Avoin tiede ja tutkimus

UNESCOn avoimen tieteen suositus

Avoin tiede pystyy tekemään tieteellisestä tutkimusprosessista läpinäkyvämmän, osallistavamman ja demokraattisemman. Avoin tiede tunnistetaan yhä laajemmin ratkaisevaksi nopeuttajaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja se kuroo umpeen kuiluja tieteessä, teknologiassa ja innovaatioissa. Avoin tiede on ihmisoikeus. UNESCOn avoimen tieteen suositus laajentaa avoimen tieteen määritelmää.

UNESCOn avoimen tieteen suositus tarjoaa avoimen tieteen linjauksille ja käytännöille kansainvälisen kehyksen, joka tunnistaa tieteenalakohtaiset ja alueelliset erot avoimessa tieteessä.

Suositus huomioi akateemisen vapauden, suokupuolijärjestelmän sekä tutkijoiden ja muiden avoimen tieteen toimijoiden erityishaasteet eri maissa ja erityisesti kehittyvissä maissa, ja edistää digitaalisuuteen, teknologiaan ja osaamiseen liittyvän kuilun kaventamista maiden välillä ja sisällä.

UNESCOn avoimen tieteen sivut  UNESCOn suositus hahmottelee seuraavia asioita:

  1. Yleinen avoimen tieteen määritelmä
  2. Avoimen tieteen perusarvot ja ohjaavat periaatteet
  3. Suositukset ensisijaisiksi toimiksi

Avoimen tieteen määritelmä on hyvin laaja. UNSECOn mukaan avoimen tieteen neljä pilaria ovat:

  1. Avoin tutkimustieto; tieteelliset julkaisut, avoin tutkimusdata, avoimet oppimateriaalit, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja lähdekoodi, sekä avoin laitteisto
  2. Avoimen tieteen infrastruktuurit; virtuaaliset ja fyysiset
  3. Avoin vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa; joukkorahoitus, joukkoistaminen, tieteellinen vapaaehtoistyö, kansalaistiede ja osallistava tiede
  4. Avoin dialogi muiden tietojärjestelmien kanssa; alkuperäiskansat, marginalisoidut tutkijat ja paikallisyhteisöt

Avoimen tieteen perusarvoja ovat:

  1. Laatu ja integriteetti: avoimen tieteen tulee kunnioittaa akateemista vapautta ja ihmisoikeuksia. Sen tulee tukea läpinäkyviä arviointiprosesseja sekä korkealaatuista tutkimusta kokoamalla yhteen useita tiedonlähteitä ja tuomalla tutkimusmenetelmät ja tuotokset laajasti saataville huolellista arviointia ja tarkastelua varten.
  2. Kollektiivinen hyöty: globaalina julkisena hyödykkeenä avoimen tieteen tulee kuulua ihmiskunnalle yhteisesti ja hyödyttää koko ihmiskuntaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tieteellisen tiedon tulisi olla avoimesti saatavilla ja sen hyödyt pitäisi jakaa yleismaailmallisesti. Tieteen käytäntöjen tulisi olla osallistavia, kestäviä ja oikeudenmukaisia, sisältäen mahdollisuuden tieteelliseen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
  3. Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus: avoimella tieteellä tulisi olla merkittävä rooli tasapuolisuuden varmistamisessa kehittyneiden ja kehittyvien maiden tutkijoiden välillä, jotta tieteelliset panokset ja tuotokset voidaan jakaa tasapuolisesti ja vastavuoroisesti sekä tiedon tuottajille että kuluttajille riippumatta sijainnista, kansallisuudesta, rodusta, iästä, sukupuolesta, tuloista, sosioekonomisista olosuhteista, uravaiheesta, tieteenalasta, kielestä, uskonnosta, vammasta, etnisyydestä, maahanmuuttaja-asemasta, tai muista syistä.
  4. Moninaisuus ja inklusiivisuus: avoimeen tieteen tulisi sisältää tiedon, käytäntöjen, työnkulkujen, kielten, tutkimustuotosten ja tutkimusaiheiden moninaisuutta, joka tukee koko tiedeyhteisön, erilaisten tiedeyhteisöjen ja tutkijoiden samoin kuin tilanteen niin vaatiessa perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolisen laajan yleisön ja tiedonomistajien kuten alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen tai eri maiden tai alueiden yhteiskunnallisten toimijoiden tarpeita ja episteemistä pluralismia.

Seuraavat avoimen tieteen ohjaavat periaatteet tarjoavat puitteet sellaisille olosuhteille ja käytännöille, joissa yllä mainitut arvot ja avoimen tieteen ihanteet toteutuvat:

  1. Läpinäkyvyys, huolellinen tarkastelu, kritiikki ja toistettavuus: Tieteellisen toiminnan kaikissa vaiheissa olisi edistettävä avoimuuden lisäämistä, jotta voidaan syventää tieteellisten tulosten vahvuutta ja tarkkuutta. Lisääntynyt avoimuus kasvattaa läpinäkyvyyttä ja luottamusta tieteelliseen tietoon ja vahvistaa tieteen perustavanlaatuista piirrettä erityisenä näyttöön perustuvana tietomuotona, jota testataan suhteessa todellisuuteen, logiikkaan ja tieteellisten vertaisryhmien tarkasteluun.
  2. Mahdollisuuksien tasa-arvo: kaikilla tutkijoilla ja muilla avoimen tieteen toimijoilla ja sidosryhmillä on yhtäläiset mahdollisuudet päästä käsiksi avoimeen tieteeseen, osallistua sen tuottamiseen ja hyötyä siitä riippumatta sijainnista, kansallisuudesta, rodusta, iästä, sukupuolesta, tuloista, sosioekonomisista olosuhteista, uravaiheesta, tieteenalasta, kielestä,uskonnosta, vammasta, etnisyydestä tai maahanmuuttaja-asemasta, tai muista syistä.
  3. Vastuullisuus, kunnioitus ja vastuuvelvollisuus: laajempi avoimuus johtaa suurempaan avoimen tieteen toimijoiden vastuuseen, jonka tulisi muodostaa perusta hyvälle avoimen tieteen hallintatavalle yhdessä julkisen vastuuvelvollisuuden, eturistiriitoja koskevan herkkyyden, tutkimustoiminnan mahdollisiin sosiaalisiin ja ekologisiin seurauksiin liittyvän valppauden, älyllisen rehellisyyden ja tutkimukseen liittyvien eettisten periaatteiden ja vaikutusten kunnioittamisen kanssa.
  4. Yhteistyö, osallistuminen ja osallistaminen: Maantieteelliset, kielelliset, sukupolvien väliset ja resurssien rajat ylittävän yhteistyön tulisi muodostua normiksi. Tieteenalojen välistä yhteistyötä ja yhteiskunnallisten toimijoiden täysimääräistä ja tehokasta osallistumista tulisi edistää, ja hyödyntää marginalisoitujen yhteisöjen tietoa yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisemisessa.
  5. Joustavuus: Maailman tiedejärjestelmien, toimijoiden ja valmiuksien moninaisuuden sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittyvän luonteen vuoksi avoimen tieteen harjoittamiseen ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa tapaa. Eri reittejä avoimeen tieteeseen siirtymiseen ja käytäntöihin on edistettävä samalla kun ylläpidetään yllä mainittuja perusarvoja ja maksimoidaan muiden tässä esitettyjen periaatteiden noudattaminen.
  6. Kestävyys: Jotta avoin tiede olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa, sen tulisi perustua pitkän aikavälin käytäntöihin, palveluihin, infrastruktuureihin ja rahoitusmalleihin, joilla varmistetaan vähemmän etuoikeutettujen instituutioiden ja maiden tieteellisten tuottajien yhtäläinen osallistuminen. Avoimen tieteen infrastruktuurit tulisi organisoida ja rahoittaa voittoa tavoittelemattomien ja pitkän aikavälin visioiden pohjalta, jotka parantavat avoimen tieteen käytäntöjä ja takaavat mahdollisimman laajasti pysyvän ja rajoittamattoman pääsyn kaikille.

Tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioille suositellaan, että ne toteuttavat samanaikaisesti toimia seuraavilla seitsemällä alueella kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja ottaen huomioon omat poliittiset, hallinnolliset ja oikeudelliset kehyksensä.

  1. Edistetään yhteistä ymmärrystä avoimesta tieteestä, siihen liittyvistä eduista ja haasteista sekä moninaisista reiteistä avoimeen tieteeseen.
  2. Kehitetään avoimen tieteen mahdollistava poliittinen ympäristö.
  3. Investoidaan avoimen tieteen infrastruktuureihin ja palveluihin.
  4. Investoidaan henkilöresursseihin, koulutukseen, kasvatukseen, digitaaliseen lukutaitoon ja avoimen tieteen osaamisen kehittämiseen.
  5. Edistetään avoimen tieteen kulttuuria ja yhdenmukaistetaan kannustimia avoimelle tieteelle, yliopistoille, tutkimuslaitoksille, julkaisijoille ja toimittajille sekä tieteellisille seuroille eri aloilla ja eri maissa nykyisen tutkimuskulttuurin muuttamiseksi, tutkijoiden keskinäisen ja yhteiskuntaan suuntautuvan jakamisen ja yhteistyön tunnistamiseksi sekä erityisesti varhaisen vaiheen tutkijoiden tukemiseksi tämän kulttuurinmuutoksen edistämisessä.
  6. Edistetään avoimen tieteen innovatiivisia lähestymistapoja tieteellisen prosessin eri vaiheissa.
  7. Edistetään kansainvälistä ja sidosryhmien välistä yhteistyötä avoimessa tieteessä digitaalisten ja teknologisten puutteiden sekä osaamisvajeiden vähentämiseksi.

Avoimen tieteen koordinaatio on käsitellyt UNESCOn avoimen tieteen suositusta seuraavissa artikkeleissa:

Tutustu muihin kansainvälisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksiin ja suosituksiin

League of European Research Universities (LERU)

League of European Research Universities ehdottaa tiekartassaan kulttuurinmuutosta tapoihin, joilla tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä muut tietoa vaihtavat yhteisöt luovat, säilyttävät ja jakavat toimintaansa liittyviä tuotoksia, jotta yliopistot voisivat omaksua avoimen tieteen periaatteita, linjauksia ja käytäntöjä.

LERU logo

Euroopan unionin avoimen tieteen linjaus

Avoin tiede on Euroopan komission poliittinen painopiste ja tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmien vakiotoimintamalli, sillä avoin tiede parantaa tutkimuksen laatua, tehokkuutta ja reagointikykyä.

Benefits of Open science

European Open Science Cloud

European Open Science Cloud on rakennettu tarjoamaan infrastruktuuri eurooppalaiselle tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

eosc

Perehdy avoimeen toimintakulttuuriin

Avoin toimintakulttuuri

Avoin tiede ja tutkimus on merkittävä tapa tehdä tieteestä toistettavaa ja läpinäkyvää sekä lisätä tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun puhutaan toimintakulttuurista, puhutaan muun muassa tutkijan meritoitumiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyvistä vastuullisista käytännöistä, avoimen tieteen ja tutkimuksen tarvitsemista palveluista sekä osallistavan kansalaistieteen luomista mahdollisuuksista ja haasteista

An Aalto pen lying on the page of a study book, students working in the background / photo by Aalto University, Aino Huovio
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu