Tohtoriopiskelija Aino Mäntyranta: Materiaalit veivät mukanaan jo kandivaiheessa
Aino Mäntyrannan kiinnostus materiaalitekniikkaan johdatti hänet diplomityöpalkinnon voittoon ja tutkijan uralle.
Tutkimuksemme painoalueita ovat arktinen tekniikka, kestävä rakennettu ympäristö, mekaniikka ja materiaalit, monialainen energiatekniikka sekä teknisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus.
Aino Mäntyrannan kiinnostus materiaalitekniikkaan johdatti hänet diplomityöpalkinnon voittoon ja tutkijan uralle.
Tohtoriopiskelijana olet osa kansainvälistä akateemista yhteisöä. Väitöskirjatutkimus ja opinnot tekevät sinusta tutkimusaiheesi asiantuntijan ja kasvattavat ammattillisia kykyjäsi.
Palkkaamme 178 uutta väitöskirjatutkijaa – valmistu tohtoriksi Aallosta.
Laitoksen ovat järjestäneet tutkimuksensa tutkimusryhmiin. Jos sinua kiinnostavat tutkimusaiheet sopivat jonkin tutkimusryhmän tutkimiin aiheisiin, on sinun helpompi löytää tohtoriopiskelupaikka.
Löydät tutkimusryhmät laitostemme sivuilta
Insinööritieteiden korkeakoulun vastuuprofessorit ja tutkimusalat
Laitosten ja tutkimusryhmien sivujen lisäksi voit käyttää Aalto-yliopiston tutkimusportaalia löytääksesi professoreja, jotka tekevät tutkimusta sinua kiinnostavalla alueella. Ennen kuin haet tohtoriopintoihin, sinun on hyvä olla tietoinen alalla tehtävästä tutkimuksesta ja sillä toimivista tutkijoista.
Löydä tutkijat ja tutkimusprojektit Aalto-yliopiston tutkimusportaalista Lisätietoa tutkimusaiheen ja vastuuprofessorin löytämisestä
Kaukolämpöyhtiöiden täytyisi huomioida asiakkaitaan enemmän ja kuunnella asiakkaiden toiveita. Kiinteistötalouden alalta väitellyt Petri Penttinen kertoo, että palvelumallien kehittäminen hyödyttäisi kaukolämpöyhtiöitä sekä asiakkaita.
"Kenkäni ovat melko ainutlaatuiset, ja niin on myös polkuni. Akateemisissa johtotehtävissä ei ole monia kaltaisiani – Bangladeshista kotoisin olevia naisia – etenkään meritekniikan kaltaisella miesvaltaisella alalla."
Aalto-yliopiston Meeri Karvinen puolustaa menestyksekkäästi väitöskirjaansa, helmikuu 2024.
Tutkimusryhmän tavoitteena on saada sähkö ja koneet toimimaan yhteen.
Apulaisprofessori Junhe Lianin tavoitteena on löytää ERC Starting Grantin avulla tehokas, digitaalinen ja ekologisesti kestävä tapa kehittää uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Tohtoriopinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön toiminnassa. Keskeisenä tohtoriopinnoissa on tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Korkeatasoinen tutkimus on tohtorikoulutuksen ehdoton edellytys. Tohtorinkoulutus antaa tohtorikoulutettavalle monipuoliset valmiudet akateemiselle uralle korkeasti koulutetuksi tutkijaksi ja yhä useammin myös valmiudet uravaihtoehtoihin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä tai toimimiseen yrittäjänä.
Korkeatasoinen tieteenalakohtainen koulutus ja tohtorikoulutettavan tarpeiden mukaan suunniteltu työelämätaitojen koulutus yhdessä verkostoitumisen kanssa varmistavat tieteellisen pätevyyden kehittymisen yhdessä yksilöllisesti suunnattujen työelämätaitojen kanssa.
Päätoimisesti opiskellen tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa.
Tohtorin tutkinto muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
Ohjelman opetuskieli on pääosin englanti. Tutkintokieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti riippuen siitä, millä kielellä opinnäyte tehdään.
Hakija määrittelee opinto-oikeushakemuksessaan millä kielellä hän tulee suorittamaan tutkintonsa (tutkintokieli). Mahdolliset tutkintokielet ovat suomi, ruotsi tai englanti. Jos hakija kirjoittaa väitöskirjansa suomeksi tai ruotsiksi, tutkintokieleksi tulee suomi tai ruotsi. Jos väitöskirja kirjoitetaan englanniksi, tutkintokieleksi voi valita englannin. Tutkintokielen vahvistaa tohtorinkoulutusneuvosto. Tutkintokielen voi perustellusta syystä myöhemmin vaihtaa, mikäli esim. väitöskirjan kieli on muuttunut.
Tavallisimpia tapoja rahoittaa tohtoriopintoja ovat
Valtaosa Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijoista yhdistää opintojensa aikana useita rahoituslähteitä.
Miten löytää ja hakea rahoitusta väitöskirjaopintoihin ja -tutkimukseen?AaltoENG rahoitettujen tohtorinkoulutuspaikkojen hakuaika on syksyisin. Katso hakuohjeet täältä.
Yleensä Aalto-yliopisto ei tarjoa tohtoriopiskelijoille apurahoja. Vuoden 2024 aikana on kuitenkin tarjolla opetusministeriön rahoittamia Finland Fellowship -apurahoja Afrikan ja Etelä-Amerikan maista tuleville opiskelijoille. Lue lisätietoja Finland Fellowship - stipendeistä englanniksi.
Lukuvuonna 2024-2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa 178 uutta väitöskirjatutkijan paikkaa Aalto-yliopistossa tohtorikoulutuspilotin kautta.
Tohtorikoulutuspilotti: 178 väitöskirjatutkijan paikkaa
Tohtoriopinnoista ei peritä lukuvuosimaksuja. Tohtoriopiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskuntaan maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun. Tutustu tarkemmin tohtoriopiskelijan jäsenyyteen.
Kansainvälistyminen on kiinteä osa korkeakoulun tohtorinkoulutusta niin jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa kuin heidän koulutuksessaan.
Aalto-yliopisto kannustaa tohtorikoulutettaviaan lähtemään ulkomaille opintojensa aikana, sillä liikkuvuus edistää tohtorikoulutettavien uramahdollisuuksia. Vierailu toiseen ulkomaalaiseen yliopistoon ja tutkimusyksikköön merkitsee usein tiedon ja osaamisen jakamista, uusien ideoiden luomista, kansainvälisten verkostojen laajentamista sekä oman ammattitaidon kehittämistä.
Uramahdollisuudet ja työllistyminen Aallon tohtoriopiskelijoille
Tohtoriopintojen vaihe | Lisätietoja opintojen vaiheesta |
---|---|
Alkuvaihe (uusi tohtoriopiskelija) | |
Keskivaihe (1.- 3. vuoden tohtoriopiskelija) | |
Loppusuora (4. vuoden tohtoriopiskelija) |
Haku tohtoriohjelmaan on kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa.
Kevään 2025 hakuaika: 13.2.-6.3.2025 klo 15.00 (EET) mennessä (päätökset huhtikuussa)
Syksyn 2025 hakuaika: 21.8.-11.9.2025 klo 15.00 (EET) mennessä (päätökset lokakuussa)
Lisähakuajat vuonna 2024: 17.5.-7.6.2024 klo 23.59 (EET) mennessä ja 15.11.-5.12.2024 klo 23.59 (EET) mennessä
Hakija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Opiskelupaikan vastaanottaminen on sitova eikä sitä voi muuttaa jälkikäteen.
Yhden paikan säännöksen mukaan (yliopistolaki 558/2009) opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös koske yliopistojen myöntämiä kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä ammattikorkeakoulututkintoja. Opiskelija ei voi ottaa vastaan toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta siinäkään tapauksessa, että hän siirtää opintojen aloittamista tai keskeyttää opinnot.
Kaikki hakuasiakirjat tulee toimittaa sähköisessä muodossa (pdf). Hakulomake ja kaikki liitteet toimitetaan Insinööritieteiden korkeakouluun määräaikaan mennessä.
Hakukelpoisuus
Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 558/2009, 37§) ja Aalto-yliopiston opiskelijavalinnan valintaperusteissa vuodelle 2024. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin Insinööritieteiden tohtoriohjelmassa voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
Hakijan akateemisen arvioinnin suorittaa se jatko-opintojen tutkimusalueen vastaava professori (vastuuprofessori), joka vastaa hakijan toivomasta tutkimusalasta. Hakijaa arvioi myös tohtorinkoulutusneuvosto.
Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden perusedellytyksenä on, että se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Lähtökohtana eurooppalaisten tutkintojen hyväksymiseen on Bolognan prosessin periaatteiden mukaan (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä. Mikäli tutkinto on tehty maassa, joka ei seuraa Bolognan prosessia, edellytetään tutkinnon sisältävän vähintään neljän vuoden laajuiset opinnot, pääsääntöisesti Master of Science-tutkinto, johon sisältyy pro gradu --tyyppinen opinnäytetyö, ja joiden korkeakoulu arvioi antavan riittävät valmiudet jatko-opintojen suorittamiseen Insinööritieteiden korkeakoulussa.
Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää täydentävien opintojen määräämistä hakijalle. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 op. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, hakija ohjataan suorittamaan ylempi perustutkinto ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista. Jatko-opintoedellytyksiä arvioidessaan ja täydentäviä opintoja määrätessään korkeakoulu huomioi, että ylempien AMK-ohjelmien laajuus tekniikan alalla on 60 op eli vuoden opinnot, kun taas ylemmän perustutkinto-ohjelman laajuus on 120 op eli kahden vuoden opinnot. Muilla kuin tekniikan aloilla ylempien amk-tutkintojen laajuudet ovat 60 op tai 90 op.
Ulkomailla soveltuvalta tekniikan alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin.
Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla kuin millä ylempi perustutkinto on suoritettu. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla, esimerkiksi muulla alalla hankitun työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, tulee hänen keskustella valitun tutkimusalan professorin kanssa jatko-opintoihin tarvittavista esitiedoista.
Päätoiminen jatko-opiskelu
Päätoimiset jatko-opiskelijat suunnittelevat jatko-opintonsa siten, että heidän on mahdollista saada tohtorin tutkinto valmiiksi neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä. Päätoimisiin tohtorin opintoihin hakevalla tulee olla jatko-opintoihin osoitettu rahoitus (esimerkiksi työnantajan rahoitus, projektirahoitus tai apuraha). Aalto-yliopiston ulkopuolella työskentelevän tulee liittää hakemukseen työnantajan (esimiehen) todistus päätoimisesta opiskelumahdollisuudesta (vähintään 80% työajasta voidaan käyttää opintoihin).
Sivutoiminen jatko-opiskelu
Sivutoimisia jatko-opiskelijoita ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen opiskelijan edellytykset eivät täyty. Sivutoimiset jatko-opiskelijat suunnittelevat opintonsa siten, että tohtorin tutkintoon kuluva aika on enintään kahdeksan vuotta.
Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset tohtorikoulutettavat, joilla on päätoimi muualla kuin korkeakoulussa.
Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja millaisia mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivisiä tohtoriopintoja työn ohessa.
Hakijalta vaaditaan
Tarvittaessa korkeakoulu asettaa tohtoriopinnoille esitietovaatimuksia, joita voi suorittaa esimerkiksi tekemällä maisteritason kursseja.
Ennen hakemuksen lähettämistä opiskelijan on oltava yhteydessä omasta tutkimusalastaan vastaavaan professoriin ja esitettävä tälle alustava tutkimus-,opinto- ja ohjaussuunnitelma.
Arvosanat (asteikolla 1-5)
Muualla suoritettuun kotimaiseen tai ulkomaiseen tutkintoon sovelletaan vastaavia arvosanavaatimuksia. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta opiskelija muuten on soveltuva tohtoriopiskelijaksi, opiskelija voi korottaa arvosanojaan tai korkeakoulu asettaa tohtoriopinnoille esitietovaatimuksia.
Akateeminen arviointi
Täytä sähköinen hakulomake liitteineen Opintopolku.fi-järjestelmässä. Kaikkien liitteiden pitää olla pdf-muodossa. Katso lisäksi ohjeet tutkintotodistusten ja opintosuoritusotteiden lähettämiseen*.
Postitusosoitteet tutkintotodistusten ja opintosuoritusotteiden toimittamiseen:
Reetta Mannola
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu
PL 15200
00076 Aalto
Osoite kuriiripostin toimittamiseen:
Reetta Mannola tai Ritva Viero
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu
Huone 233
Tietotie 1E
02150 Espoo
[email protected] / [email protected]
Vain täydelliset hakemukset hyväksytään. Puutteelliset hakemukset hylätään, mikäli hakemusta ei ole täydennetty annetussa määräajassa.
Opintopistesuunnitelman, tutkimussuunnitelman sekä ohjaussuunnitelman tulee olla sekä hakijan että vastuuprofessorin hyväksymiä ja allekirjoittamia. Allekirjoittamalla nämä dokumentit tutkimusalasta vastaava professori sitoutuu toimimaan hakijan vastuuprofessorina.
Aalto-yliopistossa perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan pakollisina liitteinä seuraavat hakuasiakirjat:
Muualla kuin Aalto-yliopistossa (tai Aallon perustajayliopistossa) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan lisäksi:
*Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot:
*Ulkomailla suoritetut korkeakoulututkinnot:
*Oikeaksi todistetut kopiot ja viralliset käännökset
*Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla joko tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tai julkisen notaarin virallisesti oikeaksi todistamia jäljennöksiä. Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla otettu alkuperäisistä, virallisista asiakirjoista. Jos todistusjäljennös on monisivuinen, jokaisen sivun tulee olla oikeaksi todistettu sivun etupuolelta. Jokaisella sivulla tulee olla oikeaksi todistavan viranomaisen alkuperäinen allekirjoitus, nimenselvennys ja leima sekä päiväys. Jäljennökset oikeaksi todistavien leimojen ja allekirjoitusten tulee aina olla alkuperäisiä, kopioita ei hyväksytä. Pelkkä maininta virallisesta jäljennöksestä (esim. leima ”True copy”) ei riitä.
Käännös on virallinen, jos sen on tehnyt tutkinnon myöntänyt korkeakoulu tai virallinen kielenkääntäjä. Virallisen kielenkääntäjän käännöksissä tulee olla kääntäjän alkuperäinen leima ja allekirjoitus.
Käännösten tulee olla alkuperäisiä tai oikeaksi todistettuja paperikopioita alkuperäisistä käännöksistä. Pelkät kopiot eivät kelpaa. Käännösten lisäksi tulee toimittaa oikeaksi todistetut paperikopiot alkuperäisistä asiakirjoista alkuperäiskielellä, pelkkä käännös ei riitä.
Lisätietoa tutkimusaloista ja vastuuprofessoreista löytyy täältä.
Hakija määrittelee jatko-opintohakemuksessa millä kielellä hän tulee suorittamaan tutkintonsa (tutkintokieli). Mahdolliset tutkintokielet ovat suomi, ruotsi tai englanti. Jos opiskelija haluaa kirjoittaa väitöskirjansa suomeksi tai ruotsiksi, opiskelijan tutkintokieleksi tulee suomi tai ruotsi.
Tutkintokielen voi perustellusta syystä myöhemmin vaihtaa, jos esimerkiksi väitöskirjan kieli on muuttunut. Allekirjoitettu vapaamuotoinen hakemus perusteluineen tutkintokielen muuttamisesta toimitetaan oman koulun tohtoriohjelmaan viimeistään valmistumislomakkeen mukana.
Tutkintokieli on suomi tai ruotsi
Suomeksi tai ruotsiksi tutkinnon suorittanut opiskelija saa alkuperäisen tutkintotodistuksen suomeksi tai ruotsiksi sekä käännöksen tutkintotodistuksesta englanninkielellä. Jos opiskelija tekee opinnäytteensä suomeksi tai ruotsiksi, tutkintokieleksi tutkintotodistukseen merkitään aina kotimainen kieli riippumatta siitä, minkä kielen opiskelija on aiemmin valinnut tutkintokielekseen.
Tutkintokieli on englanti
Jos opiskelijan tutkintokieli on englanti, hän saa alkuperäiset tutkintotodistukset sekä englanniksi että suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintokieli merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen (Diploma Supplement), kuten myös maininta kahdesta alkuperäisestä todistuksesta.
Hakijoilta vaaditaan erinomainen suomen, ruotsin, tai englannin kielen taito. Ulkomaisten hakijoiden tulee osoittaa englannin kielen taitonsa hakemukseen liitetyllä virallisella kielitestitodistuksella.
Hyväksyttävät englannin kielen kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat (Aalto-yliopiston valintaperusteet vuodelle 2024):
Jatko-opiskelijavalinnassa englannin kielitestiä ei edellytetä seuraavissa tapauksissa (Aalto-yliopiston valintaperusteet vuodelle 2024):
Vähintään puolet tutkinnosta tulee olla suoritettu sellaisessa maassa ja korkeakoulussa, jossa suoritetut opinnot vapauttavat kielitestistä.
Sähköinen tohtoriopintohakemus (Opintopolku.fi).
Ennen hakemuksen jättämistä jokaisen hakijan tulee ottaa yhteyttä valitsemansa tutkimusalan vastuuprofessoriin sopiakseen hakijan opintojen mahdollisesta valvomisesta. Hakijan kannattaa varmistaa, että hänen ja mahdollisen professorin tutkimusintressit ovat yhtenevät.
Professorin kanssa käytävää keskustelua varten kannattaa olla valmis CV (mahdollisen julkaisuluettelon kera) sekä alustava tutkimussuunnitelma. Tässä vaiheessa hakijan hakukelpoisuus ja edellytykset tohtoriopintoihin tarkistetaan. Mikäli tarpeen, kelpoisuuden ehtoina olevista täydentävistä opinnoista keskustellaan tässä vaiheessa.
Keskustelussa käydään tutkimussuunnitelman lisäksi läpi opintosuunnitelma, tohtoriopintojen rahoitussuunnitelma sekä ohjaussuunnitelma. Allekirjoittamalla hakemuksen hakija sitoutuu opiskelemaan sen mukaisesti ja professori sitoutuu tohtoriopiskelijan vastuuprofessoriksi. Tietoa tohtorikoulutettavan ja professorin oikeuksista ja velvollisuuksista.
Tohtoriohjelman opiskelijapalvelut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai [email protected]
Tutkimusalat ja vastuuprofessorit löytyvät täältä
Konetekniikan laitos on johtava monialainen tutkimusyksikkö, jolla on vahvoja siteitä teollisuuteen. Laitoksen työn vaikutus näkyy elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rakennustekniikan laitoksen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksen, koulutuksen ja yhteistyön keinoin.
Edistämme tutkimuksen ja opetuksen keinoin kestävää omaisuuden hallintaa, tehokasta vesi- ja jätehuoltoa, riittäviä vesivaroja, sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä toimivia paikkatietoratkaisuja.