Mutkaisen maalaistien päässä sijaitsee aidattu alue, jonka porteista ei ole asiaa, jos laitteistaan ei sulje puhelinverkkoa, datayhteyttä, langatonta verkkoa ja Bluetoothia – täällä vallitsee täydellinen radiohiljaisuus.
Kirkkonummella sijaitseva Metsähovin radio-observatorio on Suomessa ainoa laatuaan, ja se on ollut mukana monissa merkittävissä kansainvälisissä avaruusprojekteissa.
Radio-observatorion maamerkki on jättimäistä golfpalloa muistuttava kupu. Se kätkee sisälleen Metsähovin kruununjalokiven, 14-metrisen radioteleskoopin, joka on havainnoinut avaruutta kuuliaisesti jo 50 vuotta.
Metsähovin tutkimuksen pääalueita ovat Auringon millimetri- ja mikroaaltosäteily, muuttuvat kvasaarit – eli etäisten galaksien aktiiviset ytimet – sekä pitkäkantainterferometria (VLBI).
VLBI-tekniikassa eri puolilla maailmaa olevat radioteleskoopit toimivat yhtenä maapallon kokoisena teleskooppina. Tekniikka mahdollisti esimerkiksi ensimmäiset kuvat mustasta aukosta, joiden laatimisessa Metsähovi oli mukana.
Lähivuosina Metsähovissa on luvassa paljon uudistuksia. Yksi niistä on 14-metrisen radioteleskoopin uusi vastaanotin, joka asennetaan ensi vuonna. Vastaanotin on teleskoopin sydän, joten uusinta tekniikkaa edustava laite tulee mullistamaan Metsähovissa tehtävät havainnot ja mahdollistaa uudenlaisen tutkimuksen niin kansainvälisissä verkostoissa kuin yksinäänkin.
Hiljattain Metsähovin pihamaalle on alkanut nousta pienempiä, 5,5-metrisiä teleskooppeja. MCA, eli Metsähovi Compact Array, on useamman radioteleskoopin kokonaisuus, jossa on ollut mukana opiskelijoita eri aloilta jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Projekti on monialaisuudessaan ja käytännön opetuksessaan varsin ainutlaatuinen, eikä vastaavanlaisia esimerkkejä juuri löydy Euroopasta.
Aalto-yliopistossa avaruustiedettä ja -tekniikkaa opiskeleva Jere Raassina ohjelmoi MCA-projektissa käytettyjen yksittäisten teleskooppien ohjausohjelman. Raassinan ohjelmistolla usean antennin kokonaisuutta voi ohjata suorittamaan mittauksia automaattisesti tai niille voi antaa yksittäisiä käskyjä, kuten suunnata antenni tiettyyn kohteeseen tai laittaa datantallennus päälle. Raassinan mielestä parasta projektissa oli se, että hän pääsi konkreettisesti hyödyntämään omaa osaamistaan.
”Mieleeni ovat jääneet hetket, jolloin sain jonkin uuden asian toimimaan. Esimerkiksi, kun sain läppäriltäni liikutettua antenneja tai kun näin ensimmäisistä mittauksista saadut datat”, hän kertoo.
Myös pienemmillä teleskoopeilla voidaan hyödyntää VLBI-tekniikkaa eli myös ne voidaan yhdistää muihin maailman teleskooppeihin yhdeksi jättiteleskoopiksi. MCA-projektin neljästä radioteleskoopista kaksi on jo toimintakunnossa.
”Kun radioteleskoopit saadaan kytkettyä yhteen ja lisää teleskooppeja valmiiksi, avautuu aivan uusia tutkimusmahdollisuuksia. Sitä ennenkin laitteisto on aktiivisessa käytössä, kun sen rakentamiseen ja kehittämiseen osallistuu eri alojen opiskelijoita, joille projekti mahdollistaa työskentelyn radioteleskooppien parissa”, Metsähovin johtaja Joni Tammi sanoo.
Metsähovissa paiskitaan aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa riittää avaruusosaajia myös tulevaisuudessa. MCA-teleskooppien myötä on avautunut lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön koulujen kanssa.
Joni Tammen omaan uravalintaan vaikutti paljon, kun hän pääsi teini-iässä tapaamaan avaruustutkijoita. Hän haluaakin kannustaa nuoria alalle kertomalla tutkimuksesta ja tutkijan työstä. Nuorten innostus muistuttaa myös siitä, mikä hänet itsensä aikoinaan alalle ajoi.
”Rahoitushakujen ja laadunvarmistusprojektien keskellä tarvitsee silloin tällöin muistutuksia siitä, että tässä pääsee ensimmäisten joukossa kuulemaan tai selvittämään äärimmäisen kiinnostavia asioita”, Tammi kertoo.
Yksi näistä innokkaista nuorista on Jokirinteen koulun yhdeksäsluokkalainen Anna Casella, joka suoritti TET-harjoittelunsa Metsähovissa.
Avaruus on kiinnostanut Kirkkonummella asuvaa Casellaa jo alakoulusta lähtien, mutta ennen hänen koulunsa ja Metsähovin yhteistyötä hän ei tiennyt, että kotikunnasta löytyy maan ainoa radio-observatorio.
Casella pääsi harjoittelussaan tutustumaan observatorion toimintaan, esittelemään havaintojen tekoa etänä lukiolaisten teknologiatapahtumassa sekä auttamaan teleskoopin 3D-mallin rakentamisessa. Malli on esillä Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä syksyllä.
”Minulla oli jo aiemmin käsitys, että jotain avaruuteen tai tekniikkaan liittyvää haluaisin opiskella. Harjoittelu vahvisti tämän olevan sitä, mistä tykkään”, Casella kertoo.
Entä millaista on ollut viettää päivät radiohiljaisuudessa ilman puhelinta?
”Ei ole ollut yhtään vaikeaa! On ollut ihanaa, ettei ole ollut mahdollisuutta päästä katsomaan puhelinta.”
Joni Tammi, Metsähovin johtajaTässä pääsee ensimmäisten joukossa kuulemaan tai selvittämään äärimmäisen kiinnostavia asioita.
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 34 (issuu.com) syyskuussa 2024.
Teleskoopit avaavat uusia mahdollisuuksia monialaiseen avaruustutkimukseen ja -koulutukseen. Opiskelijoille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa monet teleskooppijärjestelmän keskeiset osat syöttötorvista antennien mekaniikkaan.
Kaikille avoimessa Tähtitiistait-luentosarjassa pääset kuulemaan muun muassa levottomien mustien aukkojen tutkimuksesta, maapallon kokoisista teleskoopeista, ja mitä historiallinen 50-vuotinen aurinkotutkimus voi kertoa meistä itsestämme ja tulevaisuudestamme maapallolla. Luentosarja järjestetään syksyllä 2024 verkossa sekä paikan päällä Otaniemessä. Tervetuloa!
Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.
