjä sekä avata keskustelua ja ylläpitää sitä vastavuoroisesti. Opiskelijan käyttäytymisessä voi olla myös lieviä poikkeavuuksia esimerkiksi äänenkäytössä, puheilmaisussa tai kehonkielen käytössä.
Opiskelija ei välttämättä tiedosta tuen tarvettaan tai tarjolla olevia mahdollisuuksia. Tarjoa tukea, kun huomaat opiskelijan tarvitsevan sitä tai ohjaa opiskelija asiaan perehtyneen henkilön puoleen.
Autismikirjoon kuuluvalla opiskelijalla ei välttämättä ole haasteita opiskellessa ryhmässä muiden kanssa. Ryhmätöihin saattaa kuitenkin liittyä erityisiä vaikeuksia, joihin on hyvä kiinnittää huomiota.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
