Palvelut

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.

Mitä ahdistuneisuus tarkoittaa?

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan sisäistä levottomuutta ja rauhattomuutta ja siihen liittyy useimmiten myös fyysisiä oireita kuten sydämen tykytystä, vapinaa, vatsaoireita, hikoilua tai huimausta. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus on luonnollinen ilmiö, eikä vielä tarkoita ahdistuneisuushäiriötä. Ahdistuneisuushäiriöillä tarkoitetaan oireyhtymiä, joissa ahdistus on pitkäaikaista ja tilanteeseen nähden liiallista. Ahdistus voi vaihdella voimakkuudeltaan, tai kasvaa tilanteen mukaan. Usein itsensä ahdistuneeksi kokeva henkilö alkaa vältellä niitä tilanteita, joissa on aikaisemmin kokenut ahdistuksen tunnetta. Välttely voi kuitenkin pahentaa ahdistusoireita, ja alkaa rajoittamaan ahdistusoireita kokevan elämää.

Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää muiden huomion kohteena olemista tai muiden ihmisten edessä nolatuksi tulemista, ja päätyy usein välttelemään ryhmä- ja esiintymistilanteita. Tällöin opiskelija saattaa esimerkiksi välttää opiskeluryhmässä suullista vastaamista tai voi jättäytyä kursseilta kokonaan pois suullisten esitysten pelon takia. Uusien ystävyys- tai seurustelusuhteiden luominen voi olla haastavaa sosiaalisten tilanteiden välttämisen ja keskustelun aloittamisvaikeuden takia. Osa sosiaalisen ahdistuneisuuden haitoista rakentuu siten, että vältellessään sosiaalisia tilanteita ahdistuksesta kärsivä ei harjaannu sosiaalisissa taidoissaan.

Yleistyneessä ahdistuneisuudessa ahdistuksen tunne on pitkäkestoista, voimakkuudeltaan vaihtelevaa, eikä liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen tai pelkoon, vaan on yleistynyt laajempialaiseksi. Huolestuminen ja murehtiminen saattavat koskea myös erilaisia tavalliseen elämään kuuluvia asioita. 

Mitä jännittäminen tarkoittaa?

Normaali jännittäminen on luonnollinen osa elämää. Lähes kaikki jännittävät joskus. Jännittäminen muodostuu ongelmaksi silloin kun arkipäiväisten tai opiskeluun liittyvien asioiden hoitaminen hankaloituu tai jää kokonaan tekemättä jännityksen vuoksi. Jännittäminen voi olla yleistä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta tai esimerkiksi esiintymis- tai ruokailutilanteiden jännittämistä.

Etenkin esiintymisjännitys on korkeakouluopiskelijoilla varsin tavallista. Jännittäjä ei hyödy siitä, että hän pääsee kurssisuorituksesta muita helpommalla. Tietoisuus jännittämisen hyväksymisestä, vaihtoehdoista ja tuesta kannattelee paremmin.

Miten ahdistuneisuus ja jännittäminen voivat vaikuttaa opiskeluun?

Ahdistuneisuus saattaa lamaannuttaa toimintakyvyn niin, että opiskelija ei kykene suoriutumaan tai suoriutuu alle kykyjensä. Opinnot voivat myös pitkittyä tai keskeytä ahdistuneisuuden vuoksi. Opiskelussa ahdistus voi ilmetä esimerkiksi koetilanteissa tai muissa arviointitilanteissa. Hyvin voimakas hetkellinen ahdistus voi aiheuttaa myös paniikkikohtauksen (kts. Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö).

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Vinkkejä ohjaustilanteisiin

  • Asenne "on lupa jännittää” on hyvä lähtökohta. Lievä jännittäminen voi olla esiintymistilanteessa jopa hyödyksi – se virittää haasteeseen ja herättää vastaanottajan kiinnostuksen.
  • Aloita turvallisen ilmapiirin luominen itsestäsi. Pyri viestimään olemuksellasi ”ei mitään hätää”, jolloin levollisuuden tunne tarttuu ryhmään.
  • Hillitty puhe ja hengityksen rytmi rauhoittavat sekä omaa toimintaasi että ryhmää.
  • Asenteesi, että olet opiskelijoiden puolella etkä heitä vastaan, on tärkeä. Joskus se on jopa hyvä sanoa ääneen.

Huomioi kurssikäytänteet

  • Jännittämistä ei aina huomaa ulkoapäin, joten tieto siitä voi olla opettajalle tai opiskelutovereille yllätys. Kuitenkin ryhmässä on lähes aina mukana opiskelijoita, jotka jännittävät.
  • Jos koet luontevaksi, voit sanoa, että kurssilla on lupa jännittää tai että jännittämisestä voi tulla halutessaan kertomaan. Voit myös miettiä, mitä toivoisit itsellesi sanottavan, kun koet jonkin tilanteen vaikeaksi. Kysymys ”Miten menee tämän tehtävän/esityksen, tms. kanssa?” voi jo olla hyvä lähtökohta; ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia.
  • Opiskelija voi myös itse ottaa jännittämisen puheeksi. Hän voi esimerkiksi tulla sanomaan, ettei voi jännittämisen vuoksi osallistua kurssille, johon kuuluu esiintymistä. Tärkeintä on, että asia otetaan vakavasti ja sitä käsitellään luottamuksellisesti opiskelijan toivomalla tavalla.

Hyviä käytänteitä oppimistilanteisiin

  • Älä pakota opiskelijoita puhumaan ryhmän edessä kysymällä heiltä suoraan vastauksia. Anna opiskelijan miettiä vastaustaan rauhassa, ja anna hänen itsensä valita sen, haluaako jakaa vastauksensa koko ryhmän kanssa.
  • Suosi isomman ryhmän keskustelun sijaan vieruskaverin kanssa keskustelua ja yhteistä keskustelun yhteenvetoa.
  • Kaikkien oppimista hyödyttää yksilöllisyyden huomioon ottava, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. 

Ryhmätöissä hankaluuksia?

  • Auta sosiaalisia tilanteita jännittävää opiskelijaa sopivan ryhmän löytämisessä, erityisen suositeltavaa olisi muodosta ryhmät kokonaan opettajajohtoisesti (esimerkiksi arpomalla).
  • Sosiaalisia tilanteita jännittäviä opiskelijoita saattavat auttaa pienemmät ryhmäkoot tai mahdollisuus parityöskentelyyn suuremman ryhmän sijaan. Myös jo entuudestaan tuttu ryhmätyöpari saattaa olla hyvä ratkaisu tilanteeseen.
  • Selkeät tehtävät ja vastuunjaot ryhmän sisällä auttavat sujuvoittamaan koko ryhmän yhteistä työskentelyä. Kannusta ryhmää selkeään ja avoimeen kommunikaatioon.

Hyvät tentti- ja arviointikäytännöt

  • Esiintymistilanteet ja palaute jännittävät lähes kaikkia opiskelijoita.
  • Jännittäviksi koettuihin tilanteisiin tulee edetä pienin askelin, vaatimustasoa asteittain lisäämällä. Liiallinen kriittisyys ja vaativuus pahentavat tilannetta.
  • Esiintymistilanteet ovat vuorovaikutusta. Ole itse esimerkkinä kiinnostuneesta, esitykseen hyväksyvästi suhtautuvasta ja kannustavasta kuulijasta.
  • Kerro kaikille, että esityksen voi aloittaa alusta, keskeyttää hetkeksi tai lopettaa, jos se jännittää liikaa. Näin kevennät suorituspaineita.
  • Hyödynnä palautteessa niin sanottua hampurilaismallia: ensin konkreettisia hyviä puolia, väliin kehitysehdotuksia sisällöstä ja esiintymisestä, lopuksi myönteistä ja kannustavaa.
  • Kiinnitä palautteessasi huomiota esiintyjän onnistuneeseen ilmaisuun ja toimintaan, esimerkiksi sanomalla ”katsekontaktisi yleisöön tuntui hyvältä”.

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Kirjoittava opiskelija luennolla

Lukivaikeus

Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.

Palvelut
Opiskelija kirjoittaa

Hahmotusvaikeus

Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.

Palvelut
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismikirjo

Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Palvelut
Ryhmä opiskelijoita

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.

Palvelut
Kolmen opiskelijan ryhmä Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.

Palvelut
Aallon uudet opiskelijat luennolla

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.

Palvelut

Palaute

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista

Anna palautetta
MIDE_Aalto_Forum_15102013_photo_by_lasse_lecklin_10
Tätä palvelua tarjoaa:

Oppimispalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty: