Uutiset

Arjen valintoja: Viktar Asadchy, miten hallitset valoa?

Sähkömagnetiikan apulaisprofessori ohjaa valoa uusien materiaalien avulla.
Mies, jolla on tummat hiukset, pukutakki ja paita, katsoo itseään peilistä.
Outi Törmälä kuvasi Viktar Asadchyn.

Miten hallitset valoa?

Kyse ei ole vain minusta – me kaikki teemme sitä päivittäin, kun sytytämme valot, suljemme silmät, käytämme aurinkolaseja tai otamme valokuvan.

Pohjimmiltaan valoa hallitaan vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Kun valo osuu johonkin materiaaliin, se saa sen elektronit liikkeelle, mikä puolestaan synnyttää uutta valoa. Ymmärtämällä ja säätelemällä näitä ilmiöitä voimme suunnitella materiaaleja, jotka ohjaavat valoa haluamallamme tavalla. Tämän periaatteen ansiosta meillä on linssejä, peilejä ja monimutkaisia optisia laitteita. 

Kun puhumme valosta, ajattelemme yleensä vain sen näkyviä taajuuksia. Kuitenkin kaikki sähkömagneettiset aallot ovat luonteeltaan samanlaisia kuin valo. Uusien materiaalien avulla voimme hallita myös mikroaaltoja, terahertsiaaltoja ja radioaaltoja.

Mitä hyötyä valon hallinnasta on? 

Mahdollisuudet ovat valtavat. Viimeisen 120 vuoden aikana noin 20 fysiikan Nobel-palkintoa on myönnetty juuri valon hallinnan edistysaskelista.

Valoon perustuvaa teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi lasereissa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä ja jopa lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) laseissa. Valon tutkimus johtaa tehokkaampiin näyttöihin, parempiin valonlähteisiin, nopeampiin tietoverkkoihin ja uudenlaisiin tapoihin olla vuorovaikutuksessa digitaalisen maailman kanssa – muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Tutkimuksessasi kehität uusia materiaaleja sähkömagneettisten aaltojen hallintaan. Miksi tarvitsemme niitä?

Luonnosta löytyvät materiaalit pystyvät vaikuttamaan valoon, mutta niiden ominaisuudet ovat rajalliset. Siksi kehitämme keinotekoisia materiaaleja, joita kutsutaan metamateriaaleiksi. Muokkaamme niiden rakennetta mikroskooppisella tasolla ja luomme aivan uusia ominaisuuksia. Näin optisista laitteista voidaan tehdä pienempiä, tehokkaampia ja monikäyttöisempiä. 

Voimme esimerkiksi kehittää erittäin ohuita linssejä kameroihin tai luoda jopa näkymättömyysverhoja taivuttamalla valoa kohteiden ympärillä. Yksi lupaava sovellus on metamateriaaleista inspiroituneet ”älykkäät seinät”, jotka parantavat langattoman verkon signaalin voimakkuutta suuntaamalla sähkömagneettisia aaltoja tarkasti haluttuun suuntaan. Tämä voisi merkittävästi parantaa yhteyksiä kaupunkiympäristössä.

Mikä on suurin unelmasi tutkijana?

Nuorempana suurin unelmani oli kunnianhimoinen – ja nyt ajateltuna myös hieman naiivi. Halusin löytää kokonaan uuden voiman fysiikassa. Kaikki tunnetut voimat luokitellaan neljään ryhmään: heikko ja vahva ydinvoima, painovoima ja sähkömagneettinen voima. Unelmoin viidennen voiman löytämisestä.

Nyt unelmani on realistisempi. Haluan tehdä huippututkimusta, joka johtaa käytännön sovelluksiin elinaikanani – jotain, mikä voidaan ottaa laajalti käyttöön teollisuudessa seuraavien 20–30 vuoden aikana. Suurin saavutus olisi nähdä tutkimukseni edistävän teknologiaa ja parantavan ihmisten elämää. 

Mikä sähkötekniikassa ja optiikassa kiehtoo sinua?

Niissä yhdistyy abstrakti teoreettinen fysiikka ja reaalimaailman sovellutukset. Abstraktia ajattelua tarvitaan ymmärtääksemme asioita, joita emme yleensä voi nähdä paljaalla silmällä, kuten sähkömagneettisia aaltoja. Samalla voimme kuitenkin tehdä kokeita ja nähdä, miten tutkimuksemme vaikuttaa ympäröivään maailmaan. 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 35 (issuu.com) toukokuussa 2025.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pieni satelliitti mustilla paneeleilla ja punaisella lapulla, jossa lukee 'REMOVE BEFORE FLIGHT', harmaalla taustalla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä

Uusin suomalainen tiedesatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkaan Transporter-15-mission kyydissä Kaliforniasta Vandenbergin avaruustukikohdasta perjantaina 28. marraskuuta illalla Suomen aikaa.
3D-rakenne, jossa vihreät pallot yhdistyvät harmaalla verkolla, monivärinen tausta.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Paradigman muutos: koneoppiminen muuttaa materiaalitieteen tutkimusta atomitasolla

Apulaisprofessori Miguel Caron tutkimusryhmä hyödyntää koneoppimista materiaalien mallintamisessa. Tutkimus nopeuttaa uusien, kestävämpien teknologioiden kehittämistä.
Presidents of Finland and Iceland visiting the Designs for a Cooler Planet exhibition in 2025
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Haku vuoden suurimpaan näyttelyymme aukeaa: Hae mukaan Designs for a Cooler Planetiin 26.1.2026 mennessä!

Haemme syksyn 2026 näyttelyyn uusia ja inspiroivia keksintöjä, ideoita ja kokeiluja kaikilta Aalto-yliopiston aloilta. Näyttely ja sen tapahtumat ovat yksi yliopistossa tehtävän työn tärkeimmistä näyteikkunoista maailmaan. Vuonna 2025 tapahtumassa kävi yli 15 000 ihmistä.
Syksyn keltaiset lehdet. Kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Yrittäjyys tarjoaa naisille mahdollisuuden voimaantumiseen uran loppuvaiheessa

Ikääntyneet naiset, joilla on vähemmän työllistymismahdollisuuksia, voivat kääntää ikänsä eduksi.