Koulu palveluna

Kokeilun tarkoituksena on myös testata joustavia ja kustannustehokkaita toimintamalleja, jotka myöhemmin voidaan laajentaa ja skaalata koskemaan muitakin oppilaitoksia ja sivistystoimen palveluita.
Kampus campus Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston Otaniemen kampus sai syksyllä 2016 uusia toimijoita, kun espoolaisen Haukilahden lukion 350 oppilasta aloitti opintonsa kampuksella. Lukio toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa.

Uudenlainen kouluratkaisu sai alkunsa opetuksen palveluarkkitehtuuriin liittyvästä tutkimus- ja kehityshankkeesta, jota johti Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Jarmo Suominen, ja jalostui monialaisilla kursseilla Espoossa, Lontoossa ja Shanghaissa. Espoon kaupunki innostui väistökouluja kehittävästä konseptista ja päätti kokeilla toimintaa.

Lukio hyödyntää käyttöperusteisesti Aalto-yliopiston ja muiden alueen toimijoiden tiloja Otaniemessä muun muassa liikunnan, fyysikan ja kemian opetuksessa sekä ruokailussa. Nämä tilat ovat tyypillisesti melko matalalla käyttöasteella jopa koulupäivän aikana. Hyödyntämällä alueen muita resursseja lukio säästää operatiivisissa kustannuksissa, pienentää toimintansa hiilijalanjälkeä ja mahdollistaa huomattavasti suuremman joustavuuden opetuksen järjestämisessä.

”Koulu palveluna on uusi edistyksellinen idea, jossa koulu nähdään oppimista tukevana alustana. Tässä koulun toiminta ja fyysinen rakenne ovat erillään. Toiminnan jakautuminen kaupunginosaan tukee pedagogisia tavoitteita sosiaalisesta ja teemapohjaisesta oppimisesta ja lukio tulee luontevaksi osaksi yliopiston kampusta ja sen kulttuuria”, sanoo Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori Antti Ahlava

Kokeilun tarkoituksena on myös testata joustavia ja kustannustehokkaita toimintamalleja, jotka myöhemmin voidaan laajentaa ja skaalata koskemaan muitakin oppilaitoksia ja sivistystoimen palveluita. Saatavia kokemuksia ja ideoita voidaan hyödyntää mm. tilanteissa, joissa oppilaitoksen pitää siirtyä väliaikaisesti pois normaaleista tiloistaan.

”Konseptia suunniteltiin osallistavalla menetelmällä: mukana on ollut niin tulevia käyttäjiä kuin Aallon opiskelijoita ja asiantuntijoita. Projektiin osallistui myös lontoolainen Royal College of Arts ja sen palvelumuotoilijat”, Ahlava jatkaa.

”SaaS-malli on uudenlainen tapa tehdä kiinteistöliiketoimintaa, jossa muun muassa Aalto-yliopisto myy omaa ylimääräistä kapasiteettiaan sitä tarvitsevalle taholle. Kiinteistöalalla tyypillisesti seurataan vuokraamattomia tiloja, mutta matalat käyttöasteet ovat globaalilla tasolla suuri rakenteellinen ongelma, josta ei juuri puhuta. Erityisesti ympäristön kannalta haitallisin neliö on juuri käyttämätön neliö. Lisäksi kiinteistönomistajan tai operaattorin näkökulmasta käyttämätön tunti on myös hukattua tuottoa”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi.

Nykyään Otaniemessä opiskelee n. 400 Haukilahden lukion opiskelijaa. Lukion opetus järjestetään Otaniemessä siihen asti, että lukion Haukilahden tilojen peruskorjaus ja laajennus valmistuvat. Ne ovat kaupungin investointiohjelmassa sijoitettu vuosille 2018-2020.  Myöhemmin opiskelijoiden määrä Otaniemen tiloissa voi kasvaa 500:aan.

Kokeilu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja muiden eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneille on suunnitteilla oman kehittäjäyhteisön perustaminen.
 

Kestävän kehityksen kampus

Kampuksen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen, liikkumiseen ja lajitteluun. Kestävän kehityksen mukainen kampus on keskeinen osa yliopiston kampusstrategiaa.

Lue lisää
Väre ja Kauppakorkeakoulu aurinkopaneelit Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu