Kestävän kehityksen kampus

• Ilmanvaihdossa käytetään mahdollisimman tehokasta lämmön talteenottoa.
• Ilmanvaihto toteutetaan uudiskohteissa jäähdytyksellä. Peruskorjauskohteissa, joissa ilmanvaihto uusitaan, jäähdytys määritellään tapauskohtaisesti.
• Kohteissa, joissa tekniikka uusitaan, arvioidaan tilakohtainen lämmönsäätö ja huonejäähdytys tapauskohtaisesti, ja näitä ohjataan tarpeen mukaan.
• Sisäilmaluokka on S2-S3 (RT 07-10946).
• Sähkölaitevalinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita.
• Valaistuksessa käytetään läsnäolotunnistimia ja mahdollisuuksien mukaan tarpeen mukaista valonohjausta yhdessä ilmanvaihdon ja lämpötilan ohjauksen kanssa.
• Energiankäyttöä pyritään ohjaamaan kysyntäjouston ja IoT-tekniikoiden avulla.

• Valaistuksessa pyritään yksilöllisiin valaistusohjelmiin eri vyöhykkeillä sekä valaistuksen ohjaamiseen vyöhykekohtaisesti. Valaistuksen tulee olla helposti huollettava ja energiatehokas.
• Uudis- ja peruskorjaushankkeissa suositaan LED-valaisimia ja huomioidaan tarpeen mukainen valonohjaus. Tavoitteena on läsnäolotunnistus sekä yksilöllinen valaistuksenohjaus vyöhykekohtaisesti.
• Veden resurssitehokasta käyttöä edistetään suosimalla vesipihejä tai vedettömiä huuhtelulaitteita ja yhdenmukaistamalla pesualtaiden ja bidee-suihkujen sijoittelua. Vesihanat toimivatliiketunnistimilla. Inva-WC:t suunnitellaan RT-kortin mukaan.
• WC-tiloihin tai niiden läheisyyteen sijoitetaan vesihana tai vedenottopiste juomapullojen täyttämiseen.

Rakennusten yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2021 oli noin 35 GWh. Rakennusten keskimääräinen sähkönkulutus bruttoneliöihin suhteutettuna oli noin 98,4 kWh/brm2. Kulutus ei jakaudu rakennusten kesken tasaisesti, vaan sähkön kulutuksessa 6 suurinta kuluttajaa kuluttaa noin 50 % sähköstä. Näissä rakennuksissa aikaansaadut suhteellisesti pienetkin parannukset energiatehokkuuteen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Sähkö hankitaan Nord Poolin kautta.

Kampuksella tuotetaan paikallisesti aurinkosähköä. Aurinkovoimaloita on yhteensä 5:
Sähkömiehentie 3: 103 kWp
Konemiehentie 2: 116,5 kWp
Maarintie 8: 122,4 kWp
Otaniementie 14: 203 kWp
Otaranta 4: 5,1 kWp

Vuodesta 2013 alkaen osa hankitusta sähköstä on ollut uusiutuvaksi sertifioitua sähköä. Vuosina 2014 ja 2015 lähes kaikki sähkön kulutus katettiin bio- ja tuulisertifioidulla sähköllä sekä paikallisella tuotannolla, ja vuodesta 2016 lähtien kaikki sähkön kulutus on katettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Sertifioitu sähkö sisältää alkuperätakuun, eli sähkön myyjän on tuotettava vähintään myytyjen alkuperätakuiden mukainen määrä takuun mukaisella energianlähteellä. Vuoden 2021 kulutuksen osalta hankittiin vihreäksi sertifioitua tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Rakennukset on liitetty Fortumin kaukolämpöverkkoon. Rakennusten yhteenlaskettu lämpöenergian kulutus vuonna 2021 oli noin 48 GWh. Keskimääräinen bruttoneliöihin suhteutettu lämmönkulutus kiinteistöissä oli 135,4 kWh/m2.

Espoon kaukolämmöntuotannossa on sitouduttu hiilineutraaliuteen 2020-luvun aikana. Kivihiilestä pyritään luopumaan vuoden 2025 aikana. Tällä hetkellä Espoon kaukolämpö tuotetaan osin maakaasua ja kivihiiltä polttavilla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP-laitokset), Kivenlahden biolämpölaitoksella sekä enenevissä määrin erilaisilla teollisen mittakaavan lämpöpumppuratkaisuilla. Lisäksi Otaniemessä sijaitsevassa kaukolämpökeskuksessa tuotetulla lämmöllä katetaan lämmönkulutuksen huippuja talven kylmimpinä pakkaspäivinä. Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä.

Sertifioidusti täysin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kaukolämpöä, ns. ekokaukolämpöä, hankitaan kohteisiin Kemistintie 1, Konemiehentie 2, Maarintie 8, Otakaari 1, 4 ja 24, Otaniementie 9, Puumiehenkuja 2 ja 3, Sähkömiehentie 3 ja 4 sekä Metrokortteliin eli Otaniementie 12 ja 4 ja Ekonominaukio 1. Tämän lisäksi Aalto Works -korttelissa sijaitsevat rakennukset saavat lämpönsä paikallisesta matalalämpöverkosta korttelin rakennusten hukkalämmön ja Fortumin ilma-vesi -lämpöpumppulaitoksen voimin.

Otaniemen alue on otollista maalämmön tuottamiselle – kampuksen suurin maalämpöjärjestelmä löytyy kampuksen keskeltä Metrokortteli-rakennuksesta (Otaniementie 12, 14 ja Ekonominaukio 1). Maalämmön tuotanto kampuksella on noin 2550 MWh vuodessa, joka vastaa noin 5,5 % kampuksen kaikesta lämmön kulutuksesta.

Maalämpöä tuotetaan:
Otakaari 24: n. 750 MWh vuodessa
Otaniementie 14: n. 1700 MWh vuodessa

Yllä olevien lisäksi Aalto Inn -tutkijahotellissa (Otaranta 4) on käytössä järjestelmä, jossa maalämmöllä tuotetaan lämmöntarpeesta noin ¾ ja loppu lämpö saadaan kaukolämpöverkosta. Myös Saha-rakennuksessa on käytössä maalämpöjärjestelmä. Maalämmöllä tuotetun lämpöenergian määrä on näissä kahdessa kohteessa vuosittain luokkaa 100–200 MWh.

Osassa rakennuksista jäähdytysenergia tuotetaan koneellisesti kompressorikylmälaitteella. Rakennusten maalämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää myös jäähdytykseen kesällä. Lisäksi joissain rakennuksissa on ilmalämpöpumppuja, jotka toimivat kohteessa erillisjäähdyttiminä.

Kylmälaitteiden sähkönkulutusta ei mitata erikseen, joten jäähdytystarvetta on arvioitu perustuen kiinteistöissä toteutettuihin energiakatselmuksiin ja energia-auditointeihin. Yhteensä jäähdytysenergiankulutus on suurusluokaltaan 1 000 MWh vuodessa.

Kampuksella tehdään aktiivista työtä kampuksen vedenkulutuksen vähentämiseksi. Veden resurssitehokasta käyttöä edistetään suosimalla vesipihejä tai vedettömiä vesikalusteita. Kaikki uudet pisoaarit ovat vedettömiä.

Aalto-yliopiston omistuksessa olevien tilojen vedenkulutus vuonna 2021 oli yhteensä 65 406 m3. Kulutuksessa näkyi koronapandemian aiheuttaman etätyöskentelyjakson vaikutus. Vuonna 2019 vettä kulutettiin kampuksella 119 951 m3.