Uutiset

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa

Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.
Kuvituskuva pörssikursseista
Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Kuvituskuva Pixabay

1. Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia köyhempiä

Suomalaiset ovat merkittävästi köyhempiä kuin muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kansalaiset. Kotitalouksien nettovarallisuus on aikuista kohti vain noin puolet tanskalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta, lähes kolmanneksen pienempi kuin Ruotsissa ja lähes neljänneksen pienempi kuin Norjassa.

Tilanne on sama, kun katsotaan suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuutta, eli käteisen, talletusten, osakeomistusten ja rahastojen arvoa euroina. Jäämme pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden vertailussa jälkeen erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, mutta rahoitusvarallisuutemme on pienempi myös verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, kuten Italiaan, Ranskaan, Irlantiin, Itävaltaan, Belgiaan ja Hollantiin.  

2. Riskien välttely ja kasvuhalun puute estävät vaurastumista

Yksi syy suomalaisten vaurastumattomuuteen on, että kaihdamme riskinottoa ja sijoitamme varallisuutemme huonosti. Suomalaisten rahoitusvarallisuudesta 39 prosenttia makaa tileillä pankkitalletuksina, kun vastaava luku Ruotsissa ja Tanskassa on vain puolet tästä.

Suomessa vain 31 prosenttia rahoitusvarallisuudesta on sijoitettu listaamattomiin yrityksiin, kun vastaavat luvut ovat Ruotsissa 51 prosenttia ja Tanskassa 54 prosenttia. Lisäksi Suomessa on vähemmän osakeyhtiöitä kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa ja meille myös syntyy vähemmän uusia osakeyhtiöitä. Pienet ja keskisuuret yrityksemme eivät ole erityisen kasvuhaluisia.

3. Suomalaisten talousosaamisessa on petrattavaa

Talousosaamista mittaavalla kansainvälisellä indeksillä mitattuna talousosaaminen on Suomessa pohjoismaisittain huonoa. Norja, Ruotsi ja Tanska ovat tässä koko maailman kärjessä, kun taas Suomi sijoittuu vasta sijalle kymmenen.

Suhtaudumme myös selvästi varauksellisemmin markkinatalouteen. Suosimme muita Pohjoismaita enemmän tulojen tasapäistämistä, valtion vastuuta toimeentulostamme ja valtion omistuksia yrityksissä. Myös suhtautumisemme kilpailuun terveitä markkinoita ylläpitävänä voimana on epäilevämpää kuin muissa Pohjoismaissa.

4. Pörssissä ja pääomasijoituksissa riittää kirittävää

Tukholman ja Oslon pörsseissä on huomattavasti enemmän listattuja yrityksiä kuin Helsingin pörssissä. Helsingin pörssin markkina-arvo on 140 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tukholman pörssin osuus Ruotsin bruttokansantuotteesta on 230 prosenttia ja Kööpenhaminan pörssin osuus Tanskan bruttokansantuotteesta 190 prosenttia.  Oslon pörssissä tämä luku on pieni siksi, että Norjan bruttokansantuote on korkea, ei siksi, että siellä olisi pieni pörssi.

Julkisen sektorin omistusosuus Helsingin pörssissä on myös selvästi suurempi kuin Kööpenhaminassa ja Tukholmassa.  

Pääomasijoittajat kuuluvat aktiivisimpien ja taitavimpien omistajien joukkoon. Pääomasijoitusten määrässäkin Suomi häviää pohjoismaisille verrokeille. Kotimaisten pääomasijoittajien vuotuiset sijoitukset ovat vain 0,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, kun Ruotsissa vastaava luku on nelinkertainen, Tanskassa kaksinkertainen ja Norjassakin jonkin verran suurempi.

Tilanne on hieman tasaisempi, kun katsotaan pääomasijoituksia kohdeyrityksen kotimaan mukaan. Tässäkin Suomi on kuitenkin pahnanpohjimmainen, eli suomalaiset yritykset saavat vähemmän pääomasijoituksia kuin pohjoismaiset verrokit.

5. Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaatii omistajuuden kehittämistä – toimiin pitää ryhtyä heti ja pitkäjänteisesti

Hyvinvointivaltioiden menestys perustuu kukoistavaan yritystoimintaan: hyvinvointipalvelut rahoitetaan yritysten, omistajien ja palkansaajien maksamilla verotuloilla.

Omistajuuden muutokset tapahtuvat hitaasti – siksi pikaratkaisuja ei ole. Nyt tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, että asia on kriittisen tärkeä ja että tilanteen korjaamiseen tähtäävien toimenpiteiden pitää olla johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä.

Valonpilkahduksiakin synkässä yleiskuvassa löytyy. Näitä ovat esimerkiksi nuorten sijoitusinto, talouden opetus kouluissa sekä startup-yritykset ja vahva kasvuyrittäjyyskulttuuri, jonka rakentamisessa Aallolla on ollut merkittävä rooli.

Samuli Knüpfer on omistajuuden professori Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella.

Lisätietoja https://www.aalto.fi/en/department-of-finance/samuli-knupfer

Samuli Knüpfer on nimitetty Kauppakorkeakoulun omistajuuden professoriksi

Omistajuuden professuuri on perustettu lahjoitusvaroin.

Lue lisää
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

Viisi asiaa, jotka päättäjän pitää tietää vihreästä vedystä

Mitä vedyn avulla voidaan oikeastaan ratkaista ja mitä teknologian laaja käyttöönotto vaatii Suomelta? Kokosimme päätöksentekijöiden avuksi tiiviin tietopaketin vihreästä vedystä.

Lue lisää
Vihreitä lehtiä ajelehtii vedessä (kuvituskuva)

Haluatko oppia lisää taloudesta?

Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa pureudutaan bisneskysymyksiin terävästi ja huumorilla. Better Business – Better Society -seminaarisarjassa käsitellään yhteiskunnassa pinnalla olevia talousaiheita. Tervetuloa oppimaan ja viihtymään!

Kuvassa näkyvät podcastin juontajat, professori Vesa Puttonen ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Kuva: Aalto-yliopisto.

Puttonen & Vilkkumaa

Puttonen & Vilkkumaa on Kauppakorkeakoulun podcast, jossa ei hymistellä eikä hypetä, vaan kysytään napakoita kysymyksiä ja haetaan oivaltavia vastauksia. Podcastin tavoitteena on toteuttaa Kauppakorkeakoulun mottoa ”Better Business – Better Society” eli keskustella siitä, miten bisnestä voi liike-elämän eri alueilla tehdä nykyistä paremmin.

Podcastit
Picture of Better Business seminar

Better Business – Better Society -seminaarisarja

Seminaarisarja Kauppakorkeakoulun ajankohtaisesta ja yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista järjestetään kuukauden ensimmäisenä torstaina, pois lukien kesän ja joulun lomakaudet.

Kauppakorkeakoulu
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Minna Halme, photo by Hayley Le
Yliopisto Julkaistu:

Minna Halme: Vastuullisen liiketoiminnan tutkimusta pidettiin alussa viherpiipertämisenä

"Minulle sanottiin, että minun kannattaisi tehdä väitöskirja jostain muusta aiheesta, jos haluan joskus tulevaisuudessa töitä."