Better Business — Better Society Seminar: "Mikä ihmeen oppimisen kriisi? Mikä rooli Suomella ja Euroopalla?"

18:00 » suomalaista koulutusjärjestelmää ei toki voi sellaisenaan viedä muualle, mutta eikö esim. onnistumisia kuitenkin voida viedä välittämällä esim. asiantuntija-avun kautta.   

RR: Kyllä vain. Mutta on tärkeää, että asiantuntija aina, on hän sitten missä roolissa tahansa, tuntee hyvin kyseisen maan koulutussysteemin ja -tilanteen. Ideaali asiantuntija tuntee hyvin sekä Suomen ja niiden maiden systeemit, joissa työskentelee.

17:50 » Inklusiivinen strategia globaalissa oppimisen strategiassa ( Salamancan sopimus -94) on haasteellinen jopa Suomessa toteutettavaksi. Miten ajattelette inklusiivisen järjestelmän selviävän erilaisten oppijoiden tuomasta haasteesta matalan koulutustason maissa, joissa opettajien osaaminen on varsin rajoittunut erityisesti erilaisten oppijoiden osalta. Yhden opetussuunnitelman järjestelmässä oppimisen ongelmista kärsivät jäävät oppimisprosessissa ulkopuolisiksi. Voisiko Suomi olla esitaistelija erityisoppilaiden oikeuksien puolesta - erityislasten oikeus heille sopivasta opetussuunnitelmasta ja pedagogisista ratkaisuista.

RR: Minulla on se käsitys, että Suomi onkin tällainen ”esitaistelija” ainakin kehitysyhteistyön kohdemaissaan ja niiden sektoriohjelmien foorumeilla. Ja kansainvälisillä koulutus-foorumeilla myös. Kuten seminaarissa keskusteltiin, yhteistyössä – on se sitten kehitysyhteistyötä tai koulutusvientiä – on tärkeä kuunnella tarkalla korvalla niitä, joiden kanssa työskennellään.

O-PH: Erityisopetus on ollut yksi painopisteistä Suomen koulutuksen kehitysyhteistyöhankkeissa. Olen ollut tutustumassa runsas vuosi sitten Etiopiassa isoon kouluun, jossa oli lähdetty toteuttamaan inklusiivisuutta. Vaikka olosuhteet olivat resursseiltaan niukat, positiivista kehitystä oli saatu aikaan. Vaihtoehto inklusiivisyydelle ei käytännössä ollut opiskelu erillisessä ryhmässä tai koulussa, vaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääminen. Iso kynnys oli myös vanhempien suostuminen siihen, että erityisopetusta vaativat oppilaat tulevat kouluun, koska asiaan liittyy kulttuuri- ja uskontosidonnaisia häpeän tunteita. 

17:48 » Koulutusvienti on sinänsä ongelmallinen termi: koulutuksen ja kulttuurin välinen yhteys on vahva, ja koulutuksen pitäisi heijastaa paikallista kultturiperintöä jne. Ehkä pitäisi puhua koulutusyhteistyöstä: paikallisten toimijoiden (koulujen, opetusviranomaisten) tieto ja taito opetuksen sisällöistä 'tuodaan' ensin suomalaisten toimijoiden käyttöön ja vasta sen pohjalta suomalaista osaamista viedään sovelletussa muodossa kehittyvään maahan.    

RR: Kiteytit asian tässä kommentissa oikein hyvin!

O-PH: Samaan mieltä, että monissa tilanteissa koulutusvienti-sana johtaa ajatukset harhaan siitä, mistä on kyse. Koulutusviennissä on kyse niin monenlaisesta toiminnasta, että sen kuvaaminen yhdellä sanalla on ongelmallista.

17:46 » Mitä vaatimuksia kehitysmaissa on että saa todistuksen koulusta? Miten opettajia arvioidaan oppimistulosten suhteen - vaikka oppilaat eivät opi lukemaan, onko opettaja ok?

RR: Tämä kyllä vaihtelee maittain todella paljon. Opettaja on yksi tärkeä tekijä oppimisessa, mutta ei suinkaan ainut tekijä. Siihen vaikuttavat myös oppilaiden kotiolot, koulun johto, koulujen muut resurssit. Ja sitten paikallispolitiikka, kouluhallinto, ammattiliitto, jne. Ja se kuinka opettajat valitaan koulutukseen, sijoitetaan koulusysteemiin, ja jatkokoulutetaan. Eli se on koko järjestelmän asia, ei vain yksittäisen opettajan. Usein oppimisen kriisi on maanlaajuinen ongelma, eikä ainoastaan yksittäisiä opettajia koskeva. Monien kehitysmaiden systeemit eivät arvioi opettajia tai muitakaan oppimistulosten mukaan. Se onkin yksi heijastus systeemisestä ongelmasta.
    
17:43 » Voisiko suomalaista koulutusvientiä tukea niin, että kehitysmäärärahoilla ostetaan palveluja suomalaisilta koulutusvientiyrityksiltä, jotka vievät palvelunsa kehitysmaihin?

RR: Kehitysyhteistyön määrärahoilla täytyy ensisijaisesti saada aikaan kehitystuloksia vastaanottajamaissa. Jos suomalaisen koulutusvientiyrityksen tarjonta kohtaa kehitysmaan tarpeet näiden tulosten saamiseksi edullisimmin ja parhaalla mahdollisella tavalla, niin mikä ettei.  Suomalaiset yritykset eivät ole kuitenkaan kovin hyvin päässeet esimerkiksi kv. rahoituslaitosten hankkeisiin mukaan. Mistä se mahtaa johtua? Siinä on hyvä testi tarjonnan soveltuvuudelle. Täytyisi tehdä paljon enemmän työtä asian eteen, jotta erityisesti Euroopan Unionin hankkeisiin päästäisiin mukaan. Pelkkänä vienninedistämisenä ilman riittäviä kehitysvaikutuksia ei kehitysapua kannata käyttää.
  
17:38 » Mitkä ovat suomalaisen koulutusviennin klusterit? (Olli-Pekan puheesta)

O-PH: Jakoja voidaan tehdä monella perusteella, ja koulutusviennin uudessa tiekartassa on käytetty seuraavaa jäsentelyä: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittäminen, erityisopetus ja koulujen kerhotoiminta, ammatillinen koulutus, tutkinnot ja tilauskoulutus, urheilu, liikunta ja hyvinvointi, jatkuva oppiminen ja koulutusreformien konsultointi, koulutusmatkailu ja leirikoulut, koulutuksen infrastruktuuri, oppimisympäristöt ja oppikirjat ja -sisällöt, opetusteknologia ja digitaaliset palvelut, yritysten henkilöstökoulutus ja koulutusvienti osana muita vientisektoreita sekä kehitysyhteistyö ja koulutus. 

17:37 » Kouluun palaamattomat lapset alhaisen tulotason maissa! Tytöt - jos eivät ole koulussa "turvassa" ovat helposti naitettu. O-P Heinonen: Onko näkyvissä systeemisiä muutoksia näissä maissa - vaikkapa lainsäädännön kautta. Tyttöjen suojaaminen lapsiavioliitoilta vähentäisi huomattavasti sitä kouluun palaamattomuutta.

O-PH:Kyllä on näkyvissä, ja paljon hyvää työtä tehdään monissa maissa. Keinot ovat moninaisia lähtien koulujen saniteettitilojen rakentamisesta kouluruokailuun, lapsityövoiman käyttöön ja lapsiavioliittojen rajoittamiseen.

17:37 » Miksi suomalaista koulujärjestelmää ei saa konseptoida ja kaupallistaa koulutusvientiä palvelemaan? 

RR: Ei sitä varmasti voikaan konseptoida, vaikka yritettäisiinkin. Mutta esim. digi-innovaatiot kannattaisi olla jonkinlaisessa paketissa, koska nyt pieniä hankkeita on suuret määrät, ja kun kiinnostuneet ulkomaalaiset kyselevät niiden perään, ei oikein tiedä mistä alkaa. 

O-PH: Kyllä suomalaista koulujärjestelmää saa konseptoida ja kaupallistaa, mutta se ei ole yksi yhteen toimiva ratkaisu, koska kansalliset arvolähtökohdat, historiallinen kehitys ja kulttuuri vaihtelevat maasta toiseen. Toimivampia ratkaisuja löytyy sitä kautta, että suomalaisen koulutuksen vahvuuksia hyödynnetään ja ymmärretään paikallinen konteksti ja yhteensovitetaan nämä kaksi asiaa. Perusopetus on monissa maissa myös varsin tiukasti lainsäädännöllä määriteltyä, joten se ei myöskään mahdollista suoraan toteutettua vientiä maasta toiseen. Monet koulutusvientitoimijat kuitenkin tällä hetkelläkin toteuttavat menestyksellisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksien konseptointia ja tarjoavat sen pohjalta kaupallisia ratkaisuja.