Käytämme ja kehitämme kampustamme ja muita toimipaikkojamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampuksen keskeiset päästövaikutukset liittyvät energiankulutukseen, liikkumiseen ja lajitteluun. Teemme aktiivisesti työtä kiinteistöjemme energiatehokkuuden parantamiseksi.
Aalto-yliopiston kampuksella toimitaan aktiivisesti kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittämiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Yliopiston kiinteistöjä hallinnoiva Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE) panostaa oman energian tuottamiseen ympäristöystävällisin keinoin.
Aikaisempi tavoite Energiaomavaraisesta Otaniemestä 2030 on päivitetty tavoitteeksi Hiilineutraali kampus 2030. Energiankulutus on kampuspäästöistä suurin, joten kokonaisvaltaisen alueellisen älykkään energiajärjestelmän edistäminen on edelleen päästövähennysten ytimessä. Aalto Works -energiaratkaisu on hyvä esimerkki korttelitason innovatiivisesta energiaratkaisusta. Kaikissa kampustoiminnossa pyritään vähähiilisyyteen, ja hiilineutraaliuteen pyritään erityisesti energiankulutuksen osalta.
Tutustu tässä lähes päästöttömään alueelliseen energiaratkaisuun!
Lähes päästötön lähienergia lämmittää ja viilentää useaa kampusrakennusta sekä datakeskusta. Oheisesta animaatiosta löydät kampuskohteet sekä tarkemmat selitykset energiaratkaisun toimintaperiaatteesta.
Aalto-yliopiston suunnitteluohjeessa on määritelty yliopiston rakennusten, niiden tilojen ja opasteiden suunnittelun tavoitteet. Tilojen kehittämisessä ja käytössä noudatetaan kestävän kehityksen ja saavutettavuuden periaatteita. Peruskorjaus- ja uudishankkeissa tavoitteena on energia- ja resurssitehokkuus sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen mahdollisimman kattavasti.
Rakennusten yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2025 oli noin 35 GWh. Rakennusten keskimääräinen sähkönkulutus bruttoneliöihin suhteutettuna oli noin 91,6 kWh/m2. Kulutus ei jakaudu rakennusten kesken tasaisesti, vaan sähkön kulutuksessa 6 suurinta kuluttajaa kuluttaa noin 50 % sähköstä. Näissä rakennuksissa aikaansaadut suhteellisesti pienetkin parannukset energiatehokkuuteen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Sähkö hankitaan Nord Poolin kautta.
Kampuksella tuotetaan paikallisesti aurinkosähköä. Aurinkovoimaloita on yhteensä 4:
Sähkömiehentie 5: 103 kWp
Konemiehentie 2: 116,5 kWp
Maarintie 8: 122,4 kWp
Otaniementie 14: 203 kWp
Aalto kasvattaa vuosittain päästöttömän sähkön osuuttaan, tavoitellen nettonollapäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien kohteiden kaukolämpö on jo nyt tuotettu uusiutuvin menetelmin.
Rakennukset on liitetty Fortumin kaukolämpöverkkoon. Rakennusten yhteenlaskettu lämpöenergian kulutus vuonna 2025 oli noin 39 GWh. Keskimääräinen bruttoneliöihin suhteutettu lämmönkulutus kiinteistöissä oli 102,4 kWh/m2.
Espoon kaukolämmöntuotannossa on sitouduttu hiilineutraaliuteen 2020-luvun aikana. Lisää tietoa Fortumin kaukolämmön tuotannosta voit lukea Espoo Clean Heat -sivuilta. Lisäksi Otaniemessä sijaitsevassa kaukolämpökeskuksessa tuotetulla lämmöllä katetaan lämmönkulutuksen huippuja talven kylmimpinä pakkaspäivinä. Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä.
Sertifioidusti täysin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kaukolämpöä, ns. ekokaukolämpöä, on hankittu kaikkiin kohteisiin vuodesta 2022 alkaen. Tämän lisäksi osa kampuksen rakennuksista saa lämpönsä paikallisesta matalalämpöverkosta rakennusten oman hukkalämmön ja Fortumin ilma-vesi-lämpöpumppulaitoksen voimin. Lisätietoja matalalämpöverkosta löydät täältä: ACRE & Fortum – Vähähiilinen lähienergia
Otaniemen alue on otollista maalämmön tuottamiselle – kampuksen suurin maalämpöjärjestelmä löytyy kampuksen keskeltä Metrokortteli-rakennuksesta (Otaniementie 12, 14, Ekonominaukio 1 ja Dipoli). Maalämmön tuotanto kampuksella on noin 2550 MWh vuodessa, joka vastaa noin 5,5 % kampuksen kaikesta lämmön kulutuksesta.
Maalämpöä tuotetaan:
Otakaari 24: n. 750 MWh vuodessa
Otaniementie 14: n. 1700 MWh vuodessa
Osassa rakennuksista jäähdytysenergia tuotetaan koneellisesti kompressorikylmälaitteella. Rakennusten maalämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää myös jäähdytykseen kesällä. Lisäksi joissain rakennuksissa on ilmalämpöpumppuja, jotka toimivat kohteessa erillisjäähdyttiminä.
Kylmälaitteiden sähkönkulutusta ei mitata erikseen, joten jäähdytystarvetta on arvioitu perustuen kiinteistöissä toteutettuihin energiakatselmuksiin ja energia-auditointeihin. Yhteensä jäähdytysenergiankulutus on suurusluokaltaan 1 000 MWh vuodessa.
Kampuksella tehdään aktiivista työtä kampuksen vedenkulutuksen vähentämiseksi. Veden resurssitehokasta käyttöä edistetään suosimalla vesipihejä tai vedettömiä vesikalusteita. Kaikki uudet pisoaarit ovat vedettömiä.
Aalto-yliopiston omistuksessa olevien tilojen vedenkulutus vuonna 2025 oli yhteensä 113 100 m3.
Aalto-yliopisto pyrkii olemaan kestävän liikkumisen edelläkävijä, ja Otaniemen kampus on tälle tavoitteelle täydellinen testialusta. Kestävän liikkumisen toimintasuunnitelma on laadittu käyttäjälähtöisesti ja vuorovaikutuksessa Aallon yhteisön kanssa.
Aalto-yhteisön eri toimintojen edustajista koostuvan Kestävä kampus -tiimin päätehtävänä on edistää kampuksen kestävää kehitystä niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen vastuun näkökulmista.
Aalto-yliopistokiinteistöt on sitoutunut vähentämään kampuksen energiankulutusta kansallisen toimitilojen energiatehokkuussopimuksen (TETS) mukaisesti.
Koko yliopiston laajuinen kierrätys- ja lajittelukampanja päättyi syyskuun 2025 loppuun.
Kasvillisuus ja maaperä ovat toisistaan riippuvainen kokonaisuus.
Otaniemen metsien monipuolisuus takaa hyvän elinympäristön eri eliölajeille. Myös lahopuulla on merkittävä rooli luonnon kiertokulussa. Lahopuuta löytyykin lähes kaikista metsistä kampusalueella.
Kampuksella on useita niittymäisiä alueita.
Vuoden kestänyt Aalto-yhteisön energiansäästökampanja päättyi syyskuun lopussa.
Alvar Aallon suunnitteleman, alun perin 1960-luvulla valmistuneen ostoskeskuksen peruskorjauksessa kiinnitettiin huomiota myös rakennuksen kestävän kehityksen ratkaisuihin.
Muovijätettä kerätään jokaisessa Otaniemen kampuksen kiinteistössä vuodesta 2022 alkaen.
Infotauluilta näet reaaliaikaiset kiinteistön energiankulutustiedot, korjaustiedotteet ja muut ajankohtaiset asiat.
Kokeilun tarkoituksena on myös testata joustavia ja kustannustehokkaita toimintamalleja, jotka myöhemmin voidaan laajentaa ja skaalata koskemaan muitakin oppilaitoksia ja sivistystoimen palveluita.
LED-valaistusinvestointeja on toteutettu useissa kampuksen rakennuksissa. LEDit säästävät energiaa ja vähentävät valaisinten huoltotarvetta.
Rakennuksen peruskorjaus oli mittava projekti, joka toteutettiin neljässä vaiheessa vuosien 2007-2015 aikana.
Maarintalon valaistus uudistettiin syksyllä 2013 vanhojen valaisimien valaistustehon heikennyttyä alle suositeltujen valaistusarvojen.
Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle vuonna 2015 tehty diplomityö tuotti informaatiota kampuksen energiaomavaraisuuden edistämiseksi.
Maarintie 8 on muun muassa tuotantotalouden sekä automaatio- ja systeemitekniikan laitosten käytössä oleva kiinteistö Otaniemessä.
Toimistotarvikehankinnoissa vastuullisuus on tärkeä hankintakriteeri.
Tieteellä, teknologialla ja taiteella on keskeinen rooli maapallon kestävyysongelmien ratkaisemisessa. Aalto-yliopiston vahvuutena on monitieteellinen tapa lähestyä ihmiskunnan suurimpia ongelmia, kuten ympäristökriisejä.
Kestävä kehitys kattaa Aallossa kaikki sen ulottuvuudet: ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kaikessa toiminnassamme.
