Arjen valintoja: Talvikki Hovatta, mikä on mustan aukon hiukkassuihku?
Mikä sai sinut kiinnostumaan avaruudesta?
Olen lapsesta asti lukenut todella paljon kirjoja. Kiinnostukseni avaruuteen saikin alkunsa siitä, kun aloin lukea veljeni tähtitiedekirjoja. Sen jälkeen äitini alkoi raahata minulle kokousmatkoiltaan kaikennäköisiä tähtitiedekirjoja.
Makasin kaikki kesälomat pihallamme olevassa teltassa lukemassa – hiihtolomallekin piti ottaa mukaan kymmenen kirjaa. Luen edelleen paljon, mutta paljon muutakin kuin tähtitieteeseen liittyvää.
Tutkit tällä hetkellä muun muassa mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumusta. Mitä ne hiukkassuihkut oikein ovat?
Mustiin aukkoihin tai niitä ympäröiviin kertymäkiekkoihin – eli mustia aukkoja kiertävään aineeseen – on ankkuroitunut voimakkaita magneettikenttiä. Nämä magneettikentät kiertyvät eräänlaiselle jouselle, joka todennäköisesti pystyy työntämään sitä kiertävää materiaa hiukkassuihkuiksi. Hiukkaset kiihtyvät lähes valonnopeuteen, ja koska ne menevät niin kovaa vauhtia, ne myös säteilevät. Sitä radiosäteilyä me sitten näemme täällä Maassa. Tutkimalla tämän radiosäteilyn ominaisuuksia voimme mallintaa, millaisia hiukkasia siellä menee.
Miksi sitä ei ole aikaisemmin pystytty selvittämään?
Kun tutkitaan näin kaukaisia kohteita, signaalit ovat tietysti tosi heikkoja. Me emme tutki vain valon määrää eli kokonaiskirkkautta, vaan myös sen suuntaa eli polarisaatiota. Siihen tarvitaan hyvin herkät laitteet, ja nyt olemmekin saamassa uuden hienon vastaanottimen Metsähoviin, jolla tätä on mahdollista tutkia. Koostumuksen selvittämiseen tarvitaan myös sellainen teleskooppi, jolla on paljon havaintoaikaa käytössä, mikä on harvinaista isoilla teleskoopeilla.
Millaisia harhaluuloja avaruustutkimukseen liittyy?
Mustien aukkojen ajatellaan olevan imureita avaruudessa, jotka tulevat meitä kohti ja imaisevat meidät sisukseensa. Se ei ole totta. Jos Aurinko muuttuisi yhtäkkiä omanmassaisekseen mustaksi aukoksi, se ei imaisisi meitä sisäänsä. Elämä Maassa loppuisi kyllä, mutta planeettamme jatkaisi normaalisti kulkuaan tällä samalla radalla.
Toinen harhaluulo liittyy radioastronomiaan ja tulee esimerkiksi Contact-elokuvasta, jossa Jodie Foster istuu kuulokkeet päässä kuuntelemassa avaruuden signaaleja. Me emme kuuntele kuulokkeilla avaruuden kohinaa, vaan signaalit tulevat tietokoneelle. Itse asiassa Metsähovissa on mahdollista myös kuunnella niitä signaaleja, mikä on tosi hauskaa.
Mikä on lempiasiasi avaruudessa?
Erityisesti mustat aukot kiehtovat minua. Minulla on myös lempikvasaareja, joiden kanssa olen jumittanut kauan ja joissa tapahtuu jotain jännittävää. Yksi näistä on 3C273, joka on ensimmäinen koskaan löydetty kvasaari. Vaikka sitä on tutkittu erittäin paljon, se on mielestäni edelleen kiinnostava. Kirjoitan siitä parhaillaankin yhtä tutkimusartikkelia, sillä saimme siitä Chilessä olevalla maailman herkimmällä millimetrialueen teleskooppijärjestelmällä hienoja magneettikenttähavaintoja.
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 36 (issuu.com) syyskuussa 2025.
Lue lisää uutisia
”Oppiminen ei lopu tutkintoon” – Heli Bergström tarttui tekoälyn murrokseen täysillä
Aalto-yliopiston alumni Heli Bergström haluaa tukea testamenttilahjoituksellaan Aallon tohtorikoulutuksen kehittämistä.
Aalto ARTS: Eloseminaari käynnisti uuden lukuvuoden
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosittaisessa Eloseminaarissa luotiin katsaus tehtyyn työhön ja tulevaan kauteen sekä tavattiin uusia ja vanhoja kollegoja.