Paniikkikohtauksen oireita voivat olla sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus ja tukehtumisen tunne. Usein kohtaukseen liittyy myös kuoleman tai sekoamisen pelko. Paniikkikohtaukset ovat usein subjektiivisesti erittäin epämiellyttäviä, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi yleensä vajaassa puolessa tunnissa. Jälkikäteen opiskelija voi tuntea suurta häpeää tapahtuneesta.
Toistuvat paniikkikohtaukset voivat saada opiskelijan välttelemään paikkoja ja tilanteita, jossa kohtaus voi tulla (esim. luentosali, bussi). Usein pelkoon liittyy ajatus paikasta, josta ei pääse pois tai tilanteesta, jossa opiskelija kokee häpäisevänsä itsensä muiden edessä. Tilanteiden jatkuva vältteleminen ei kuitenkaan auta oireiden kanssa pitemmällä aikavälillä, vaan välttely voi jopa pahentaa oireita. Vaikealta tuntuvia asioita kannattaa lähestyä vaiheittain ja vähitellen, sillä altistuminen vaikeille asioille auttaa ajan kanssa paniikkioireiden lieventämisessä.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.
Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.
Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.
Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.
Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista
