Uutiset

Arjen valintoja: Viktar Asadchy, miten hallitset valoa?

Sähkömagnetiikan apulaisprofessori ohjaa valoa uusien materiaalien avulla.
Mies, jolla on tummat hiukset, pukutakki ja paita, katsoo itseään peilistä.
Outi Törmälä kuvasi Viktar Asadchyn.

Miten hallitset valoa?

Kyse ei ole vain minusta – me kaikki teemme sitä päivittäin, kun sytytämme valot, suljemme silmät, käytämme aurinkolaseja tai otamme valokuvan.

Pohjimmiltaan valoa hallitaan vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Kun valo osuu johonkin materiaaliin, se saa sen elektronit liikkeelle, mikä puolestaan synnyttää uutta valoa. Ymmärtämällä ja säätelemällä näitä ilmiöitä voimme suunnitella materiaaleja, jotka ohjaavat valoa haluamallamme tavalla. Tämän periaatteen ansiosta meillä on linssejä, peilejä ja monimutkaisia optisia laitteita. 

Kun puhumme valosta, ajattelemme yleensä vain sen näkyviä taajuuksia. Kuitenkin kaikki sähkömagneettiset aallot ovat luonteeltaan samanlaisia kuin valo. Uusien materiaalien avulla voimme hallita myös mikroaaltoja, terahertsiaaltoja ja radioaaltoja.

Mitä hyötyä valon hallinnasta on? 

Mahdollisuudet ovat valtavat. Viimeisen 120 vuoden aikana noin 20 fysiikan Nobel-palkintoa on myönnetty juuri valon hallinnan edistysaskelista.

Valoon perustuvaa teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi lasereissa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä ja jopa lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) laseissa. Valon tutkimus johtaa tehokkaampiin näyttöihin, parempiin valonlähteisiin, nopeampiin tietoverkkoihin ja uudenlaisiin tapoihin olla vuorovaikutuksessa digitaalisen maailman kanssa – muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Tutkimuksessasi kehität uusia materiaaleja sähkömagneettisten aaltojen hallintaan. Miksi tarvitsemme niitä?

Luonnosta löytyvät materiaalit pystyvät vaikuttamaan valoon, mutta niiden ominaisuudet ovat rajalliset. Siksi kehitämme keinotekoisia materiaaleja, joita kutsutaan metamateriaaleiksi. Muokkaamme niiden rakennetta mikroskooppisella tasolla ja luomme aivan uusia ominaisuuksia. Näin optisista laitteista voidaan tehdä pienempiä, tehokkaampia ja monikäyttöisempiä. 

Voimme esimerkiksi kehittää erittäin ohuita linssejä kameroihin tai luoda jopa näkymättömyysverhoja taivuttamalla valoa kohteiden ympärillä. Yksi lupaava sovellus on metamateriaaleista inspiroituneet ”älykkäät seinät”, jotka parantavat langattoman verkon signaalin voimakkuutta suuntaamalla sähkömagneettisia aaltoja tarkasti haluttuun suuntaan. Tämä voisi merkittävästi parantaa yhteyksiä kaupunkiympäristössä.

Mikä on suurin unelmasi tutkijana?

Nuorempana suurin unelmani oli kunnianhimoinen – ja nyt ajateltuna myös hieman naiivi. Halusin löytää kokonaan uuden voiman fysiikassa. Kaikki tunnetut voimat luokitellaan neljään ryhmään: heikko ja vahva ydinvoima, painovoima ja sähkömagneettinen voima. Unelmoin viidennen voiman löytämisestä.

Nyt unelmani on realistisempi. Haluan tehdä huippututkimusta, joka johtaa käytännön sovelluksiin elinaikanani – jotain, mikä voidaan ottaa laajalti käyttöön teollisuudessa seuraavien 20–30 vuoden aikana. Suurin saavutus olisi nähdä tutkimukseni edistävän teknologiaa ja parantavan ihmisten elämää. 

Mikä sähkötekniikassa ja optiikassa kiehtoo sinua?

Niissä yhdistyy abstrakti teoreettinen fysiikka ja reaalimaailman sovellutukset. Abstraktia ajattelua tarvitaan ymmärtääksemme asioita, joita emme yleensä voi nähdä paljaalla silmällä, kuten sähkömagneettisia aaltoja. Samalla voimme kuitenkin tehdä kokeita ja nähdä, miten tutkimuksemme vaikuttaa ympäröivään maailmaan. 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 35 (issuu.com) toukokuussa 2025.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hymyilevä tummahiuksinen nainen silmälaseissa tummissa vaatteissa, sisätilassa, tausta epätarkka.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista

Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
Paluumuuttajat 1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen

Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.