News

Five things decision-makers should know about ownership in Finland

How does ownership in Finland hold up against that of Sweden, Denmark and Norway? The world’s first professor of ownership – Samuli Knüpfer – lists the challenges and tells why a solution is urgently needed
Kuvituskuva pörssikursseista
Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Kuvituskuva Pixabay

1. Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia köyhempiä

Suomalaiset ovat merkittävästi köyhempiä kuin muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kansalaiset. Kotitalouksien nettovarallisuus on aikuista kohti vain noin puolet tanskalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta, lähes kolmanneksen pienempi kuin Ruotsissa ja lähes neljänneksen pienempi kuin Norjassa.

Tilanne on sama, kun katsotaan suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuutta, eli käteisen, talletusten, osakeomistusten ja rahastojen arvoa euroina. Jäämme pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden vertailussa jälkeen erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, mutta rahoitusvarallisuutemme on pienempi myös verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, kuten Italiaan, Ranskaan, Irlantiin, Itävaltaan, Belgiaan ja Hollantiin.  

2. Riskien välttely ja kasvuhalun puute estävät vaurastumista

Yksi syy suomalaisten vaurastumattomuuteen on, että kaihdamme riskinottoa ja sijoitamme varallisuutemme huonosti. Suomalaisten rahoitusvarallisuudesta 39 prosenttia makaa tileillä pankkitalletuksina, kun vastaava luku Ruotsissa ja Tanskassa on vain puolet tästä.

Suomessa vain 31 prosenttia rahoitusvarallisuudesta on sijoitettu listaamattomiin yrityksiin, kun vastaavat luvut ovat Ruotsissa 51 prosenttia ja Tanskassa 54 prosenttia. Lisäksi Suomessa on vähemmän osakeyhtiöitä kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa ja meille myös syntyy vähemmän uusia osakeyhtiöitä. Pienet ja keskisuuret yrityksemme eivät ole erityisen kasvuhaluisia.

3. Suomalaisten talousosaamisessa on petrattavaa

Talousosaamista mittaavalla kansainvälisellä indeksillä mitattuna talousosaaminen on Suomessa pohjoismaisittain huonoa. Norja, Ruotsi ja Tanska ovat tässä koko maailman kärjessä, kun taas Suomi sijoittuu vasta sijalle kymmenen.

Suhtaudumme myös selvästi varauksellisemmin markkinatalouteen. Suosimme muita Pohjoismaita enemmän tulojen tasapäistämistä, valtion vastuuta toimeentulostamme ja valtion omistuksia yrityksissä. Myös suhtautumisemme kilpailuun terveitä markkinoita ylläpitävänä voimana on epäilevämpää kuin muissa Pohjoismaissa.

4. Pörssissä ja pääomasijoituksissa riittää kirittävää

Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Helsingin pörssin markkina-arvo on 140 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tukholman pörssin osuus Ruotsin bruttokansantuotteesta on 230 prosenttia ja Kööpenhaminan pörssin osuus Tanskan bruttokansantuotteesta 190 prosenttia.  Oslon pörssissä tämä luku on pieni siksi, että Norjan bruttokansantuote on korkea, ei siksi, että siellä olisi pieni pörssi.

Julkisen sektorin omistusosuus Helsingin pörssissä on myös selvästi suurempi kuin Kööpenhaminassa ja Tukholmassa.  

Pääomasijoittajat kuuluvat aktiivisimpien ja taitavimpien omistajien joukkoon. Pääomasijoitusten määrässäkin Suomi häviää pohjoismaisille verrokeille. Kotimaisten pääomasijoittajien vuotuiset sijoitukset ovat vain 0,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, kun Ruotsissa vastaava luku on nelinkertainen, Tanskassa kaksinkertainen ja Norjassakin jonkin verran suurempi.

Tilanne on hieman tasaisempi, kun katsotaan pääomasijoituksia kohdeyrityksen kotimaan mukaan. Tässäkin Suomi on kuitenkin pahnanpohjimmainen, eli suomalaiset yritykset saavat vähemmän pääomasijoituksia kuin pohjoismaiset verrokit.

5. Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaatii omistajuuden kehittämistä – toimiin pitää ryhtyä heti ja pitkäjänteisesti

Hyvinvointivaltioiden menestys perustuu kukoistavaan yritystoimintaan: hyvinvointipalvelut rahoitetaan yritysten, omistajien ja palkansaajien maksamilla verotuloilla.

Omistajuuden muutokset tapahtuvat hitaasti – siksi pikaratkaisuja ei ole. Nyt tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, että asia on kriittisen tärkeä ja että tilanteen korjaamiseen tähtäävien toimenpiteiden pitää olla johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä.

Valonpilkahduksiakin synkässä yleiskuvassa löytyy. Näitä ovat esimerkiksi nuorten sijoitusinto, talouden opetus kouluissa sekä startup-yritykset ja vahva kasvuyrittäjyyskulttuuri, jonka rakentamisessa Aallolla on ollut merkittävä rooli.

Samuli Knüpfer on omistajuuden professori Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella.

Lisätietoja https://www.aalto.fi/en/department-of-finance/samuli-knupfer

Samuli Knüpfer has been appointed professor of ownership at the School of Business

The professorship in ownership has been established with donated funds.

Lue lisää
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

What should decision-makers know about green hydrogen?

How can green hydrogen help make the world a better place, and how can Finland encourage its development and uptake? We’ve compiled a concise information package on green hydrogen for decision-makers.

Lue lisää
Vihreitä lehtiä ajelehtii vedessä (kuvituskuva)

Haluatko oppia lisää taloudesta?

Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa pureudutaan bisneskysymyksiin terävästi ja huumorilla. Better Business – Better Society -seminaarisarjassa käsitellään yhteiskunnassa pinnalla olevia talousaiheita. Tervetuloa oppimaan ja viihtymään!

Kuvassa näkyvät podcastin juontajat, professori Vesa Puttonen ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Kuva: Aalto-yliopisto.

Puttonen & Vilkkumaa

Puttonen & Vilkkumaa on Kauppakorkeakoulun podcast, jossa ei hymistellä eikä hypetä, vaan kysytään napakoita kysymyksiä ja haetaan oivaltavia vastauksia. Podcastin tavoitteena on toteuttaa Kauppakorkeakoulun mottoa ”Better Business – Better Society” eli keskustella siitä, miten bisnestä voi liike-elämän eri alueilla tehdä nykyistä paremmin.

Podcastit
Kuva seminaarisarjasta, jossa ilmiset verkostoituvat esityksen jälkeen

Better Business — Better Society Seminar Series

The Seminar Series discusses the current and societally important topics at the School of Business. The seminars will be arranged monthly, generally on the first Thursday of the month, excluding holiday seasons.

School of Business
  • Published:
  • Updated:

Read more news

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Research & Art, Studies Published:

Call for doctoral student tutors, November 2024

Sign-up to be a tutor for new doctoral students as part of the Aalto Doctoral Orientation Days!
Kaivuri työmaalla kahden rakennuksen välissä, maassa putkia ja muuta metallia.
Press releases, Research & Art Published:

Researchers develop first carbon-negative binder material - Significant impact on emissions from infra building

Researchers have developed a binder material that can replace carbon-intensive cement
Professor Maarit Karppinen
Appointments, Research & Art Published:

Professor Maarit Karppinen appointed as a member of the European Research Council

Maarit Karppinen, professor of inorganic materials chemistry at Aalto University, will begin her term as member of the ERC Scientific Council on January 1, 2025.
Shaking up tech 2023
Campus, Research & Art, Studies Published:

Shaking up Tech welcomes high school students to campuses in January

The keynote speaker this time is neuroscientist Minna Huotilainen. The purpose of the event is to introduce the field of technology to underrepresented groups.