Kansalaistiede

Unescon Open Science -suosituksen mukaan yhteiskunnan toimijoiden avoin sitoutuminen tarkoittaa tutkijoiden tekemän yhteistyön laajentamista tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tämä onnistuu avaamalla tutkimuksellisia käytäntöjä ja työkaluja sekä tekemällä tieteellisestä prosessista osallistavampaa ja tuomalla se laajemman yhteiskunnan ulottuville. Lisäksi uudet yhteistyömuodot, kuten joukkorahoitus, joukkoistaminen ja tieteellinen vapaaehtoistyö, yleistyvät.
Avoin tiede tarjoaa perustan kansalaisten ja yhteisön osallistumiselle sekä tutkijoiden, poliittisten päättäjien, yrittäjien ja yhteisön jäsenten väliselle tehostetulle vuoropuhelulle. Se antaa kaikille sidosryhmille äänen heidän huolenaiheidensa, tarpeidensa ja toiveidensa kanssa yhteensopivan tutkimuksen kehittämisessä.
Sekä kansalaistieteen että avoimen tieteen merkitys kasvaa. Citizen Science ja Open Science Community of Practice -ryhmät ovat kirjoittaneet artikkelin Global Citizen Science perspectives on Open Science , jossa esitellään ryhmien teemoja, dynamiikkaa ja yhteisiä piirteitä.
Kansallinen kansalaistieteen suositus
Kansallinen kansalaistieteen suositus julkaistiin vuonna 2022.
Kansalaistiedettä kuvaavat seuraavat ominaisuudet:
- Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
- Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
- Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tutkija.
Suositus korostaa, että kansalaiset voivat osallistua kansalaistieteen tekemiseen eri tavoin (Hakley, 2013)
Taso 1: Joukkoistaminen (crowdsourcing). Kansalaistieteilijät havainnoijina (engl. Citizens as sensors) Vapaaehtoinen tiedonkerääjä (engl. Volunteered computing).
Taso 2: Joukkoälykkyys (engl. Distributed Intelligence) Kansalaistieteilijät tulkitsijoina (engl. Citizens as basic interpreters) Vapaaehtoinen ajatusten vaihtaminen (engl. Volunteered thinking)
Taso 3: Osallistava tiede (engl. Participatory science) Osallistuminen ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (engl. Participation in problem definition and data collection)
Taso 4: Yhteistoiminnallinen kansalaistiede (engl. Extreme Citizen Science)Yhteistyössä tehty tiede – ongelman määrittelystä aineiston keräämiseen ja analyysiin (engl. Collaborative science – problem definition, data collection and analysis)
Suosituksen tavoitteet määrittelevät minimi- ja ideaalitason vaatimukset kansalaistieteen palveluille. Vaatimukset kohdistuvat pääasiallisesti tutkimusorganisaatioon.
- Tutkijoille tulee tarjota organisaatiossa kansalaistieteen ohjeistusta.
- Tutkijoiden pitäisi saada apua viestintään kansalaistieteen projekteissa.
- Kansalaistieteen rahoitus pitäisi olla yhdenvertainen muun tutkimuksen rahoituksen kanssa.
- Tutkijoille pitäisi tarjota koulutusta kansalaistieteessä
- Tutkijoiden tulisi saada lakiapua kansalaistieteen projekteissa.
- Tutkijoiden pitäisi saada tukea yleisempien kansalaistieteen alustojen käyttöön.
Kansalaistieteen kansainvälisiä tukisivuja
European Citizen Science Association (ECSA) tavoite on yhdistää kansalaiset ja tiede ja tutkimus, edistää kestävää kehitystä kansalaistieteen keinoin ja varmistaa, että kansalaistiede vaikuttaa polittisiin prosesseihin.
ECSA:n mukaan kansalaistieteen pääperiaatteet ovat seuraavat:
- Kansalaistieteen hankkeet osallistavat kansalaiset aktiivisesti tieteelliseen toimintaan, joka synnyttää uutta tietoa tai ymmärrystä. Kansalaiset voivat toimia osallistujina, yhteistyökumppaneina tai projektin johtajana ja heillä voi olla merkittävä rooli hankkeessa.
- Kansalaistieteen hankkeilla on aito tieteellinen tulos. Esimerkiksi vastaaminen tutkimuskysymykseen tai tiedottaminen suojelutoimista, hoitopäätöksistä tai ympäristöpolitiikasta.
- Sekä ammattitutkijat että kansalaistutkijat hyötyvät osallistumisestaan. Hyötyjä voivat olla tutkimustulosten julkaiseminen, oppimismahdollisuudet, henkilökohtainen nautinto, sosiaaliset edut, tyytyväisyys siihen, että osallistui paikallisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kysymyksiin liittyvän tieteellisen näytön keräämiseen ja sai sitä kautta mahdollisuuden vaikuttaa politiikkaan.
- Kansalaistutkijat voivat halutessaan osallistua tieteellisen prosessin useisiin vaiheisiin. Näihin vaiheisiin voi sisältyä tutkimuskysymyksen kehittämistä, menetelmän suunnittelua, tiedon keräämistä ja analysointia sekä tulosten viestimistä.
- Kansalaistutkijat saavat palautetta hankkeesta, esimerkiksi kuinka heidän tietojaan käytetään ja mitkä ovat tutkimukselliset tai politiikkaan tai yhteiskuntaan liittyvät tulokset.
- Kansalaistiedettä pidetään tutkimuslähestymistapana kuten mitä tahansa muutakin, ja siinä on rajoituksia ja vääristymiä, joita tulee pohtia ja valvoa. Toisin kuin perinteiset tutkimuslähestymistavat, kansalaistiede tarjoaa mahdollisuuden suurempaan yleisön osallistumiseen ja tieteen demokratisoitumiseen.
- Kansalaistiedeprojektien tiedot ja metatiedot ovat julkisesti saatavilla ja tulokset julkaistaan mahdollisuuksien mukaan avoimesti. Tutkimusdataa voidaan jakaa projektin aikana tai sen jälkeen, elleivät turvallisuusseikat tai yksityisyydensuoja estä tätä.
- Kansalaistutkijat tunnustetaan projektituloksissa ja julkaisuissa.
- Kansalaistieteen ohjelmia arvioidaan niiden tieteellisen tuotoksen, tiedon laadun, osallistujien kokemuksen ja laajemman yhteiskunnallisen tai poliittisen vaikutuksen perusteella.
- Kansalaistieteen hankkeiden johtajat ottavat huomioon tekijänoikeuksiin, immateriaalioikeuksiin, tiedonjakosopimuksiin, luottamuksellisuuteen, viittaamiseen ja toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvät juridiset ja eettiset kysymykset
Toinen erinomainen tukisivusto on EU Citizen Science Platform, jonka avulla voit jakaa kansalaistieteen hankkeita, resursseja, työkaluja ja koulutusta (esim. Kansalaistieteen perusteet, Kansalaistieteen perussäännökset ja tutkimusetiikka sekä Arviointi ja vaikutusten arviointi kansalaistieteen projekteissa).
Kolmas tukiresurssi on LIBER (Association of European Research Libraries) käytännön opas, joka on suunniteltu auttamaan kansalaistiedeprojektin järjestäjiä ja osallistujia Citizen Science for Research Libraries — A Guide. Kansalaistieteen taidot kirjaston henkilökunnalle, tutkijoille ja yleisölle (2021).
Oppaan mukaan "Kansalaistiede tieteenalana on väistämättä sidoksissa datan luomiseen: Tunnistetaan, mikä data vastaa tutkimuskysymyksiin käyttämällä kansalaistieteen lähestymistapaa, houkutellaan kansalaisia ja muita datasta kiinnostuneita sidosryhmiä, kerätään dataa, kerrotaan datan tarinaa ja uudellenkäytetään dataa. Kansalaistiede voi lisätä tieteellistä lukutaitoa käyttämällä dataa."
Kansalaistiede Aalto-yliopistossa
Aalto-yliopiston tutkijat ovat julkaisseet kansalaistieteeseen liittyvistä aiheista. Alla muutamia esimerkkejä tuoreista Aalto-yliopiston tutkijoiden julkaisuista Aalto-yliopiston tutkimusportaalissa. Muut tutkimustuotokset, aktiviteetit, mediaosumat sekä projektit, joissa kansalaistiede on hakusanana löytyvät tällä haulla (tulokset englanniksi).
- Taxonomy of Data Quality Metrics in Digital Citizen Science — Aalto University's research portal
- Citizen science archaeological finds on the Semantic Web: The FindSampo framework — Aalto University's research portal
- FindSampo Platform for Reporting and Studying Archaeological Finds Using Citizen Science — Aalto University's research portal
Tutustu muihin kansallisiin avoimen tieteen linjauksiin ja suosituksiin
Kansallinen avoimen toimintakulttuurin linjaus
Suomi on yksi ensimmäisiä maita, joilla on avoimen toimintakulttuurin linjaus vuodelta 2022. Linjaus sisältää mm. suosituksen kansalaistieteestä ja yritysyhteistyöstä.

Suositus yritysyhteistyölle
Avoimen tieteen suositus yritysyhteistyölle sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Kansallinen avoimen tieteen julistus, linjaukset ja suositukset
Avoimen tieteen julistus antaa yhteisen suunnan ja linjaa vision, jossa avoin tiede ja tutkimus integroituvat saumattomasti tutkijoiden jokapäiväiseen työhön.
- Julkaistu:
- Päivitetty: