Aalto-yliopiston arkisto

Kertomuksia arkiston kokoelmista

Tervetuloa tutustumaan arkiston kokoelmiin tekstien ja kuvien muodossa!

Arkistolaisten kirjoittamat artikkelit syventyvät Aalto-yliopiston arkistosta löytyviin kokoelmiin ja erilaisiin aineistokokonaisuuksiin. Artikkeleiden kautta pääsee kurkistamaan yliopiston historiaan niin tieteen ja taiteen kuin mielenkiintoisten henkilötarinoidenkin kautta.
Vanhassa kuvassa opiskelijoita istuu yhdessä, yksi lukee isosta tummasta kirjasta.
Lukutuokio. Kuva: Aalto-yliopiston arkisto.

Artikkeleita arkiston kokoelmista

Mielenosoitus Helsingin Kauppakorkeakoululla

Kauppakorkeakoulusta rauhan korkeakoulu – Kylmän sodan ajan opiskelija-aktivismia

1970-luvulla Helsingin Kauppakorkeakoulussa Suomen Rauhanpuolustajien alle perustettu HKKK:n Rauhanpuolustajat järjesti luentoja, juhlia ja mielenosoituksia herättääkseen kauppakorkeakoulun yhteisön kiinnostuksen ajankohtaisia konflikteja kohtaan. Yhdistyksen jäsenet uskoivat, että yhteistoiminnalla he pystyivät myös vaikuttamaan näiden konfliktien ratkaisuun. Monet yhdistyksen näkemyksistä ja tavoitteista ovat myös ajankohtaisia nykypäivän polarisoituvassa maailmassa.

Aalto-yliopiston arkisto
Gustaf Komppa

Gustaf Komppa – orgaanisten synteesien mestari

Gustaf Komppa toimi Teknillisen korkeakoulun kemian professorina vuosina 1908-1937. Gustaf Komppa nousi vaatimattomista olosuhteista yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ja arvostetuimmaksi kemistiksi. Hänen tunnetuimmat tieteelliset saavutuksensa olivat kamferin kokonaissynteesin kehittäminen vuosina 1901-1903, pineenin totaalisynteesin kehittäminen vuonna 1937 sekä ns. Komppa-menetelmän keksiminen synteettisen bensiinin valmistamiseksi turpeesta ja puuraaka-aineesta. Komppa oli myös merkittävässä roolissa lääketehdas Orionin perustamisessa.

Aalto-yliopiston arkisto
Itä-Karjala 1942.

Komeita taloja ja hiljentyneitä kyliä – Itä-Karjalan arkkitehtuuria Aalto-yliopiston arkiston valokuvakokoelmissa

Kesällä 1942 Carolus Lindberg lähti yhdessä Jouko Hautalan kanssa tutkimusmatkalle miehitettyyn Itä-Karjalaan. Tarkoituksena oli etsiä ja tarkastella, missä alueella oli jäljellä rakennustieteellisesti merkittävää aineistoa.

Aalto-yliopiston arkisto
Otahalli

Olympiahaaveita ja kylä teekkareille

Otaniemen teekkarikylän alkutaival rahoitettiin ensisijaisesti teekkareiden kovalla työllä, mutta hyvänä apuna ja mielipiteiden muokkaajana toimi myös Suomen olympiahaaveisiin liittyvä kampanja. Suomen olympiaunelmat eivät osoittautuneet turhiksi ja Helsinki sai vuoden 1952 kesäolympialaiset. Hetkeksi syrjäinen Otaniemen teekkarikylä muuntui olympiakyläksi itäblokin urheilijoille.

Aalto-yliopiston arkisto
Ateneum-rakennuksen historiaa ja työskentelyä iltakoulussa - kipsimallin kopiointi

Naisopiskelijat Aalto-yliopiston perustajayliopistojen alkutaipaleilla

Naistenpäivän viikolla on hyvä hetki katsoa tulevaisuuden lisäksi myös taaksepäin. Miltä maailma näytti naisten näkökulmasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset naiset lähtivät opiskelemaan teknisiä, taideteollisia ja kaupallisia aloja Suomen suurruhtinaskunnassa. Ja miten nämä alojensa ensimmäiset naiset näkyvät Aalto-yliopiston arkiston kokoelmissa.

Aalto-yliopiston arkisto
New Yorkin maailmannäyttely 1939.

Maailma näytillä – maailmannäyttelyt Aalto-yliopiston arkistokokoelman kautta

Maailmannäyttelyt olivat yksi keskeisimmistä kulttuuri- ja tiedetapahtumista 1800-luvun puolivälistä aina pitkälle 1900-luvulle asti. Maailmannäyttelyt ovat vaikuttava esimerkki aikansa länsimaiden tiedekeskeisestä maailmankuvasta, tieteen ja tekniikan tilasta, yhteiskunnan valtasuhteista ja esimerkiksi arkkitehtuurista.

Aalto-yliopiston arkisto
Firth of Forth rautatiesilta 1890

Sillanrakennuksen opetuksen historia Teknillisessä korkeakoulussa

Sillat ovat olleet kautta historian tärkeä osa infrastruktuuria, ja tekniikan kehittyminen on mahdollistanut useiden erilaisten siltatyyppien kehityksen.

Aalto-yliopiston arkisto
Olli Lounasmaa Kylmälaboratorion aivokuvantamislaitteessa.

Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa

Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa. Laboratorion perusti vuonna 1965 fyysikko Olli Lounasmaa (1930–2002), ja Aalto-yliopiston arkiston kokoelmista löytyy asiakirja- ja valokuva-aineistoa Kylmälaboratorion ensimmäisiltä vuosikymmeniltä sekä Lounasmaan henkilökohtaisesta arkistosta.

Aalto-yliopiston arkisto
Yki Nummi Ornon piirustuskonttorissa Helsingissä

Yki Nummen arkisto

Aalto-yliopiston arkistoon kuuluu laaja Yki Nummen arkistokokoelma. Yki Nummi oli yksi merkittävimmistä sodanjälkeisistä muotoilijoista, jonka uraauurtava työ nosti suomalaista designia kansainväliseen maineeseen. Nummi tunnetaan ennen kaikkea valaisimistaan, mutta hänen ansioihinsa kuuluvat myös muun kodin käyttötavaran suunnittelu, kirjojen kuvitus sekä väri- ja valoasiantuntijana toimiminen.

Aalto-yliopiston arkisto
Suuri alhaalta ja ylhäältä kapea, keskeltä leveä saviruukku, jossa on ruskea ja sininen lasitus.

Keramiikkaa Aalto-yliopiston arkiston kokoelmissa

Arkiston mittavista keramiikkakokoelmista suuri osa on tarkasteltavissa digitaalisessa muodossa. Kokoelmia ovat alan merkittävien opettajien, Kyllikki Salmenhaaran ja Airi Hortlingin, arkistot sekä Taideteollisen korkeakoulun keramiikan ja lasitaiteen kokoelma.

Aalto-yliopiston arkisto
Kuvassa on Otto Meurmanin tekemä mittauspiirustus ”Antiikin tyylimuotoja” vuodelta 1911. Piirroskuvassa on koristeellisia yksityiskohtia rakennusten seinistä ja pylväistä.

Tutustu digitaalisen arkiston aarteisiin

Aalto on ensimmäisenä yliopistona Suomessa digitoinut valtaosan opinnäytteistään 1960-luvulta lähtien.

Uutiset
Re-imagining the Past Vol. 2. Photos: Kitty Norros

Re-imagining the past Vol. 2 – Kertomuksia Aalto-yliopiston arkistosta

Nyt voit käydä 10-vuotiasta Aalto-yliopistoa juhlistavan näyttelyn kertomuksia ja kuvia läpi myös verkossa.

– Tapahtumat
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu