News

Five things decision-makers should know about ownership in Finland

How does ownership in Finland hold up against that of Sweden, Denmark and Norway? The world’s first professor of ownership – Samuli Knüpfer – lists the challenges and tells why a solution is urgently needed
Kuvituskuva pörssikursseista
Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Kuvituskuva Pixabay

1. Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia köyhempiä

Suomalaiset ovat merkittävästi köyhempiä kuin muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kansalaiset. Kotitalouksien nettovarallisuus on aikuista kohti vain noin puolet tanskalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta, lähes kolmanneksen pienempi kuin Ruotsissa ja lähes neljänneksen pienempi kuin Norjassa.

Tilanne on sama, kun katsotaan suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuutta, eli käteisen, talletusten, osakeomistusten ja rahastojen arvoa euroina. Jäämme pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden vertailussa jälkeen erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, mutta rahoitusvarallisuutemme on pienempi myös verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, kuten Italiaan, Ranskaan, Irlantiin, Itävaltaan, Belgiaan ja Hollantiin.  

2. Riskien välttely ja kasvuhalun puute estävät vaurastumista

Yksi syy suomalaisten vaurastumattomuuteen on, että kaihdamme riskinottoa ja sijoitamme varallisuutemme huonosti. Suomalaisten rahoitusvarallisuudesta 39 prosenttia makaa tileillä pankkitalletuksina, kun vastaava luku Ruotsissa ja Tanskassa on vain puolet tästä.

Suomessa vain 31 prosenttia rahoitusvarallisuudesta on sijoitettu listaamattomiin yrityksiin, kun vastaavat luvut ovat Ruotsissa 51 prosenttia ja Tanskassa 54 prosenttia. Lisäksi Suomessa on vähemmän osakeyhtiöitä kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa ja meille myös syntyy vähemmän uusia osakeyhtiöitä. Pienet ja keskisuuret yrityksemme eivät ole erityisen kasvuhaluisia.

3. Suomalaisten talousosaamisessa on petrattavaa

Talousosaamista mittaavalla kansainvälisellä indeksillä mitattuna talousosaaminen on Suomessa pohjoismaisittain huonoa. Norja, Ruotsi ja Tanska ovat tässä koko maailman kärjessä, kun taas Suomi sijoittuu vasta sijalle kymmenen.

Suhtaudumme myös selvästi varauksellisemmin markkinatalouteen. Suosimme muita Pohjoismaita enemmän tulojen tasapäistämistä, valtion vastuuta toimeentulostamme ja valtion omistuksia yrityksissä. Myös suhtautumisemme kilpailuun terveitä markkinoita ylläpitävänä voimana on epäilevämpää kuin muissa Pohjoismaissa.

4. Pörssissä ja pääomasijoituksissa riittää kirittävää

Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Helsingin pörssin markkina-arvo on 140 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tukholman pörssin osuus Ruotsin bruttokansantuotteesta on 230 prosenttia ja Kööpenhaminan pörssin osuus Tanskan bruttokansantuotteesta 190 prosenttia.  Oslon pörssissä tämä luku on pieni siksi, että Norjan bruttokansantuote on korkea, ei siksi, että siellä olisi pieni pörssi.

Julkisen sektorin omistusosuus Helsingin pörssissä on myös selvästi suurempi kuin Kööpenhaminassa ja Tukholmassa.  

Pääomasijoittajat kuuluvat aktiivisimpien ja taitavimpien omistajien joukkoon. Pääomasijoitusten määrässäkin Suomi häviää pohjoismaisille verrokeille. Kotimaisten pääomasijoittajien vuotuiset sijoitukset ovat vain 0,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, kun Ruotsissa vastaava luku on nelinkertainen, Tanskassa kaksinkertainen ja Norjassakin jonkin verran suurempi.

Tilanne on hieman tasaisempi, kun katsotaan pääomasijoituksia kohdeyrityksen kotimaan mukaan. Tässäkin Suomi on kuitenkin pahnanpohjimmainen, eli suomalaiset yritykset saavat vähemmän pääomasijoituksia kuin pohjoismaiset verrokit.

5. Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaatii omistajuuden kehittämistä – toimiin pitää ryhtyä heti ja pitkäjänteisesti

Hyvinvointivaltioiden menestys perustuu kukoistavaan yritystoimintaan: hyvinvointipalvelut rahoitetaan yritysten, omistajien ja palkansaajien maksamilla verotuloilla.

Omistajuuden muutokset tapahtuvat hitaasti – siksi pikaratkaisuja ei ole. Nyt tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, että asia on kriittisen tärkeä ja että tilanteen korjaamiseen tähtäävien toimenpiteiden pitää olla johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä.

Valonpilkahduksiakin synkässä yleiskuvassa löytyy. Näitä ovat esimerkiksi nuorten sijoitusinto, talouden opetus kouluissa sekä startup-yritykset ja vahva kasvuyrittäjyyskulttuuri, jonka rakentamisessa Aallolla on ollut merkittävä rooli.

Samuli Knüpfer on omistajuuden professori Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella.

Lisätietoja https://www.aalto.fi/en/department-of-finance/samuli-knupfer

Samuli Knüpfer has been appointed professor of ownership at the School of Business

The professorship in ownership has been established with donated funds.

Lue lisää
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

What should decision-makers know about green hydrogen?

How can green hydrogen help make the world a better place, and how can Finland encourage its development and uptake? We’ve compiled a concise information package on green hydrogen for decision-makers.

Lue lisää
Vihreitä lehtiä ajelehtii vedessä (kuvituskuva)

Haluatko oppia lisää taloudesta?

Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa pureudutaan bisneskysymyksiin terävästi ja huumorilla. Better Business – Better Society -seminaarisarjassa käsitellään yhteiskunnassa pinnalla olevia talousaiheita. Tervetuloa oppimaan ja viihtymään!

Kuvassa näkyvät podcastin juontajat, professori Vesa Puttonen ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Kuva: Aalto-yliopisto.

Puttonen & Vilkkumaa

Puttonen & Vilkkumaa on Kauppakorkeakoulun podcast, jossa ei hymistellä eikä hypetä, vaan kysytään napakoita kysymyksiä ja haetaan oivaltavia vastauksia. Podcastin tavoitteena on toteuttaa Kauppakorkeakoulun mottoa ”Better Business – Better Society” eli keskustella siitä, miten bisnestä voi liike-elämän eri alueilla tehdä nykyistä paremmin.

Podcastit
Kuva seminaarisarjasta, jossa ilmiset verkostoituvat esityksen jälkeen

Better Business — Better Society Seminar Series

The Seminar Series discusses the current and societally important topics at the School of Business. The seminars will be arranged monthly, generally on the first Thursday of the month, excluding holiday seasons.

School of Business
  • Published:
  • Updated:

Read more news

A group of people walking along the linden alley in summer
Research & Art, University Published:

Strong overall result: 27.5 million euros from the Research Council of Finland

A total of 52 Aalto researchers received Academy Research Fellowship and Academy Project funding. The total funding awarded to Aalto University amounts to 27.5 million euros
insole at pdp gala
Press releases, Research & Art, Studies Published:

Compostable wood foam replaces plastic in shoe insoles

Aalto University students develop prototype of durable wood-based insole – Finnish shoe company starts testing material on users this autumn
Dark-haired woman in dark dress standing outdoors with Otaniemi campus on a summer day
Research & Art Published:

Satu Lähteenoja: ‘Futures thinking and co-design are needed for advancing sustainability transformations'

In the I claim series Satu Lähteenoja shows that the transition arena method increases the understanding of systemic change among civil servants and decision-makers and helps them to think further into the future.
Jar full of coins representing Unite! Seed Fund.
Cooperation, Research & Art, Studies Published:

Call for proposals: Unite! Seed Fund to foster collaborative teaching

This call is for setting up joint/collaborative teaching formats in Unite! focus areas. Apply by end of August 2024.