Uutiset

Arjen valintoja: Eliisa Lotsari, pulahdatko mielelläsi avantoon?

Akatemiatutkija ja vesitekniikan apulaisprofessori viihtyy kylmien vesien äärellä niin luonnossa kuin laboratoriossa.
Punaiseen kukkamekkoon pukeutunut Eliisa Lotsari katsoo hymyillen kameraan, taustaseinällä on suuri sinisävyinen lasitaideteos
Nita Vera kuvasi Eliisa Lotsarin Dipolissa, Otaniemen kampuksella. Taustalla on Renata Jakowleffin lasitaideteos Blue.

Tutkit ilmastonmuutoksen vaikutusta vesistöihin, ja kohteinasi ovat erityisesti pohjoisen kylmät vedet, mitkä niistä?

Tärkeimmät ovat Tenojoki ja Pulmankijoki. Etelämmäksi tullessa Oulankajoki, Kokemäenjoki ja Vantaanjokikin. Etelä-Karjalassa Hiitolanjoki ja Pohjois-Karjalassa Koitajoki.

Onko jokin vesistö sinulle erityisen läheinen?

Vesistöt ovat aina olleet elämässäni läsnä. Vietin lapsuuteni maatilalla Pukkilassa, ja tarkkailin viereistä Porvoonjoen sivuhaaraa – sortuvatko pellot kevättulvissa. Luonnon ja ympäristön havainnointi alkoi siis vähän vahingossa. 

Päädyin opiskelemaan luonnonmaantiedettä Turun yliopistoon, ja gradututkielma vei Pohjois-Suomeen. Varsinkin väitöstutkimusta tehdessä selvisi, että vesistöjen talviajasta oli yllättävän vähän tietoa: mitä esimerkiksi tapahtuu sedimentin kuljetukselle virtavedessä, kun joki jäätyy. Näitä asioita ei ollut otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusten mallinnuksissa, koska aineistoa ei juuri ollut.  

Ennusteiden mukaan pohjoiset alueet lämpenevät maapallolla nopeimmin. Millaisia muutoksia vesistöissä on odotettavissa? 

Lisääntyneiden talvi- ja syyssateiden merkitys on jo havaittu, ja tulvien ajankohdat tulevat todennäköisesti muuttumaan. Esimerkiksi eteläisissä joissa syys- tai talvitulvien on ennustettu yleistyvän. 

Kun lämpötila keikkuu pitkään nollan tienoilla, alijäähtynyt vesi synnyttää jokiin hyydettä, mistä voi seurata jää- tai hyydepatoja ja talvitulvia. Hyyde on pienistä yhteen tarttuneista jääkiteistä syntynyttä sohjoa.

Kaikki muutokset vaikuttavat myös pohjasedimentin kulkeutumiseen ja jokieroosioon, kun suojaavaa jääkantta ei ole. 

Mutta vuosien välillä on aina vaihtelua, joten tutkimuksessa tarvitaan pitkiä havaintosarjoja. Vain siten pystytään selvittämään, mikä on ilmastonmuutoksen vaikutusta ja mikä ihmisen muun toiminnan, kuten maankäytön muutosten, aiheuttamaa.

Tutkimusryhmäsi tekee paljon sekä ilmakuvauksia että vedenalaisia kuvauksia. Onko kuviin tupsahtanut mitään erityisen yllättävää? 

Ilmakuvauksissa varmistetaan, ettei kuviin tallentuisi ihmisiä tai mitään ylimääräistä. Toisinaan näkyy hirviä, poroja tai vaikka kettu. Vedenalaisissa kuvissa oli hienoa nähdä lohi. 

Mutta kaikkein vaikuttavinta oli, kun satuimme ajoittamaan kuvaukset syksyllä juuri sellaiseen aikaan, että hyyteen muodostuminen oli meneillään. Saatoimme nähdä, miten jää alkaa muodostua joen pohjaan. On harvinaista päästä seuraamaan ja mittaamaan ilmiötä juuri tuona kapeana hetkenä.

Pulahdatko mielelläsi avantoon? 

Ennen Aaltoa olin töissä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, jossa on yksi Suomen suurimpia avantouintiseuroja. Seuran sauna tuli hyvin tutuksi talvisin. Ja tykkään kyllä uimisesta – uimapuku on aina mukana.

 

Teksti: Paula Haikarainen
Kuva: Nita Vera

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 31 (issuu.com) lokakuussa 2022.

Vesitutkija Eliisa Lotsarille Vuoden 2021 akatemiapalkinto

Lotsari palkittiin erinomaisesta monitieteisestä lähestymistavasta vesistöissä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.

Lue lisää
Eliisa Lotsari
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Jukka Jokinen_Flip_2018_2_photo Jukka Jokinen
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköskuutit muuttavat kaupunkiympäristöämme – mutta miten?

Sähköpotkulaudat ovat osa aiempaa ekologisempaa kaupunkiliikennettä. Näkymä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.
Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta seisovat aurinkoisena päivänä merenrannassa. Etualalla näkyy rantakiviä, taustalla meri. Musharraf tervehtii kuvaajaa hymyillen kuten laivan kapteeni, "vieden kättä lippaan".
Aalto Magazine Julkaistu:

Jaakonmeren testialue ja etäohjattu autolautta olivat vasta alkua – Suomi on autonomisen merenkulun edelläkävijä

Autonomiset laivat voivat muuttaa koko merenkulkualan tulevaisuuden, sanovat meriteknologian asiantuntijat Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta.
Tom Lindholmin henkilökuvaan on yhdistetty piirroskuva, jossa on lentokone ja voimalaitos.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Matka, joka jäisi nyt tekemättä

Tom Lindholm on Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja. Tehdessään graduaan 1990-luvun lopulla hän matkasi voimalaitoksissa eri puolilla maailmaa.
Laboratoriomaljoissa on erilaatuisia ja erivärisiä tekstiilikuituja ja niiden vierssä pöydällä kangastilkkuja, muun muassa farkkukangasta.
Aalto Magazine Julkaistu:

Ioncell-yritys tuo vauhtia tekstiilivallankumoukseen

Ekologista, kiertotalouteen loistavasti sopivaa tekstiilikuitua kehittävä Ioncell Oy on ensimmäinen yritys, jossa Aalto-yliopisto on perustajaosakkaana. Kolme avainhenkilöä kertoo tuoreen yrityksen suunnitelmista.