Lahjoitus on kulutusvalinta
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Nostata aaltoja.
Vauhdita muutosta.
Sijoita tulevaisuuteen,
josta voit olla ylpeä.
Olemme keskellä kestävyyskriisiä ja teknologista murrosta. Digitalisaatio syvenee ja rahoitukseen kohdistuu paineita.
Tarvitsemme toimia yhtä lailla instituutioilta, yrityksiltä sekä yksityishenkilöiltä. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa odottaa sen kuuluisan 'jonkun toisen' ottavan ensimmäisen askeleen.
Meillä on tässä kampanjassa korkeat tavoitteet – ja miksi ei olisi? Opiskelijamme ja tutkijamme ahkeroivat ja vaikuttavat menestyksekkäästi niin Suomessa kuin maailmallakin, joten meidän on pysyttävä vauhdissa mukana ja mahdollistettava maailmanluokan koulutus ja tutkimustyö myös tulevaisuudessa.
Tavoitteenamme on saada vähintään 1,500 lahjoittajaa osoittamaan tukensa sekä kerätä 30 miljoonaa euroa kehityksen turvaamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä.
Liity joukkoon juhlistamaan tiedettä ja sen tekijöitä – tule mukaan kampanjaan!
Me aaltolaiset, ja aaltomieliset, olemme luonnostamme aktiivisia ajattelijoita, toimijoita ja tekijöitä. Emme kulje elämässä passiivisesti virran vietävinä. Sen sijaan kysymme kysymyksiä, astumme mukavuusalueemme ulkopuolelle ja rohkenemme tarpeen vaatiessa pysähtyä ja vaikkapa kääntyä ympäri. Nostatamme aaltoja teoillamme.
Kaikkien tekojen ei tarvitse olla isoja harppauksia tai maisemaa järisyttäviä: isossa kuvassa myös pienet askeleet ovat merkittäviä. Maailma tarvitsee yhtä lailla läpimurtoja kuin asteittaista edistymistäkin.
Et ehkä ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi, mutta koska olet päätynyt tälle sivulle, mitä todennäköisemmin sinäkin olet aallontekijä. Olet toimija. Kuulut aaltolaisten joukkoon riippumatta siitä, missä olet aikoinasi opiskellut.
Osa meistä tekee osansa maailmanluokan tutkijoina ja tulevien ammattilaisten opettajina, osa taas toimii tutkimus- ja koulutustyön mahdollistajina; osalla meistä on varaa lahjoittaa hieman, toisilla taas enemmän. Joka tapauksessa meillä kaikilla on roolimme yhteisen hyvinvointimme ja tulevaisuutemme turvaamisessa.
Aallossa ainutlaatuisuus pääsee esille, kun opiskelijat ja tutkijat pysähtyvät pohtimaan kysymyksien oikeellisuutta ennen vastauksien antamista. Osiensa summaa suurempia saavutuksia saadaan aikaiseksi, kun näennäisesti eri maailmat, eri opintoalat, kohtaavat yhteistyön merkeissä. Tästä Aallossa on pohjimmiltaan kyse: monialaisuuden käytännön mahdollistamisesta sekä tieteen, taiteen ja talouden luovasta kehittämisestä.
Aalto on paikka, jossa toimijat ja tekijät pääsevät loistamaan, kokeilemaan ja rakentamaan. Tavoitteenamme on tunnistaa ja ylistää näennäisesti vastakkaisten osapuolien yhtymäkohtia sekä luoda tilaa ja valmiuksia näissä rajapinnoissa toimimiseen. Uskomme, että juuri tämä on se ainutlaatuinen, yhteisöllinen mahdollistava ympäristö, jossa tehdään vaikuttavia tuloksia ja jossa lahjoitetut eurot päätyvät parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Lahjoituksen tekeminen on aina tavalla tai toisella hyväntekeväisyyttä, mutta entä jos ajattelisit lahjoittamista sijoittamisena. Moni sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että yhtä lailla voisit sijoittaa tulevaisuuteen, tieteen ja taiteen edistämiseen. Jos sijoittaisitkin tulevaisuuden vaikeiden päätöksien tekijöihin sekä innovaatioihin, jotka mahdollistavat asioita, joita emme vielä osaa edes kuvitella?
Yliopistolle annetuista lahjoituksista ei raportoida tuottoa prosentteina yksittäisen lahjoituksen osalta. Sen sijaan korkeakoulutukseen ja tutkimustyöhön investointi tuottaa tulosta pitkällä aikatähtäimellä Suomen kilpailukykynä, osaajapulan ratkaisuina, yhteiskunnan toimivuutena ja nuorten aikuisten hyvinvointina.
Minkälaista tulevaisuutta sinä haluat olla rakentamassa?
Aallon toiminnan aloittamisesta alkaen 15 vuotta sitten, olemme yhdessä opiskelijoiden, alumnien, tutkijoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa saavuttaneet paljon ja vauhdittaneet kehitystä monilla aloilla.
Pyrimme innovaatioihin, mutta mullistavia ideoita ja tuotteistuksia ei synny joka päivä, eikä välttämättä kaikilla aloilla edes vuosittain. Läpimurtoja edeltää usein vuosien – jopa vuosikymmenien – mittainen perustutkimuksen aika. Kehitys vaatii pitkäaikaista sitoutumista.
Yhteisen hyvinvointimme turvaamiseksi ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi kutsumme yhteisömme, alumnimme ja muut sidosryhmämme, Sinut, osoittamaan konkreettista tukea: näytetään opiskelijoillemme ja tutkijoillemme, että seisomme yhteisönä heidän rinnallaan.
Jos lahjoitat yliopistolle tänään esimerkiksi 50 €, tuo summa on 20 vuoden kuluttua 90 euron arvoinen, ja sadassa vuodessa arvo on kasvanut jo noin tuhanteen euroon*.
Jokainen euro on arvokas.
*Arvio perustuu sijoitusten pitkän aikavälin reaalituottotavoitteeseen (inflaation ylittävä tuotto).
Tarvitsemme yhteiskuntana rohkeita ajattelijoita ja tekijöitä, ja juuri siksi Aallossa koulutetaan muutoksentekijöitä. Kampanjamme myötä kutsumme nyt laajemman yhteisömme mukaan vaalimaan opiskelijoidemme ja tutkijoidemme potentiaalia. Tule mukaan pitämään huolta yhteisestä hyvinvoinnistamme.
Jotkut meistä nauttivat epämukavuusalueella oleilusta ja loistavat siellä toimiessaan. Toisia taas ajatuskin ahdistaa. Kuulutpa itse sitten kumpaan joukkoon tahansa, tarvitsemme yhteiskuntana päätöksentekijöiltämme moninaisuuden ja epävarmuuden sietämistä.
Oppikirjoja lukemalla oppii asioiden standardimalleja, mutta kun vaatimukset kasvavat, tarvitsemme luovaa soveltavuutta ja eri alojen yhteistyötä. Luovuuden ajatus- ja toimintamallit auttavat sietämään epävarmuutta ja liikkumaan eteenpäin myös pattitilanteessa: koska ei ole yhtä tiettyä päämäärää, etenemissuuntia on aina monia. Usein edes itse ensimmäisten tutkimuskysymyksien esittäjät eivät osaa kuvitella, mihin kaikkeen tutkimustulokset lopulta taipuvat.
Esimerkiksi koko Otaniemen nykyinen kvanttiteknologiaekosysteemi sai alkunsa vuonna 1970, kun professori Olli Lounasmaan johdolla rakennettiin kryostaatti, joka ensimmäistä kertaa maailman historiassa pystyi jäähdyttämään näytteitä alle millikelvinin lämpötiloihin.
Toinen hyvä esimerkki pitkäjänteisen työn tuloksista on magneettikuvauksen (MRI) ja tekoälyn (AI) yhdistelmä: 2020-luvun tekoäly tekee 80-luvun kuvantamisteknologiasta jälleen käyttökelpoista ja vieläpä uudessa ympäristössä.
Vahva magneettikenttä tuottaa tarkkaa kuvantamista, mutta vaatii kokonaisen huoneen täyttävän laitteen, joita löytyy yleensä vain isoista sairaaloista. Pienemmän, liikuteltavan MRI-laitteen – joka mahtuu esimerkiksi ambulanssiin – on käytettävä heikompia magneettikenttiä. Tähän asti heikompi signaali on tarkoittanut käyttökelvottoman epätarkkoja kuvia, mutta tekoälyn ja sen algoritmien "vahvistusvaikutuksen" ansiosta tutkijat pystyvät nyt tuottamaan entistä tarkempia kuvia myös heikommilla signaaleilla.
Tuellasi voimme jatkaa tätä tieteen kehitysmatkaa yhdessä!
Kun eri alojen ihmiset kokoontuvat yhteen, jakavat tietoa ja kysyvät kysymyksiä, syntyy mullistavia ideoita, jännittäviä alkuja ja ennennäkemättömiä sovelluksia.
Yksi näistä yhteistyöprojekteista on tämän kampanjan symboli. Kyseessä on projekti, joka on syntynyt luovasta ajattelusta, vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmentää yrittäjähenkisyyttä; projekti, joka yhdistää muotoilun ja biotuoteteknologian. Kyseessä on kimalluksesta innostuvan muotoilijan ja teknisen fyysikon urasta haaveilleen materiaalitutkijan yhteinen ponnistus, jonka tarina on vasta alussa ja tulevat sovellusmahdollisuudet moninaiset.
Aallon vahvuus ja ainutlaatuisuus tiivistettynä kauniiseen puuelementtiin: Shimmerin Wood -pinssi
Ahdekivi, Heikki
Anttila, Linnea
Anttonen, Mika
Appelqvist, Tuula
Arokoski, Eelis
Aronen, Merja
Autere, Ilmo
Baldauf, Sari
Berg, Anna
Björklund, Hector
Blanz, Heidi
Castrén, Sari
Ferm, Niko
Fu, Shuwei
Genelec Oy
Gylden, Kirsi
Halsas, Anna
Harju-Jeanty, Tua-Maria
Hedman, Fia
Heikkala, Sinikka
Heiskanen, Teppo
HKKK vuosikurssi 1964
Huoponen, Anne
Hämäläinen, Jyri
Hänninen, Markku
Hänninen, Tiina
Härme, Nora
Ihatsu, Harri
Ihatsu, Sari
IoT Paja -säätiö sr
Jokivuolle, Fiona
Kauppi, Heikki
Keinonen, Ritva
Kekäläinen-Torvinen, Pirjo
Kevätsalo, Jukka-Pekka
Kohonen, Simo
Koivula, Antti
Kolehmainen, Iris
Kopra, Lotta
Korkeamäki, Timo
Koskenmies, Jari Pekka
Koskimies, Sini
Koskivaara, Ari
Kovanen, Heikki
Krannila, Ville
Kärki-Luoto, Kirsi
Lammi, Kerttu
Lehväslaiho, Marja
Leikola, Kaisa
Leikola, Tilda
Leikola, Ossi
Leporanta, Sarianna
Linna, Annika
Lumme-Tuomala, Riitta
Luste, Sandris
Maanavilja, Aimo
Matikainen, Saara
Mickos, Mårten
Mikkola, Eveliina
Mynttinen, Soili
Mäenmaa, Arto
Mäkelä, Ari
Mäkelä, Kristiina
Neuvo, Yrjö
Nokian Renkaat Oyj
Nuortimo, Helmi
Oksala, Ella
Peltonen, Hannele
Peltoniemi, Tarja
Pietikäinen, Jaani
Pönni, Raili
Rahnasto, Nora
Rantala, Pekka
Rantala, Pirjo
Renman, Jannica
Ritala, Susanna
Ryynänen, Jussi
Salonen, Tuomo
Sere, Hanna
Seristö, Hannu
Siilasmaa, Risto
Siimes, Terhi
Sundqvist, Joakim
Suoranta, Hanna
Suoranta, Mikko
Syvänperä, Outi
Söderholm, Jonna
Talvioja, Tuomas
Taussi, Thomas
Toijala, Outi
Toivola, Tiina
Toivonen, Reijo
Toivonen, Satu
Tuomala, Juha
Varjonen, Tommi
Vikkula, Kaisa
Virtanen, Elettra
Virtanen, Teemupekka
Voipio, Tauno
Väisänen-Paraone, Elina
Wardi, Camilla
Kurkkaa, minkälaiseen hyötykäyttöön lahjoituksesi saattaa päästä.
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Lahjoituksilla on suuri merkitys apurahoja vastaanottaville Aalto-yliopiston ukrainalaisille opiskelijoille.
Kansainvälinen opiskelijavaihto on oleellinen osa monen Kauppakorkeakoulun opiskelijan opintoja.
Tekeillä on myös hanke liikkuvan aivohalvausyksikön kehittämiseksi.
Noora Yau, Anna Semi ja Konrad Klockars taikovat puusta säihkettä, joka ei vahingoita ihmistä eikä ympäristöä.
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Muotoilun opiskelijoiden innovaatio palkittiin Metsäteollisuus ry:n ja Puunjalostusinsinöörit ry:n järjestämässä kilpailussa.
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Arkkitehti Annikki Paasikiven stipendirahasto toimii Aalto-yliopistossa aktiivisesti osana koulutusalojen rahastoja. 1950-luvulla perustetusta rahastosta jaetaan vuosittain kymmenittäin stipendejä arkkitehtiopiskelijoille.