Kansalaistiede

Unescon Open Science -suosituksen mukaan yhteiskunnan toimijoiden avoin sitoutuminen tarkoittaa tutkijoiden tekemän yhteistyön laajentamista tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tämä onnistuu avaamalla tutkemuksellisia käytäntöjä ja työkaluja sekä tekemällä tieteellisestä prosessista osallistavampaa ja tuomalla se laajemman yhteiskunnan ulottuville. Lisäksi uudet yhteistyömuodot, kuten joukkorahoitus, joukkohankinta ja tieteellinen vapaaehtoistyö, yleistyvät.

Avoin tiede tarjoaa perustan kansalaisten ja yhteisön osallistumiselle sekä tutkijoiden, poliittisten päättäjien, yrittäjien ja yhteisön jäsenten väliselle tehostetulle vuoropuhelulle. Se antaa kaikille sidosryhmille äänen heidän huolenaiheidensa, tarpeidensa ja toiveidensa kanssa yhteensopivan tutkimuksen kehittämisessä.

Kansallinen kansalaistieteen suositus

Kansallinen kansalaistieteen suositus julkaistiin vuonna 2022.

Kansalaistiede  (engl.  citizen  science)  on  tieteellistä  tutkimusta,  jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai koko­naan toteuttavat. 

Kansalaistiedettä kuvaavat seuraavat ominaisuudet:

1. Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
2. Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
3. Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tutkija.

Suositus korostaa, että kansalaiset voivat osallistua kansalaistieteen tekemiseen eri tavoin (Hakley, 2013)

Taso 1: Joukkoistaminen (crowdsourcing). Kansalaistieteilijät havainnoijina (engl. Citizens as sensors) Vapaaehtoinen tiedonkerääjä (engl. Volunteered computing).

Taso 2: Joukkoälykkyys (engl. Distributed Intelligence) Kansalaistieteilijät tulkitsijoina (engl. Citizens as basic interpreters) Vapaaehtoinen ajatusten vaihtaminen (engl. Volunteered thinking)

Taso 3: Osallistava tiede (engl. Participatory science) Osallistuminen ongelman määrittelyyn ja aineiston keräämiseen (engl. Participation in problem definition and data collection)

Taso 4: Yhteistoiminnallinen kansalaistiede (engl. Extreme Citizen Science)Yhteistyössä tehty tiede – ongelman määrit­telystä aineiston keräämiseen ja analyysiin (engl. Collaborative science – problem definition, data collection and analysis)

Suosituksen tavoitteet määrittelevät minimi- ja ideaalitason vaatimukset kansalaistieteen palveluille. Vaatimukset kohdistuvat pääasiallisesti tutkimusorganisaatioon.

1. Kansalaistieteen pitäisi näkyä organisaatiossa sisällä.
2. Tutkijoiden pitäisi saada apua viestintään kansalaistieteen projekteissa.
3. Kansalaistieteen rahoitus pitäisi olla yhdenvertainen muun tutkimuksen rahoituksen kanssa.
4. Tutkijoille pitäisi tarjota koulutusta kansalaistieteessä
5. Tutkijoiden tulisi saada lakiapua kansalaistieteen projekteissa.
6. Tutkijoiden pitäisi saada tukea yleisempien kansalaistieteen alustojen käyttöön.

Kansalaistieteen kansainvälisiä tukisivuja

European Citizen Science Association (ECSA) tavoite on yhdistää kansalaiset ja tiede ja tutkimus, edistää kestävää kehitystä kansalaistieteen keinoin ja varmistaa, että kanslaistiede vaikuttaa polittisiin prosesseihin.  

ECSA:n mukaan kansalaistieteen pääperiaatteet ovat seuraavat:

1. Kansalaistieteen hankkeet osallistuttavat kansalaiset aktiivisesti tieteelliseen toimintaan, joka synnyttää uutta tietoa tai ymmärrystä. Kansalaiset voivat toimia osallistujina, yhteistyökumppaneina tai projektin johtajana ja heillä voi olla merkittävä rooli hankkeessa.
2. Kansalaistieteen hankkeilla on aito tieteellinen tulos. Esimerkiksi vastaaminen tutkimuskysymykseen tai tiedottaminen suojelutoimista, hoitopäätöksistä tai ympäristöpolitiikasta.
3. Sekä ammattitutkijat että kansalaistutkijat hyötyvät osallistumisestaan. Hyötyjä voivat olla tutkimustulosten julkaiseminen, oppimismahdollisuudet, henkilökohtainen nautinto, sosiaaliset edut, tyytyväisyys siitä, että osallistui tieteelliseen näyttöön keräämiseen paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä varten ja sitä kautta mahdollisuuteen vaikuttaa politiikkaan.
4. Kansalaistutkijat voivat halutessaan osallistua tieteellisen prosessin useisiin vaiheisiin. Tämä voi sisältää tutkimuskysymyksen kehittämisen, menetelmän suunnittelun, tiedon keräämisen ja analysoinnin sekä tulosten viestimisen.
5. Kansalaistutkijat saavat palautetta hankkeesta. Esimerkiksi kuinka heidän tietojaan käytetään ja mitkä ovat tutkimus-, politiikka- tai yhteiskunnalliset tulokset.
6. Kansalaistiedettä pidetään tutkimuslähestymistapana kuten mitä tahansa muutakin, ja siinä on rajoituksia ja harhoja, joita tulee harkita ja valvoa. Kuitenkin toisin kuin perinteiset tutkimuslähestymistavat, kansalaistiede tarjoaa mahdollisuuden suurempaan yleisön osallistumiseen ja tieteen demokratisoitumiseen.
7. Kansalaistiedeprojektien tiedot ja metatiedot ovat julkisesti saatavilla ja tulokset julkaistaan mahdollisuuksien mukaan avoimesti saataville. Tutkimusdataa voidaan jakaa projektin aikana tai sen jälkeen, ellei turvallisuus- tai yksityisyyssyyt estä tätä.
8. Kansalaistutkijat tunnustetaan projektituloksissa ja julkaisuissa.
9. Kansalaistieteen ohjelmia arvioidaan niiden tieteellisen tuotoksen, tiedon laadun, osallistujien kokemuksen ja laajemman yhteiskunnallisen tai poliittisen vaikutuksen perusteella.
10. Kansalaistieteen hankkeiden johtajat ottavat huomioon tekijänoikeuksiin, immateriaalioikeuksiin, tiedonjakosopimuksiin, luottamuksellisuuteen, viittaamiseen ja toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvät juridiset ja eettiset kysymykset

Toinen erinomainen tukisivusto on EU Citizen Science Platform, jonka avulla voit jakaa kansalaistieteen hankkeita, resursseja, työkaluja ja koulutusta (esim. Kansalaistieteen perusteet, Kansalaistieteen perussäännökset ja tutkimusetiikka sekä Arviointi ja vaikutusten arviointi kansalaistieteen projekteissa).

Kolmas tukiresurssi on LIBER käytännön opas, joka on suunniteltu auttamaan kansalaistiedeprojektin järjestäjiä ja osallistujia "Citizen Science for Research Libraries — A Guide. Kansalaistieteen taidot kirjaston henkilökunnalle, tutkijoille ja yleisölle” (2021).

Oppaan mukaan "Kansalaistiede tieteenalana on väistämättä sidoksissa datan luomiseen: Tunnistetaan, mikä data vastaa tutkimuskysymyksiin käyttämällä kansalaistieteen lähestymistapaa, houkutellaan kansalaisia ja muita datasta kiinnostuneita sidosryhmiä, kerätään dataa, kerrotaan datan tarinaa ja uudellenkäytetään dataa. Kansalaistiede voi lisätä tieteellistä lukutaitoa käyttämällä dataa."

Kansalaistiede Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat julkaisseet  kansalaistieteestä. Alla muutamia esimerkkejä uusimmista julkaisuista Aalto-yliopiston tutkimusportaalissa. 

• Citizen science archaeological finds on the Semantic Web: The FindSampo framework — Aalto University's research portal
• Citizen Science in Archaeology: Developing a Collaborative Web Service for Archaeological Finds in Finland — Aalto University's research portal
• Enabling multiple voices in the museum: Challenges and Approaches — Aalto University's research portal
• Give more data, awareness and control to individual citizens, and they will help COVID-19 containment — Aalto University's research portal
• Crowdsourcing local knowledge with PPGIS and social media for urban planning to reveal intangible cultural heritage — Aalto University's research portal

Muut tutkimustuotokset, aktiviteetit, press ja media sekä projektit, joissa kansalaistiede on hakusanana löytyvät tällä haulla (tulokset englanniksia). 

Lisäksi Aalto-yliopiston verkko-opetuksen vetäjä, tohtori Tomi Kauppinen on osallistunut ECSA:n kansalaistieteen ja avoimen tieteen työryhmän toimintaan.