Konetekniikan laitos
Konetekniikan laitos on johtava monialainen tutkimusyksikkö, jolla on vahvoja siteitä teollisuuteen. Laitoksen työn vaikutus näkyy elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Tohtoriopinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön toiminnassa. Keskeisenä tohtoriopinnoissa on tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Korkeatasoinen tutkimus on tohtorikoulutuksen ehdoton edellytys. Tohtorinkoulutus antaa tohtorikoulutettavalle monipuoliset valmiudet akateemiselle uralle korkeasti koulutetuksi tutkijaksi ja yhä useammin myös valmiudet uravaihtoehtoihin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä tai toimimiseen yrittäjänä.
Korkeatasoinen tieteenalakohtainen koulutus ja tohtorikoulutettavan tarpeiden mukaan suunniteltu työelämätaitojen koulutus yhdessä verkostoitumisen kanssa varmistavat tieteellisen pätevyyden kehittymisen yhdessä yksilöllisesti suunnattujen työelämätaitojen kanssa.
Tohtorin tutkinto muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
Päätoimisesti opiskellen tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa.
Tohtoriopintojen vaihe | Lisätietoja opintojen vaiheesta |
---|---|
Alkuvaihe (uusi tohtorikoulutettava) | |
Keskivaihe (1.- 3. vuoden tohtorikoulutettava) | |
Loppusuora (4. vuoden tohtorikoulutettava) |
Ohjelman opetuskieli on pääosin englanti. Tutkintokieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti riippuen siitä, millä kielellä opinnäyte tehdään.
Kansainvälistyminen on kiinteä osa korkeakoulun tohtorinkoulutusta niin jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa kuin heidän koulutuksessaan.
Aalto-yliopisto kannustaa tohtorikoulutettaviaan lähtemään ulkomaille opintojensa aikana, sillä liikkuvuus edistää tohtorikoulutettavien uramahdollisuuksia. Vierailu toiseen ulkomaalaiseen yliopistoon ja tutkimusyksikköön merkitsee usein tiedon ja osaamisen jakamista, uusien ideoiden luomista, kansainvälisten verkostojen laajentamista sekä oman ammattitaidon kehittämistä.
Insinööritieteiden korkeakoulun rahoitettuja tohtorinkoulutuspaikkoja haetaan sähköisellä Opintopolku.fi-lomakkeella. Rahoituksesta keskustellaan aina ensisijaisesti tohtoriopintojen vastuuprofessorin kanssa. Rahoitettuja paikkoja voi hakea kerran vuodessa, syksyisin. Huom! Jos haet sekä jatko-opinto-oikeutta että rahoitettua tohtorinkoulutuspaikkaa, muista täyttää molemmat hakulomakkeet Opintopolussa (hakuaika syksyllä 2023).
Aalto-yliopiston tutkimusryhmät saattavat myös tarjota työpaikkoja. ks. avoimet työpaikat
Tohtoriopiskelijoiden yksi merkittävä rahoitusvaihtoehto ovat henkilökohtaiset apurahat kansallisilta ja kansainvälisiltä säätiöiltä tai muilta tahoilta. Apurahoilla voi rahoittaa osaprojekteja (esim. tutkijaliikkuvuutta, konferenssimatkoja, jne.) tai pidempiä ajanjaksoja tutkinnon suorittamiseen. Apurahojen hakuilmoituksista löytyvät tarkemmat hakuun liittyvät ohjeistukset.
Tärkeimpiä tekniikan alan rahoittajia
Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Akatemia
Sitra
Tekniikan edistämissäätiö
Rahoituslähteitä kokoavia sivustoja
Aurora-tietokanta voit etsiä tieteen, taiteen ja kulttuurin rahoitusmahdollisuuksia. Tietokanta sisältää rahoittajia Suomesta sekä ulkomaisia rahoittajia, joiden rahoitusta suomalaisten tai Suomessa asuvien on mahdollista hakea.
Rahoittajia on noin 800 ja tietokantaa päivitetään jatkuvasti uusilla rahoitustiedoilla. Auroran tiedot on kerätty suoraan rahoittajilta.
Katso tarkempia tietoja täältä
Haku tohtoriohjelmaan on kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa.
Kevään hakuaika: 25.8-14.9.2023 klo 15.00 (EET) mennessä (päätökset lokakuussa)
Hakija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Opiskelupaikan vastaanottaminen on sitova eikä sitä voi muuttaa jälkikäteen.
Yhden paikan säännöksen mukaan (yliopistolaki 558/2009) opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös koske yliopistojen myöntämiä kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä ammattikorkeakoulututkintoja. Opiskelija ei voi ottaa vastaan toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta siinäkään tapauksessa, että hän siirtää opintojen aloittamista tai keskeyttää opinnot.
Kaikki hakuasiakirjat tulee toimittaa sähköisessä muodossa (pdf). Hakulomake ja kaikki liitteet toimitetaan Insinööritieteiden korkeakouluun määräaikaan mennessä.
Hakukelpoisuus
Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 558/2009, 37§) ja Aalto-yliopiston opiskelijavalinnan valintaperusteissa vuodelle 2023. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin Insinööritieteiden tohtoriohjelmassa voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
Hakijan akateemisen arvioinnin suorittaa se jatko-opintojen tutkimusalueen vastaava professori (vastuuprofessori), joka vastaa hakijan toivomasta tutkimusalasta. Hakijaa arvioi myös tohtorinkoulutusneuvosto.
Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden perusedellytyksenä on, että se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Lähtökohtana eurooppalaisten tutkintojen hyväksymiseen on Bolognan prosessin periaatteiden mukaan (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä. Mikäli tutkinto on tehty maassa, joka ei seuraa Bolognan prosessia, edellytetään tutkinnon sisältävän vähintään neljän vuoden laajuiset opinnot, pääsääntöisesti Master of Science-tutkinto, johon sisältyy pro gradu --tyyppinen opinnäytetyö, ja joiden korkeakoulu arvioi antavan riittävät valmiudet jatko-opintojen suorittamiseen Insinööritieteiden korkeakoulussa.
Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää täydentävien opintojen määräämistä hakijalle. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 op. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, hakija ohjataan suorittamaan ylempi perustutkinto ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista. Jatko-opintoedellytyksiä arvioidessaan ja täydentäviä opintoja määrätessään korkeakoulu huomioi, että ylempien AMK-ohjelmien laajuus tekniikan alalla on 60 op eli vuoden opinnot, kun taas ylemmän perustutkinto-ohjelman laajuus on 120 op eli kahden vuoden opinnot. Muilla kuin tekniikan aloilla ylempien amk-tutkintojen laajuudet ovat 60 op tai 90 op.
Ulkomailla soveltuvalta tekniikan alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin.
Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla kuin millä ylempi perustutkinto on suoritettu. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla, esimerkiksi muulla alalla hankitun työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, tulee hänen keskustella valitun tutkimusalan professorin kanssa jatko-opintoihin tarvittavista esitiedoista.
Päätoiminen jatko-opiskelu
Päätoimiset jatko-opiskelijat suunnittelevat jatko-opintonsa siten, että heidän on mahdollista saada tohtorin tutkinto valmiiksi neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä. Päätoimisiin tohtorin opintoihin hakevalla tulee olla jatko-opintoihin osoitettu rahoitus (esimerkiksi työnantajan rahoitus, projektirahoitus tai apuraha). Aalto-yliopiston ulkopuolella työskentelevän tulee liittää hakemukseen työnantajan (esimiehen) todistus päätoimisesta opiskelumahdollisuudesta (vähintään 80% työajasta voidaan käyttää opintoihin).
Sivutoiminen jatko-opiskelu
Sivutoimisia jatko-opiskelijoita ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen opiskelijan edellytykset eivät täyty. Sivutoimiset jatko-opiskelijat suunnittelevat opintonsa siten, että tohtorin tutkintoon kuluva aika on enintään kahdeksan vuotta.
Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset tohtorikoulutettavat, joilla on päätoimi muualla kuin korkeakoulussa.
Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja millaisia mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivisiä tohtoriopintoja työn ohessa.
Hakijalta vaaditaan
Tarvittaessa korkeakoulu asettaa tohtoriopinnoille esitietovaatimuksia, joita voi suorittaa esimerkiksi tekemällä maisteritason kursseja.
Ennen hakemuksen lähettämistä opiskelijan on oltava yhteydessä omasta tutkimusalastaan vastaavaan professoriin ja esitettävä tälle alustava tutkimus-,opinto- ja ohjaussuunnitelma.
Arvosanat (asteikolla 1-5)
Muualla suoritettuun kotimaiseen tai ulkomaiseen tutkintoon sovelletaan vastaavia arvosanavaatimuksia. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta opiskelija muuten on soveltuva tohtoriopiskelijaksi, opiskelija voi korottaa arvosanojaan tai korkeakoulu asettaa tohtoriopinnoille esitietovaatimuksia.
Akateeminen arviointi
Täytä sähköinen hakulomake liitteineen Opintopolku.fi-järjestelmässä. Kaikkien liitteiden pitää olla pdf-muodossa. Katso lisäksi ohjeet tutkintotodistusten ja opintosuoritusotteiden lähettämiseen*.
Postitusosoitteet tutkintotodistusten ja opintosuoritusotteiden toimittamiseen:
Reetta Mannola
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu
PL 15200
00076 Aalto
Osoite kuriiripostin toimittamiseen:
Reetta Mannola tai Ritva Viero
Aalto-yliopisto
Insinööritieteiden korkeakoulu
Huone 233
Tietotie 1E
02150 Espoo
[email protected] / [email protected]
Vain täydelliset hakemukset hyväksytään. Puutteelliset hakemukset hylätään, mikäli hakemusta ei ole täydennetty annetussa määräajassa.
Opintosuunnitelman, tutkimussuunnitelman sekä ohjaussuunnitelman tulee olla sekä hakijan että vastuuprofessorin hyväksymiä ja allekirjoittamia. Allekirjoittamalla nämä dokumentit tutkimusalasta vastaava professori sitoutuu toimimaan hakijan vastuuprofessorina.
Aalto-yliopistossa perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan pakollisina liitteinä seuraavat hakuasiakirjat:
Muualla kuin Aalto-yliopistossa (tai Aallon perustajayliopistossa) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan lisäksi:
*Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot:
*Ulkomailla suoritetut korkeakoulututkinnot:
*Oikeaksi todistetut kopiot ja viralliset käännökset
*Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla joko tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tai julkisen notaarin virallisesti oikeaksi todistamia jäljennöksiä. Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla otettu alkuperäisistä, virallisista asiakirjoista. Jos todistusjäljennös on monisivuinen, jokaisen sivun tulee olla oikeaksi todistettu sivun etupuolelta. Jokaisella sivulla tulee olla oikeaksi todistavan viranomaisen alkuperäinen allekirjoitus, nimenselvennys ja leima sekä päiväys. Jäljennökset oikeaksi todistavien leimojen ja allekirjoitusten tulee aina olla alkuperäisiä, kopioita ei hyväksytä. Pelkkä maininta virallisesta jäljennöksestä (esim. leima ”True copy”) ei riitä.
Käännös on virallinen, jos sen on tehnyt tutkinnon myöntänyt korkeakoulu tai virallinen kielenkääntäjä. Virallisen kielenkääntäjän käännöksissä tulee olla kääntäjän alkuperäinen leima ja allekirjoitus.
Käännösten tulee olla alkuperäisiä tai oikeaksi todistettuja paperikopioita alkuperäisistä käännöksistä. Pelkät kopiot eivät kelpaa. Käännösten lisäksi tulee toimittaa oikeaksi todistetut paperikopiot alkuperäisistä asiakirjoista alkuperäiskielellä, pelkkä käännös ei riitä.
Lisätietoa tutkimusaloista ja vastuuprofessoreista löytyy täältä.
Hakija määrittelee jatko-opintohakemuksessa millä kielellä hän tulee suorittamaan tutkintonsa (tutkintokieli). Mahdolliset tutkintokielet ovat suomi, ruotsi tai englanti. Jos opiskelija haluaa kirjoittaa väitöskirjansa suomeksi tai ruotsiksi, opiskelijan tutkintokieleksi tulee suomi tai ruotsi.
Tutkintokielen voi perustellusta syystä myöhemmin vaihtaa, jos esimerkiksi väitöskirjan kieli on muuttunut. Allekirjoitettu vapaamuotoinen hakemus perusteluineen tutkintokielen muuttamisesta toimitetaan oman koulun tohtoriohjelmaan viimeistään valmistumislomakkeen mukana.
Tutkintokieli on suomi tai ruotsi
Suomeksi tai ruotsiksi tutkinnon suorittanut opiskelija saa alkuperäisen tutkintotodistuksen suomeksi tai ruotsiksi sekä käännöksen tutkintotodistuksesta englanninkielellä. Jos opiskelija tekee opinnäytteensä suomeksi tai ruotsiksi, tutkintokieleksi tutkintotodistukseen merkitään aina kotimainen kieli riippumatta siitä, minkä kielen opiskelija on aiemmin valinnut tutkintokielekseen.
Tutkintokieli on englanti
Jos opiskelijan tutkintokieli on englanti, hän saa alkuperäiset tutkintotodistukset sekä englanniksi että suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintokieli merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen (Diploma Supplement), kuten myös maininta kahdesta alkuperäisestä todistuksesta.
Hakijoilta vaaditaan erinomainen suomen, ruotsin, tai englannin kielen taito. Ulkomaisten hakijoiden tulee osoittaa englannin kielen taitonsa hakemukseen liitetyllä virallisella kielitestitodistuksella.
Hyväksyttävät englannin kielen kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat (Aalto-yliopiston valintaperusteet vuodelle 2023):
Jatko-opiskelijavalinnassa englannin kielitestiä ei edellytetä seuraavissa tapauksissa (Aalto-yliopiston valintaperusteet vuodelle 2023):
Vähintään puolet tutkinnosta tulee olla suoritettu sellaisessa maassa ja korkeakoulussa, jossa suoritetut opinnot vapauttavat kielitestistä.
Sähköinen tohtoriopintohakemus (Opintopolku.fi).
Ennen hakemuksen jättämistä jokaisen hakijan tulee ottaa yhteyttä valitsemansa tutkimusalan vastuuprofessoriin sopiakseen hakijan opintojen mahdollisesta valvomisesta. Hakijan kannattaa varmistaa, että hänen ja mahdollisen professorin tutkimusintressit ovat yhtenevät.
Professorin kanssa käytävää keskustelua varten kannattaa olla valmis CV (mahdollisen julkaisuluettelon kera) sekä alustava tutkimussuunnitelma. Tässä vaiheessa hakijan hakukelpoisuus ja edellytykset tohtoriopintoihin tarkistetaan. Mikäli tarpeen, kelpoisuuden ehtoina olevista täydentävistä opinnoista keskustellaan tässä vaiheessa.
Keskustelussa käydään tutkimussuunnitelman lisäksi läpi opintosuunnitelma, tohtoriopintojen rahoitussuunnitelma sekä ohjaussuunnitelma. Allekirjoittamalla hakemuksen hakija sitoutuu opiskelemaan sen mukaisesti ja professori sitoutuu tohtoriopiskelijan vastuuprofessoriksi. Tietoa tohtorikoulutettavan ja professorin oikeuksista ja velvollisuuksista.
Tohtoriohjelman opiskelijapalvelut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai [email protected]
Tutkimusalat ja vastuuprofessorit löytyvät täältä
Konetekniikan laitos on johtava monialainen tutkimusyksikkö, jolla on vahvoja siteitä teollisuuteen. Laitoksen työn vaikutus näkyy elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rakennustekniikan laitoksen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksen, koulutuksen ja yhteistyön keinoin.
Edistämme tutkimuksen ja opetuksen keinoin kestävää omaisuuden hallintaa, tehokasta vesi- ja jätehuoltoa, riittäviä vesivaroja, sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä toimivia paikkatietoratkaisuja.