Avoin toimintakulttuuri
Kun puhutaan toimintakulttuurista, puhutaan muun muassa tutkijan meritoitumiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyvistä vastuullisista käytännöistä, avoimen tieteen ja tutkimuksen tarvitsemista palveluista sekä osallistavan menetelmien, esim. kansalaistiede, luomista mahdollisuuksista ja haasteista.
Avoimen tieteen ja toimintakulttuurin kansainväliset linjaukset ja suositukset
Avoimessa tieteessä on useita kattavia kansainvälisiä suosituksia ja linjauksia. Olemme listanneet tälle sivulle niistä keskeisimpiä:
1) League of European Research Universities (LERU)
LERU:n julkaisu vuodelta 2018 korostaa kulttuurinmuutoksen välttämättömyyttä yliopistoissa, jotta ne voivat hyötyä avoimesta tieteestä, ja esittelee avoimen tieteen kahdeksan peruspilaria.
2) UNESCOn avoimen tieteen suositus
UNESCOn suositus ehdottaa uusia avoimen tieteen pilareita, jotka sisältävät seuraavat osa-alueet
- avoimen tieteen määritelmä
- avoimen tieteen ydinarvot ja ohjaavat periaatteet
- suositukset toiminnan prioriteettialueiksi
3) Euroopan Unionin avoimen tieteen linja
Avoin tiede on Euroopan komission poliittinen painopiste ja tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmien vakiotoimintamalli, sillä avoin tiede parantaa tutkimuksen laatua, tehokkuutta ja reagointikykyä.
4) European Open Science Cloud (EOSC)
European Open Science Cloud (EOSC) edistää tutkimusdatan hallintaa ja soveltamista pyrkien siten takaamaan tutkijoiden pääsyn datalähtöiseen tieteeseen.
Muita avointa tiedettä ja toimintakulttuuria koskevia hyödyllisiä resursseja tarjoavat muun muassa:
- Research Data Alliance (RDA),
- Committee on Data (CODATA),
- Association of European Research Libraries (Liber),
- Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition (SPARC) Europe, and
- European University Association (EUA).
Avoimen tieteen, tutkimuksen ja toimintakulttuurin kansalliset suositukset
Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jotka julkaisivat avoimen toimintakulttuurin linjauksen. Linjaus sisältää muun muassa suositukset kansalaistieteestä ja yritysyhteistyöstä.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, päivitetty 2025, sekä muut kansalliset linjaukset ja suositukset on lueteltu alla.
1) Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2025 - 2030
Avoin tiede ja tutkimus ovat olennainen osa tutkijoiden jokapäiväistä työtä. Avoimuus tukee sekä tutkimustulosten vaikuttavuutta että laatua. Suomalainen tutkimusyhteisö on avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa kansainvälisten edelläkävijöiden joukossa.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämistä Suomessa ohjaavat erityisesti seuraavat periaatteet:
- yhteistyö ja osallistuminen
- monimuotoisuus ja monikielisyys
- läpinäkyvyys ja vastuunkanto
- kestävyys ja yhteinen hyvä
Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön allekirjoittajat sitoutuvat seuraaviin tavoitteisiin ottaen huomioon omat erityispiirteensä:
- toimintakulttuurin avoimuus
- julkaisemisen avoimuus
- tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
- oppimisen avoimuus
Aalto-yliopisto on allekirjoittanut avoimen tieteen ja tukimuksen julistuksen
2) Avoimen tieteen ja tukimuksen kansallisia linjauksia ja suosituksia
Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset määrittelevät yksityiskohtaisesti strategiset periaatteet, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, jotka ovat välttämättömiä avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkijan vastuullinen arviointi
Tutkimuksen ja tutkijan arviointi on tällä hetkellä merkittävä aihe sekä akateemisessa maailmassa että sen ulkopuolella. Tutkijan arviointi (rekrytoinnit, henkilökohtaiset bonukset, projektirahoitus, asiantuntijatehtävät jne.) vaikuttaa tutkimusaiheisiin rahoituksen kohdentamisen, meritoitumisen ja tutkimusorganisaatioiden rakenteellisten prosessien kautta.
Tutkijan arviointiin liittyvää kehitystä ja metriikan käyttöä kuvataan Tutkimuksen arviointi -sivulla.