Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen raportit

Aalto-yliopiston vaikuttavuus on sidoksissa ennen kaikkea korkealuokkaiseen tutkimukseen ja opetukseen, joiden kautta voimme tuoda ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin. Myös kestävän kehityksen mukaisesti toimiva kampus on oleellinen osa strategiaamme.
An Aalto pen lying on the page of a study book, students working in the background / photo by Aalto University, Aino Huovio

Kestävä kehitys Aalto-yliopistossa vuonna 2020

Vuoden 2020 aikana vahvistimme strategiamme vuosille 2021–24. Uuden strategian mukaisesti tehtävänämme on rakentaa kestävää tulevaisuutta. Huomioimme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden opetuksessa, tutkimuksessa ja muussa toiminnassa. Vuonna 2020 Aalto Sustainability Hub päätti toimikautensa, mutta sen toiminta jatkuu ja laajenee uusilla, vuoden 2021 aikana täsmentyvillä tavoilla. Hubin professorineuvoston, neuvottelukunnan sekä Aallon kestävät palvelut -työryhmän toimikaudet päättyivät vuoden 2020 lopussa. 

Tutkimus

Tiede ja taide auttavat meitä ymmärtämään monimutkaista maailmaa ja haastamaan samalla omia ajattelutapojamme. Yhdessä ne tuovat uutta tietoa ja näkökulmia, joita tarvitsemme enemmän kuin koskaan ennen ratkaistaksemme maailmanlaajuisia suuria haasteita.  

Aalto-yliopiston tutkimus kattaa laajasti ja innovatiivisesti erilaisia tieteenaloja ja edistää kestävää kehitystä monilla eri aloilla. 

Merkittävä osa Aalto-yliopiston perustutkimuksesta tehdään joka vuosi alueilla, joilla on suuri potentiaali vaikuttaa kestävään kehitykseen pitkällä aikavälillä, vaikka kestävän kehityksen sanasto ei aina ole suoraan esillä hankekuvauksissa. 

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamista hankkeista Aalto-yliopiston koordinoimat kestävää kehitystä tukevat tutkimushankkeet jatkuivat ja uusia aloitettiin. Uusia hankkeita ovat esimerkiksi tekstiiliteollisuutta edistävä FINIX, kestävää kaupungistumista edistävä SmartLand ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä edistävä ValueBioMat. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi 10,5 M€ Aalto-yliopistolle bioinnovaatiokeskuksen perustamista varten. 

Aalto Sustainability Talks -sarja syksyllä 2020 pureutui Aallossa tehtävän tutkimuksen kautta kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) teemoihin. Kolmessa tilaisuudessa käsiteltiin veden ja vesihuollon roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, koulutuskriisiä ja mahdollisuuksia tukea globaalin etelän koulutusponnistuksia, sekä puhtaan energian saavutettavuutta ja kehitteillä olevia, biokonversioon perustuvia energiantuotantomuotoja.  

Kestävään kehitykseen liittyvät julkaisut 2020

Kestävään kehitykseen liittyvät julkaisut ja kaikkien julkaisujen määrä kerätään Aalto Current Research Information System -tutkimustietojärjestelmästä ja opinnäytteitä koskevat tiedot Aaltodoc Publication Achive -julkaisuarkistosta. Lukumäärät perustuvat helmikuun 2021 alkuun mennessä tietokantaan viedyistä tiedoista. Bibliometrinen haku perustuu Aalto-yliopiston kehittämään hakusanalistaan.

 

Kestävään kehitykseen liittyvät julkaisut 2020

Lukumäärä ja osuus kaikista julkaisuista

Kaikkien tutkimustuotosten määrät kokonaisuutena kasvoivat verrattuna vuoteen 2019 ja vastaavasti kasvoivat myös kestävän kehityksen teemoihin keskittyneiden töiden määrät. Aalto-yliopistosta valmistuneista väitöstutkimuksista 18 % ja vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista noin 15 % käsitteli kestävää kehitystä edistävää teemaa. Kestävyysaiheisten tutkimustuotosten suhteellinen osuus pysyi saman vuoden 2019 ja 2020 vertailussa.

Väitöskirjatutkimuksissa kestävän kehityksen teemat ovat esillä erityisesti Insinööritieteiden korkeakoulussa ja Kemian tekniikan korkeakoulussa. 

Opetus

Aalto-yliopisto tarjoaa useita kestävään kehitykseen keskittyviä maisteriohjelmia, sivuaineohjelmia sekä vapaasti saatavilla olevia kursseja verkossa. Opiskelijat oppivat yhdistämään kestävän kehityksen näkökulmia poikkitieteelliseen tietoon eri aloilta.  

  • Lukuvuonna 2020–2021 Aalto-yliopistossa kestävään kehitykseen keskittyy yhdeksän maisteriohjelmaa (Lue lisää >>)

  • Climate University -yhteistyöprojektin tuloksena julkaistiin yhdeksän eri verkkokurssia kiertotaloudesta, kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta (Lue lisää >>)

  • Maaliskuussa 2020, juuri ennen pandemiaa, pidettiin Dipolissa suuren suosion saavuttanut Climate University goes Aalto -seminaari, joka käsitteli erityisesti innovaatioiden ja luovan taiteen keinoja osana ilmastonmuutosopetusta 

  • Creative Sustainability -ohjelman Systems Thinking -kurssin tarkastelualueena oli Otaniemen kampus. Opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida sosiaalisia ja ekologisia synergioita, jotka tukevat Aalto-yliopiston tavoitetta kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Ehdotukset liittyvät esimerkiksi kampuksen kompostoinnin ja kaupunkiviljelyn kehittämiseen.

Sustainable Development Goals (SDG) -kurssimerkinnät

Vuoden 2020 aikana  vastuuopettajat merkitsivät kurssitietoihin, mitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kurssin sisältö käsittää (Sustainable Development Goals, SDG). Opettajia pyydettiin valitsemaan 1–3 keskeisimpää SDG-tavoitetta. Lue lisää >>

  • Aalto-yliopiston opetustarjonnassa on lukuvuodella 2020–2021 tarjolla yhteensä 2961 kurssia, joista opetushenkilökunnan analyysin mukaan hieman alle puolet (48 %) sisältää kestävän kehityksen teemojen sisältöjä. 

  • Kauppakorkeakoulun opetustarjonnassa painottuu taloudelliseen kasvuun sekä työelämän kestävyyteen liittyvät teemat (SDG 8). 

  • Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa eniten opetustarjontaa on liittyen kestävään kulutukseen ja tuotantoon (SDG 12) sekä kestäviin kaupunkeihin (SDG 11).  

  • Perustieteiden korkeakoulussa, Sähkötekniikan korkeakoulussa sekä Kemian tekniikan korkeakoulussa kurssitarjonnassa korostuu SDG 9 (Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja).

  • Insinööritieteiden korkeakoulun opetuksessa painottuvat kestäviin kaupunkeihin (SDG 11) ja kestävään teollisuuteen, innovaatioihin sekä infrastruktuureihin (SDG 9) liittyvät teemat.  

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Yliopiston strategian avaintavoitteena on vastaaminen yhteiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Aalto-yliopisto on aktiivinen jäsen yliopistojen kestävän kehityksen verkostoissa Suomessa sekä kansainvälisesti. Aalto-yliopisto on allekirjoittanut yliopistojen kansainvälisen kestävän kehityksen tavoitteiden sitoumuksen (Sustainable Development Goals, SDG Accord) ja kuuluu kansainväliseen yliopistojen kestävän kehityksen verkostoon (International Sustainable Campus Network, ISCN). Kestävän kehityksen nostaminen uuden strategian mukaisesti yliopiston tehtäväksi on saattanut alulle kehityshankkeen, jolla kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä pystytään tarkemmin seuraamaan myös osana yliopiston innovaatiotoimintaa. 

  • Aalto-yliopisto sitoutui marraskuussa 2020 julkaistuihin Suomen yliopistojen yhteisiin UNIFI:n kestävyyden ja vastuullisuuden teeseihin. (Lue lisää >>) 

  • Syyskuussa 2020 järjestettiin 400 osallistujan yliopistojen kansallinen UNIFI-seminaari, jonka teemoina oli erityisesti kestävä kehitys koulutuksesta sekä yliopistojen hiilineutraalius. 

  • Vuoden 2020 aikana Aalto-yliopiston perustaman pohjoismaisen NSCN-verkoston puheenjohtajuus siirtyi Aalto-yliopistolta KTH:lle. (Lue lisää >>)

  • Aalto Sustainability Hub tuki AYY:n aloitetta kasvisruokailun tarjoamisesta Aalto-yliopiston virallisissa tapahtumissa. 

  • Aalto-yliopisto sijoittui 47. sijalle globaalissa Times Higher Education University Impact -vertailussa, jossa arvioitiin, kuinka hyvin yliopistot edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kansainvälinen THE University Impact 2020 -ranking nosti Aallon sijalle 2 maailmassa vastuullisessa kuluttamisessa.

  • Vuoden alussa lanseerattiin AaltoSDG-mobiilisovellus, mikä lisäsi kestävän kehityksen teeman näkyvyyttä. Mobiilisovelluksen latasi 1736 käyttäjää vuoden 2020 aikana. Sovelluksen osallistujien kestävyysteot vähensivät päästöjä 28 800 kg CO2e. AaltoSDG kertoo, miten Aalto-yliopisto toimii SDG-tavoitteiden edistämiseksi sekä miten jokainen yhteisön jäsen voi omassa työssään ja arkipäivässään toteuttaa kestävyyttä edistäviä tekoja. 

  • Vuoden aikana Aalto-yliopistossa järjestettiin aktiivisesti monia eri, lähinnävirtuaalisia, näyttelyitä ja tapahtumia. Designs For a Cooler Planet, Race for the future -hybridinäyttelyssä järjestettiin syksyllä 2020 sekä kampuksella että virtuaalisena. (Lue lisää >>)

     

Kampusten ympäristövaikutukset 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tavoitteen mukaisesti Aalto-yliopisto on sitoutunut vähentämään kiinteistöjen energiankulutuksen päästöjä 30 prosenttia vuoden 2019 tasolta vuoteen 2024 mennessä. Yliopisto on lisäksi vahvistanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Tavoite koskee yliopiston kampusta ja kaikkia toimintoja. Hiilineutraaliustyön tueksi vuoden 2020 aikana laskettiin koko kampuksen hiilijalanjälki. 

Aalto-yliopiston kampuskiinteistöistä vastaavan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n (ACRE) toiminnat vaikuttavat yli puoleen kampuksen kokonaispäästöistä. Vuoden 2020 aikana laadittiin ensimmäinen versio toimenpideohjelmasta kampuksen CO2-päästöjen vähentämiseksi.  

Sähkön kulutus kampukselle

Sähkön ja lämmön ominaiskulutus

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (kWh/brm²)

Aalto-yliopiston lämmön ja sähkön kulutus ovat viiden vuoden aikana pysyneet samalla tasolla tilatiivistysten aiheuttamasta kasvupaineesta huolimatta.

Veden ominaiskulutus

Veden ominaiskulutus

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (l/brm²)

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO₂-ekv)

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO₂-ekv)

GHG viittaa kasvihuonekaasupäästöihin (Greenhouse Gas Protocol) jotka on luokiteltu kolmeen luokkaan:

  • Scope 1 -päästöt ovat suoria päästöjä (tilat, ajoneuvot) omistetuista ja hallituista resursseista.
  • Scope 2 -päästöt ovat ostetun energian välillisiä päästöjä.
  • Scope 3 -päästöt ovat oman toiminnan kaikki muut välilliset päästöt, sekä elinkaaren alku- että loppupäässä.
Jätemäärät käsittelytavan mukaan 2020

Jätemäärät käsittelytavan mukaan 2020

Kopiopaperin kulutus

Kopiopaperin kulutus

  • Koronavuosi näkyi kampuksella erityisesti veden kulutuksessa. Veden kulutus kampuksella vähentyi etätyöskentelyn takia. Myös sähkönkulutus väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. 

  • Syksy 2020 oli poikkeuksellisen lämmin, minkä vuoksi normaali tapa yhdenmukaistaa eri vuosien kulutus vertailukelpoiseksi osoittautui puutteelliseksi. Tätä nk. lämmitysenergian sääkorjausta ei olla tästä syystä laskettu poikkeuksellisen lämpimien syys- ja lokakuun kulutustietojen osalta. 

  • Energian hiilidioksidipäästöt pienenivät molemmissa kategorioissa. Metsähovin polttoöljyn tarve väheni peruskorjauksen myötä (Scope 1) ja hiilivapaan Fortum-ekolämpötuotteen osuutta kiinteistökannan lämmityksessä kasvatettiin (Scope 2). Myös ostetun kokonaisenergian määrä väheni, mikä vaikutti  hiilipäästöjen pienenemiseen. 

  • Fortum ja Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät Aalto Works -korttelin lämpöpumpputeknologiaan perustuvaa energiaratkaisua. Nanotalon hukkalämpöä hyödyntävä alueellinen lämmönsiirtoverkko mahdollistaa keskitetyn lämmöntuotantoratkaisun ja toimii erinomaisena tutkimusalustana. Yhteistyösopimus Fortumin kanssa allekirjoitettiin kesällä 2020. Ratkaisu vähentää kampuksen lämmityksen ja jäähdytyksen päästöjä noin 25 prosenttia. AW-korttelin energiaratkaisua laajennetaan vaiheittain tulevina vuosina.

  • Rakennusten energiatehokkuutta parannettiin peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Metsähovin radiotutkimusaseman toimistorakennuksen öljylämmityksestä luovuttiin ja Aalto-yliopiston Töölössä sijaitsevan rakennuksen  energiatehokkuutta parannettiin talotekniikkaa uudistamalla. Kampuksen ulkoalueiden maisemasuunnittelussa otettiin huomioon luontopääoman kasvattamistavoitteet. Yhteisöä valmennettiin entistä enemmän lajitteluun liittyvissä asioissa. 

  • Vuoden 2020 aikana työturvallisuutta edistettiin erityisesti sähköisillä työkaluilla (työturvallisuuskurssit ja poikkeamailmoitukset). Laboratorio- ja pajatyötilojen yhteiskäyttö, materiaalin kierrätys ja uusiokäyttö lisääntyivät.  

  • Lajittelua kehitettiin edelleen. Koronan vuoksi jätemäärät ja kampuksen jätehuollon CO2-päästöt vähenivät merkittävästi, noin -42 % L&T ympäristönetti-palvelun mukaan. Henkilöstölle ja kiltojen opiskelija-aktiiveille tarjottiin ympäristöagenttikoulutusta, käynnistettiin muovipakkausten erilliskeräys sekä lisättiin kartongin keräystä. Työpistekohtaisista roskakoreista on luovuttu ja näin myös muoviroskapussien kulutusta on saatu vähennettyä. 

  • Vuonna 2020 Aalto-yliopisto toimitti 10,095 tonnia vaarallista kemikaalijätettä ja 11,660 tonnia vaarallista SE-romua (SER) sertifioiduille käsittelijöille; vaarallisen jätteen kokonaismäärä oli 21,755 tonnia (v. 2019 vastaavasti 19,132 tonnia ja 24,098 tonnia, yhteensä 43,230 tonnia). Vaarallinen jäte ja SER on sisällytetty jätemääräkuvaajassa uusiokäyttö- ja kierrätyskategorian alle. 

  • Maailmanlaajuisen pandemian takia lentokilometrit vähenivät viidesosaan verrattuna vuoden 2019 lukuihin. Vastaava pudotus tapahtui paperin kulutuksessa, sillä yliopiston tutkimus-, opetus- ja muu toiminta tapahtui pääosin virtuaalisesti. 

  • Otaniemen kampuksen luontopääomakartoituksen jatkotyönä tehty benchmark-raportti valmistui. Raportti esittelee erilaisia keinoja vahvistaa kampuksen virkistysmahdollisuuksia, luontopohjaisia ratkaisuja ja lajikirjoa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi luontoarvoista viestivää taidetta tai vihreää infrastruktuuria, kuten viherkattoja, vedenviivytyspainanteita ja yhteisöpuutarhoja. 

  • Amfiteatterin aukion ja Dipolin ulkoalueiden maisemasuunnitelmat etenivät lupakäsittelyyn. Hankkeiden ympäristörakentamisessa tuetaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kuten hulevesien hallintaa ja energiatehokasta ulkovalaistuksen parantamista. Suunnittelun tavoitteena on myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja parantaminen.  

  • Kampuksen ulkoalueille etsittiin julkisen taiteen teoksia Aallon yhteisölle suunnatun ideakilpailun kautta. Kampustaidekilpailun voittajaehdotukset kytkeytyvät biotaiteeseen ja kohdistavat huomion kestävään kehitykseen.  

  • Syksyllä 2020 toteutettiin ISCN-verkoston tuella ja yhteistyössä ACRE:n ja AYY:n kanssa  Aalto Green Nudge team ohjelma, joka perustui UNEP:in julkaisuun The Little Book of Green Nudges. Ohjelmassa 9 vapaaehtoista opiskelijatiimiä toteutti käytännönläheisiä, kampuksen kestävyyttä edistäviä projektipilotteja. Tiimien mentoreina toimi 11 aaltolaista asiantuntijaa. Heidän joukossa oli  tutkijoita, henkilökunnan ja ylioppilaskunnan edustajia. 

Sosiaalisesti kestävä yliopistoyhteisö 

Kestävän kehityksen periaatteita on edistetty vuoden 2020 aikana myös henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvon, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden saralla. Aalto-yliopisto on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja eliminoimaan syrjiviä rakenteita ja käytäntöjä. Tavoitteet keskittyvät sukupuolijakaumien tasaamiseen alojen välillä, tasa-arvon edistämiseen akateemisilla urilla, sekä inklusiivisen kulttuurin rakentamiseen, joka huomioi kansainvälisen henkilökunnan ja eri vähemmistöjen tarpeet.  
 
Henkilöstön ja opiskelijoiden epätasaista sukupuolijakaumaa tietyillä aloilla on pyritty parantamaan viestinnän, koulutuksen ja työyhteisön kehittämisen keinoin. Opiskelija- ja henkilöstörekrytoinnin markkinointia, rekrytointiprosessia sekä arviointikäytäntöjä on uudistettu huomioimaan vahvemmin tasa-arvo- ja monimuotoisuusnäkökulmat. Käytännön toimina vuonna 2020  muun muassa monimuotoisuuden teemoista rekrytoinneissa lanseerattiin verkkokurssi ja opas, monimuotoisuussitoumus lisättiin  työpaikkailmoituspohjiin, sekä tietoiskut monimuotoisuudesta Tenure Track -komiteoille. Opiskelijoiden osalta inklusiivisuus tuotiin osaksi kaikkien uusien kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden orientaatiota ja inkluusiota käsiteltiin tuutorikoulutuksissa. Kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille tuli HILMA-verkostoon liittymisen myötä mahdollisuus käydä sukupuolentutkimuksen kursseja osana opintojaan. Naisprofessorien mentorointiohjelma kehitettiin, ja sen on määrä kännistyä vuonna 2021. 
 
Syrjinnän vastaisessa työssä henkilöstöä on koulutettu tiedostamaan monimuotoisuusnäkökulmia ja piileviä ennakkoluuloja omassa työssään. Lisäksi julkaistiin monimuotoisuuden resurssikirjasto - "Toolbox for fostering diversity and inclusion" - aalto.fi-sivustolla tukemaan henkilöstön monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden käytäntöön viemistä työn arjessa. Viestinnällisten toimenpiteiden kautta pyritään tekemään työ- ja opiskeluyhteisöä houkuttelevaksi monimuotoiselle opiskelija- ja henkilöstöjoukolle; tästä esimerkkeinä voidaan nostaa esiin Shaking up tech -tapahtuma, sekä Girls Takeover -tapahtuma, jossa lukiolaistyttö toimi päivän ajan rehtorinamme. Aalto pyrkii osallistamaan yhteisöä monimuotoisuuden kehittämiseen. Innovatiivinen esimerkki tällaisesta mallista on Perustieteiden korkeakoulussa, jossa henkilöstö voi hakea Diversity fundista rahoitusta erilaisille monimuotoisuutta tukeville projekteille.

Aalto-yliopisto jatkaa aktiivista työtä varmistaakseen kaikille sukupuolille tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä urallaan tai opinnoissaan, sekä kokea positiivista yhteenkuuluvuutta, kehitystä ja kasvua työ- ja opiskeluyhteisössään.

Kaksi henkilöä kampuksella.

Avaintietoa vuodesta 2020 ja vuosittaiset raportit

Aalto-yliopiston akateemisten tulosten ja kansainvälisen arvostuksen myönteinen suunta säilyi vuonna 2020. Yliopisto pystyi sopeutumaan ripeästi koronaviruspandemian aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen. Tältä sivulta löydät myös hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2020.

Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu