Uutiset

Arjen valintoja: Talvikki Hovatta, mikä on mustan aukon hiukkassuihku?

Tutkija selvittää avaruuden salaisuuksia Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriossa.
Nainen istuu katolla, ison geodeettisen kupolin edessä. Taustalla näkyy puita.
Valokuvaaja Outi Törmälä kuvasi Talvikki Hovatan Metsähovin radiotutkimusaseman katolla.

Mikä sai sinut kiinnostumaan avaruudesta?

Olen lapsesta asti lukenut todella paljon kirjoja. Kiinnostukseni avaruuteen saikin alkunsa siitä, kun aloin lukea veljeni tähtitiedekirjoja. Sen jälkeen äitini alkoi raahata minulle kokousmatkoiltaan kaikennäköisiä tähtitiedekirjoja.

Makasin kaikki kesälomat pihallamme olevassa teltassa lukemassa – hiihtolomallekin piti ottaa mukaan kymmenen kirjaa. Luen edelleen paljon, mutta paljon muutakin kuin tähtitieteeseen liittyvää. 

Tutkit tällä hetkellä muun muassa mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumusta. Mitä ne hiukkassuihkut oikein ovat? 

Mustiin aukkoihin tai niitä ympäröiviin kertymäkiekkoihin – eli mustia aukkoja kiertävään aineeseen – on ankkuroitunut voimakkaita magneettikenttiä. Nämä magneettikentät kiertyvät eräänlaiselle jouselle, joka todennäköisesti pystyy työntämään sitä kiertävää materiaa hiukkassuihkuiksi. Hiukkaset kiihtyvät lähes valonnopeuteen, ja koska ne menevät niin kovaa vauhtia, ne myös säteilevät. Sitä radiosäteilyä me sitten näemme täällä Maassa. Tutkimalla tämän radiosäteilyn ominaisuuksia voimme mallintaa, millaisia hiukkasia siellä menee. 

Miksi sitä ei ole aikaisemmin pystytty selvittämään? 

Kun tutkitaan näin kaukaisia kohteita, signaalit ovat tietysti tosi heikkoja. Me emme tutki vain valon määrää eli kokonaiskirkkautta, vaan myös sen suuntaa eli polarisaatiota. Siihen tarvitaan hyvin herkät laitteet, ja nyt olemmekin saamassa uuden hienon vastaanottimen Metsähoviin, jolla tätä on mahdollista tutkia. Koostumuksen selvittämiseen tarvitaan myös sellainen teleskooppi, jolla on paljon havaintoaikaa käytössä, mikä on harvinaista isoilla teleskoopeilla. 

Mustavalkoinen kasvokuva henkilöstä, joka katsoo suoraan kameraan. Hänellä on olkapääpituiset vaaleat hiukset ja tumma paita.
Kuva: Outi Törmälä.

Millaisia harhaluuloja avaruustutkimukseen liittyy?

Mustien aukkojen ajatellaan olevan imureita avaruudessa, jotka tulevat meitä kohti ja imaisevat meidät sisukseensa. Se ei ole totta. Jos Aurinko muuttuisi yhtäkkiä omanmassaisekseen mustaksi aukoksi, se ei imaisisi meitä sisäänsä. Elämä Maassa loppuisi kyllä, mutta planeettamme jatkaisi normaalisti kulkuaan tällä samalla radalla. 

Toinen harhaluulo liittyy radioastronomiaan ja tulee esimerkiksi Contact-elokuvasta, jossa Jodie Foster istuu kuulokkeet päässä kuuntelemassa avaruuden signaaleja. Me emme kuuntele kuulokkeilla avaruuden kohinaa, vaan signaalit tulevat tietokoneelle. Itse asiassa Metsähovissa on mahdollista myös kuunnella niitä signaaleja, mikä on tosi hauskaa.  

Mikä on lempiasiasi avaruudessa?

Erityisesti mustat aukot kiehtovat minua. Minulla on myös lempikvasaareja, joiden kanssa olen jumittanut kauan ja joissa tapahtuu jotain jännittävää. Yksi näistä on 3C273, joka on ensimmäinen koskaan löydetty kvasaari. Vaikka sitä on tutkittu erittäin paljon, se on mielestäni edelleen kiinnostava. Kirjoitan siitä parhaillaankin yhtä tutkimusartikkelia, sillä saimme siitä Chilessä olevalla maailman herkimmällä millimetrialueen teleskooppijärjestelmällä hienoja magneettikenttähavaintoja. 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 36 (issuu.com) syyskuussa 2025.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muutos Orbis-tietokantojen kirjautumiseen

Jatkossa käyttö edellyttää Aalto-yliopiston käyttäjätunnusta.
Suomen kasvurahoituksen myönteinen kehä. Kuva: Aalto-yliopisto ja Sitra
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sitralle laadittu selvitys tarjoaa keinoja kasvuyritysten kotimaisen omistuksen vahvistamiseen

Aalto-yliopiston pääomasijoitustoiminnan professori Markku Maula ja sijoittaja–yrittäjä Ilkka Kivimäki listaavat Sitralle tekemässään selvityksessä keinoja, jotka vauhdittavat kotimaista kasvurahoitusta ja laajentavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yritysten arvonluontiin.
Viivakaavio 2003–2021: vuokratonttiasunnot halpenevat omistustontteihin nähden noin 10 %, sininen luottamusväli laajenee.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä

Tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisiä kerrostaloasuntoja, joiden tontin vuokrasopimus uusittiin vuonna 2021.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kokeile Cite Them Right -viittauspalvelua

Kokeilujakso 9.11.-9.12.2026