Kaupunkisuunnittelussa risteävät tuhannet toiveet
Miten hoitaa kaupungin kasvukipuja, kun yksi haluaa lisää metsiä ja toinen parkkipaikkoja? Tutkimustiedolla ja toiveita kuuntelemalla, sanovat kaupunkisuunnittelijat ja tutkijat.
Aalto University Magazine (AUM) postitetaan alumniyhteisömme jäsenille ja muille sidosryhmille, ja se on saatavissa myös kampuksella.
Mitä syntyy, kun kehon rajat ylitetään? Millä tavoin luottamus esiintyy verkottuneessa arjessamme? Millaista on viisas epäonnistuminen? Muun muassa näihin teemoihin olemme syventyneet Aalto University Magazinen viime numeroissa. Pääjutussa lehden teemaa valaisee kiinnostava joukko asiantuntijoita eri aloilta.
Miten hoitaa kaupungin kasvukipuja, kun yksi haluaa lisää metsiä ja toinen parkkipaikkoja? Tutkimustiedolla ja toiveita kuuntelemalla, sanovat kaupunkisuunnittelijat ja tutkijat.
Tekoäly oppi tunnistamaan yksilön aivokäyristä. Seuraavaksi tutkijat valjastavat sen huomaamaan muistisairauden merkit ja auttamaan aivojen magneettistimulaatiohoidoissa.
Monen yrittäjän ja tutkijan päämäärä syntyy havainnosta, että jotain täytyy tehdä toisin. Muutos voi olla uusi tuote tai materiaali, tai se voi olla uusi tapa toimia. Muutoksen tekeminen ei aina ole helppoa ja vaatii epävarmuuden sietämistä, sanovat professori Michael Hummel sekä yrittäjät Annu Nieminen ja Richard Nordström.
Verkkoon mennyt yhteiskunta tarvitsee salaajia, valkohattuja ja sopivan epäluuloisia kansalaisia.
Heikot signaalit auttavat näkemään nykypäivän tarkemmin ja rakentamaan parempia tulevaisuuksia.
Kun epäonnistuminen iskee nopeasti, myös palkitseva lopputulos löytyy vikkelämmin. Neljä aaltolaista kertoo, mitä he ovat oppineet epäonnistumisista.
Aallosta valmistuu vuosittain 2 000 tutkintonsa suorittanutta. Mihin he urallaan päätyvät? Haastattelemme joka lehden numerossa kiinnostavan ja ajankohtaisen alumnin, joka kertoo, ”miten minusta tuli minä”.
Rakennusala on mainettaan monipuolisempi, oppi Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Maija Jokela jo ensimmäisessä kesätyössään.
Järkähtämätön kestävyysajattelija päätyi Suomeen, koska törmäsi siihen joka paikassa. ”Tuntui kuin olisin astunut karkkimaahan!” hän kuvaa opiskeluaikojaan Aallossa.
Eläinlääkäri ja entinen avaruustutkija kääntää taas katseensa tähtiin.
Sami Marttinen osti nettikirpputorilta kännykän, joka ei koskaan saapunut. Kokemuksesta sai alkunsa käytettyjä älypuhelimia huoltava ja myyvä Swappie, joka kasvaa vauhdilla Euroopassa.
Ksenia Avetisova liikkuu työkseen virtuaalimaailmassa, mutta Suomeen hänet houkutti rockbändin livekeikka.
Tiina Tuurnala ajeli pikkutyttönä yksinään perheen moottoriveneellä luotoja kiertelemässä ja laivojen aaltoja pyydystämässä. Nyt hän johtaa Suomen Varustamot -yhdistystä ja vie merenkulkuelinkeinoa kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta.
Karla Nieminen opettaa kursseillaan ihmissuhdetaitoja ja verkostoitumista. Hän on testannut omat oppinsa myös käytännössä, sillä on ollut omien sanojensa mukaan niissä ”niin huono”.
Polttoaineen myynnillä ja öljynjalostuksella vaurastunut Mika Anttonen käyttää rahaa ja aikaa löytääkseen vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.
Tutkija Miika Aittala soveltaa neuroverkoiksi kutsuttuja tekoälytyökaluja graafisiin ongelmiin MIT:ssa Bostonissa.
Mukana matkassa -featurejuttu vie lukijan kiinnostaviin kohteisiin.
Savesta rakennettu, kasvien kansoittama Alusta on pölyttäjien pyhättö ja kaikkien elollisten kohtaamispaikka.
Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta. Kekseliäs lannoite tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Rugby on rajua kontaktiurheilua, jossa pitää nousta aina uudelleen ja tukeutua pelikaveriin joka tilanteessa – aivan kuten tutkimuksessa.
Alumni Riikka-Leena Leskelä palasi koulunpenkille etsimään johtamiseen suuntaa. Yksi opeista oli, että hän olikin tehnyt juuri oikeita asioita.
Umpinainen puurakenteinen kasvihuone vie puolet vähemmän energiaa kuin lasinen. Ruoantuotannon lisäksi Pasi Herrasen keksintö voi tulevaisuudessa tuottaa sähköä ja ylimääräistä lämpöä.
Tässä jutussa Aallon asiantuntija kertoo tutkimusalaansa liittyvistä henkilökohtaisista valinnoista.
Akatemiatutkija ja vesitekniikan apulaisprofessori viihtyy kylmien vesien äärellä niin luonnossa kuin laboratoriossa.
Tutkijatohtori mallintaa langatonta tiedonsiirtoa, mikä voi auttaa tehostamaan tulevaisuuden verkkoyhteyksiä.
Aalto-yliopiston kesäkoulun ohjelmajohtaja ja elämänlaajuisen oppimisen asiantuntija kertoo, että kukaan ei ole koskaan täysin valmis.
Matematiikan professorille looginen ajattelu ja johtopäätösten tekeminen on tärkeää.
Tulipa tontille puisto tai tornitalo, kaupunkitaloustieteen professori huolehtisi siitä, että ratkaisu punnitaan tarkkaan.
Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.
Professori haluaa kehittää vähemmän häiritseviä laitteita, mutta uskoo, että paras keino hallita elektroniikkaähkyä on sulkea älypuhelimen ilmoitukset.
Maailmassa on taidekasvatuksen mentävä aukko, sanoo kuvataidepedagogiikan lehtori.
Juttusarja valaisee Aallossa tehtävää ajankohtaista huippututkimusta.
Älykkäässä rakennuksessa valaistus oppii ihmisten kulkureitit, kuljetusrobotti juttelee hissin kanssa ja mobiilisovellus ohjaa vapaaseen työtilaan. Uusi älyrakennusten tohtorikoulu vauhdittaa alan kehitystä.
Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Voiko muovia opettaa sulamaan itsestään? Voiko syöpäkasvaimen pitää elävänä kehon ulkopuolella yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat materiaalitutkijat, jotka tekevät yhteistyötä Olli Ikkalan kanssa.
Mikä yhdistää tietokonetta, matkapuhelimia ja GPS-järjestelmää? Entä digikameroita, aurinkopaneeleita ja kuituoptiikkaa? Niiden kaikkien toiminta perustuu kvanttifysiikan ilmiöihin.
Tuomo Suntolan kehittämä atomikerroskasvatusteknologia eli ALD mullisti tietotekniikan 2000-luvulla. Nyt tutkijat tekevät sen avulla parempia katalyyttejä, ennätystehokkaita aurinkokennoja ja hybridimateriaaleja, jotka kuljettavat lääkkeitä ja tuottavat sähköä kehon hukkalämmöstä.
Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.
Älyhanskat, virtuaalilasit ja tekoäly ovat osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.
Millin tuhannesosien kokoinen anturi kertoo lääkärille, toimiiko annettu hoito aivoissa.
Keskustelijat tarkastelevat yhteistä aihetta hieman eri kulmista.
Autonomiset laivat voivat muuttaa koko merenkulkualan tulevaisuuden, sanovat meriteknologian asiantuntijat Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta.
Työelämän verkostot tarjoavat vertaistukea, ideoita ja intoa työhön. Muttei uraputkikaan ole pahitteeksi, kertovat asiaa tutkinut professori ja naisverkoston perustaja Aalto University Magazinen keskustelussa.
Isoin ympäristöteko olisi jättää kokonaan rakentamatta. Mutta myös kiertotaloudella voidaan hillitä rakentamisen ilmastokuormaa, sanovat tutkijatohtori Juudit Ottelin sekä arkkitehti, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.
Muotoilija Noora Yau ja materiaalitutkija Konrad Klockars taikovat puusta väriä, joka on läpinäkyvää, mutta hohtaa kuin hankajalkainen rantavedessä. Työssä auttaa hyvä kemia ja vapaus esittää tyhmiäkin kysymyksiä.
Tiedolla johtaminen kaupankäynnissä tuo etua kuluttajalle – ainakin niin kauan kuin dataa keräävät algoritmit ovat hyvän puolella.
Tekoäly ei muuta vain tiedonkäsittelyä. Se muuttaa tapamme tehdä tutkimusta ylipäätään.
Onko työelämässä enää mitään pysyvää? Ainakin jatkuva muutos, vastaavat Future of Work -tutkijat ja kannustavat yhdistämään voimat alan tutkimuksessa.
Tekniikka voi tehdä soittajan kenestä tahansa. Aivot rakastavat musiikkia, mutta korvien kanssa pitää olla tarkkana.
Räätälöidyt molekyylit ja materiaalit voivat mullistaa kemianteollisuuden, liikuttaa kangasta ja tehdä aurinkopaneeleista ekologisempia.
31 Elämisen tilat, lokakuu 2022
30 Kehon rajat, huhtikuu 2022
29 Muodonmuuttajat, lokakuu 2021
28 Luottamus digitaalisessa maailmassa, toukokuu 2021
27 Jäljen jättäminen, lokakuu 2020
26 Yritys ja erehdys, huhtikuu 2020
25 Yliopisto vaikuttaa ja verkottuu yhteiskunnassa, lokakuu 2019
24 Jatkuva oppiminen, huhtikuu 2019
23 Tekoäly, lokakuu 2018
22 Kestävä kehitys, huhtikuu 2018
21 Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö, tammikuu 2018
20 Muutoksentekijät ja uusi työ, lokakuu 2017
19 Monialaisuus, huhtikuu 2017
18 Taide ja luovat käytännöt, joulukuu 2016 (vain englanniksi)
17 Yrittäjyys, lokakuu 2016
16 Materiaalitutkimus, toukokuu 2016
15 Liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä, joulukuu 2015
14 Terveysteknologia, lokakuu 2015
13 Aalto-yliopisto viisi vuotta, toukokuu 2015
12 Tutkimus luo osaamista ja kilpailukykyä, joulukuu 2014
11 Opetuksen vaikuttavuus yhteiskunnassa, lokakuu 2014
10 Big data, maaliskuu 2014
09 Terveys, joulukuu 2013
08 Energia, lokakuu 2013
07 Luovuus, toukokuu 2013
06 Yrittäjyys, maaliskuu 2013
05 Asuminen ja elinympäristöt, joulukuu 2012
04 Biotalous, lokakuu 2012
03 Aika – uuden sukupolven ratkaisut, toukokuu 2012
02 Hyvinvointi, helmikuu 2012
01 Riskinottaminen, lokakuu 2011
Aalto-yliopisto, viestintäpalvelut
PL 18000, 00076 AALTO
[email protected]
Toimituspäällikkö
Paula Haikarainen
[email protected]
puh. 050 314 1545
AD ja kuvatoimitus
Dog Design
[email protected]
Kuvitus
Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun opiskelijat ja alumnit
Valokuvat
Aalto-yliopiston valokuvataiteen opiskelijat ja alumnit
Osoitteenmuutokset voit tehdä sähköpostitse: [email protected]
Voit tilata lehden Aalto Alumni Circlen kautta.