Palvelut

Lukivaikeus

Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.

Miten lukivaikeus voi vaikuttaa opiskeluun?

Lukivaikeudessa lukeminen on hidasta ja siihen kuluu kohtuuttoman paljon aikaa. Lisäksi lukeminen voi olla virhealtista. Myös luetun ymmärtämisessä voi olla hankaluuksia ja tekstin ydinsisällön löytämisen vaikeus voi hidastaa lukemista. Kirjoittaminen saattaa olla hidasta, koska lukivaikeudessa tekstin kirjoittaminen ja jäsentäminen kokonaisuuksiin vaikeutuu. Lukivaikeus näkyy usein myös vieraissa kielissä, etenkin lukemisessa, kirjoittamisessa ja sanojen kirjoitusasun muistamisessa. Lyhytkestoinen muisti, eli työmuisti, saattaa toimia tavanomaista heikommin, ja tämän vuoksi pitkien ohjeiden muistaminen voi olla vaikeaa.

Vinkkejä ohjaustilanteisiin

  • Tue opiskelijaa sopivien opiskelutekniikoiden oppimisessa. Vinkkejä opiskelutekniikkaan löydät Aallon opintopsykologien Opiskelutaidot | Aalto-yliopisto -sivustolta.
  • Rauhoita ja selkeytä ohjaustilanteita. Anna opiskelijalle aikaa perehtyä antamiisi materiaaleihin rauhassa.

Huomioi kurssikäytänteet

  • Laadi lukujärjestyksistä ja aikatauluista selkeitä ja helppolukuisia.
  • Anna opiskelijoille mahdollisuus perehtyä jo etukäteen opiskeltavaan materiaaliin, jos vain mahdollista. Käänteinen opetus (flipped classroom), jossa opiskelija perehtyy materiaaleihin ennen opetustapaamista, on hyvä vaihtoehto.
  • Toimita opiskelijoille luennon kalvot hyvissä ajoin ennen luentoa. Valmis kalvorunko helpottaa luennon seuraamista, sillä opiskelijan ei tarvitse keskittyä kirjoittamaan muistiinpanoja samassa määrin.
  • Merkitse luennon rakenne kalvoihisi. Luennon rakenteeseen perehtyminen etukäteen auttaa myös hahmottamaan opittavan asian rakennetta selkeämmin.
  • Älä anna tehtäviä, joissa opiskelijan tulee lukea suuri määrä tekstiä opetustilanteen aikana tai muuten aikapaineistettuna.
  • Auta opiskelijaa varaamaan riittävästi aikaa kurssitöiden tekemiseen kertomalla niistä selkeästi etukäteen, ja anna tarvittaessa lisäaikaa kirjallisten kurssitöiden palautukselle.
  • Kannusta opiskelijoita kokeilemaan erilaisia tapoja valmistautua tenttiin, kuten käyttämään vertaistukea ja opiskelemaan pienryhmissä.
  • Suhtaudu hyväksyvästi apuvälineiden käyttöön. Suurin osa nykyisistä tallennus- ja lukuohjelmista toimii älypuhelimen tai tabletin kautta, kuten esimerkiksi erilaiset sanelu-, luku- ja nauhoitussovellukset.
  • Varmista hyvissä ajoin oppimateriaalin ja kirjallisuuden saatavuus opiskelijan apuvälineille sopivassa tiedostomuodossa. Esimerkiksi pdf-tiedostot sopivat monille laitteille. Oppikirjoja saattaa löytyä e-kirjamuodossa Aallon oppimiskeskuksen kautta. Oppimiskeskus auttaa myös saavutettavan kirjallisuuden Celia-palvelun käytössä.
  • Panosta selkeyteen ja yksiselitteisyyteen oppimateriaaleissa. Varmista, että ohjeistukset ovat kaikkialla samat.
  • Käytä materiaaleissa riittävän suurta fonttikokoa (esimerkiksi 12 pt), selkeästi luettavaa päätteetöntä fonttityyppiä (esimerkiksi Arial) sekä riittävän suurta riviväliä.

Hyviä käytänteitä oppimistilanteisiin

  • Ota huomioon, että opiskelija saattaa tarvita mahdollisuuden tehdä ääni- ja/tai kuvatallenteita omaan opiskelukäyttöönsä. Opiskelijalla on oikeus tehdä tallenteita omaan käyttöönsä, mutta ei julkaista niitä ilman lupaa. Tallentamisen käytännöistä on kuitenkin hyvä sopia yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa.
  • Taululle kirjoittaminen ja puhuminen samanaikaisesti häiritsee useiden erilaisten oppijoiden keskittymistä ja oppimista. Muista myös rauhallinen ja selkeä puhetyyli.
  • Pilko asiat pienempiin osiin ja jäsennä ohjeistukset vaiheisiin.
  • Jäsennä myös esityksen tai luennon opiskeltavat kokonaisuudet. Esittele pääasiat alussa ja kokoa ne lopussa, ja pitkässä esityksessä myös taitekohdissa.
  • Hyödynnä opittavaan asiaan liittyviä esimerkkejä, tarinoita ja keskusteluja opetuksessasi. Havainnollista ja näytä käytännössä puhumisen lisäksi.

Hyvät tentti- ja arviointikäytännöt

  • Huomioi jo opetuksen suunnitteluvaiheessa joustavat käytänteet ja vaihtoehtoiset tavat tenttiä. Sopisiko vaihtoehtoinen tenttimuoto kaikille kurssin opiskelijoille? Vaihtoehtoisia arviointimuotoja perinteiselle kokeelle ovat esimerkiksi suulliset kokeet, esitelmät, projektityöt ja tietokoneella tehtävät monimuotoiset kotikokeet, jotka voivat sisältää esimerkiksi erilaisia aineistoja, ohjelmistojen käyttöä tai videoita.
  • Varmista, että vastausohjeet ja tehtävänannot ovat selkeitä. Ohjeet ja kysymykset voi antaa myös äänimuotoisena tekstin sijaan.
  • Opiskelija tarvitsee usein lisäaikaa, sillä lukivaikeus hidastaa sekä lukemista että kirjoittamista. Lisäajan tarve on suurempi tehtävissä, joissa on muutenkin käytössä niukasti aikaa tai joihin sisältyy runsaasti lukemista tai kirjoittamista. Aallossa opiskelija voi saada tentteihin yhden (1) tunnin lisäaikaa.
  • Opiskelijaa auttaa mahdollisuus tehdä koe tietokoneella ja käyttää oikolukuohjelmaa kirjoittaessaan. Tietokoneella kirjoitettu, muokattavissa oleva vastaus auttaa myös opiskelijaa tuottamaan kattavamman vastauksen oppimistaan asioista.
  • Kannusta opiskelijaa hyödyntämään apuvälineitä, kuten lukemista helpottavia värikalvoja tai soveltuvia tietokoneen apuohjelmia tentissä.
  • Älä sakota luki- ja kirjoitusvirheistä ja tarjoa mahdollisuus arviointiin, jossa kirjoitusvirheet eivät vaikuta tulosta alentavasti.

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Kirjoittava opiskelija luennolla

Lukivaikeus

Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus ja suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on diagnosoitu lukivaikeus (YTHS KOTT, 2021). Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Lukivaikeuden keskeinen piirre on vaikeus tunnistaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.

Palvelut
Opiskelija kirjoittaa

Hahmotusvaikeus

Hahmotusvaikeudella tarkoitetaan hankaluutta käsitellä tai muokata näönvaraista ja tilallista informaatiota mielessään sekä luoda toimintaa tukevia mielikuvia. Käytännössä opiskelijalla, jolla on hahmotusvaikeus, saattaa olla hankalaa liikkua opiskeluympäristössä ja löytää opetustiloja sekä suoriutua opiskelutehtävistä, jotka vaativat esineiden tunnistamista, kokoamista tai ylipäänsä avaruudellista ja kuvioiden hahmottamista.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet saattavat näkyä opiskelijan toiminnassa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämistä vaativissa tehtävissä tai itsenäisen opiskelun organisoimisessa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteista diagnostisesti puhuttaessa käytetään lyhennettä ADHD.

Palvelut
Opiskelija Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Autismikirjo

Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia aivojen neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.

Palvelut
Opiskelijoita Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Mielialahäiriöt

Mielialahäiriöillä viitataan etenkin masennukseen, mutta myös esimerkiksi kaksisuuntaiseen (bipolaariseen) mielialahäiriöön. Mielialahäiriöistä etenkin masennus on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin yleistä. Opiskelijan on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja ottaa huomioon riittävä palautuminen opintojen kuormituksesta.

Palvelut
Ryhmä opiskelijoita

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö kokee olonsa jännittyneeksi, rauhattomaksi ja huolestuneeksi. Tilapäinen lyhytaikainen ahdistuneisuus ja jännittäminen esimerkiksi esiintymistilanteissa ovat hyvin yleisiä ja luonnollisia ilmiöitä opiskelijoiden keskuudessa.

Palvelut
Kolmen opiskelijan ryhmä Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia paniikkikohtauksia, eli äkillisiä, erittäin voimakkaita ahdistuksen kokemuksia. Paniikkikohtaukset voivat olla yksittäisiä, tai liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.

Palvelut
Aallon uudet opiskelijat luennolla

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

Jokaisella Aallon opiskelijalla on oikeus saada kohtuullisia henkilökohtaisia opintojärjestelyjä terveydellisten syiden perusteella.

Palvelut

Palaute

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä henkilökohtaisten opintojärjestelyiden tietopankista

Anna palautetta
MIDE_Aalto_Forum_15102013_photo_by_lasse_lecklin_10
Tätä palvelua tarjoaa:

Oppimispalvelut

Löysitkö tästä tarvitsemasi tiedon? Jos et, ota meihin yhteyttä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty: