Uutiset

Kaukolämmölle tarvitaan parempaa palvelua – Hyötyä tulisi sekä asiakkaalle että energiayhtiölle

Kaukolämpöyhtiöiden täytyisi huomioida asiakkaitaan enemmän ja kuunnella asiakkaiden toiveita. Kiinteistötalouden alalta väitellyt Petri Penttinen kertoo, että palvelumallien kehittäminen hyödyttäisi kaukolämpöyhtiöitä sekä asiakkaita.
Vantaan Energian kaukolämpölaitos
Vantaan Energian kaukolämpölaitos. Kuva: Jani Ahosola.

Kaukolämpöyhtiöiden ja asiakkaana olevien kiinteistönomistajien välille tarvitaan huomattavasti enemmän yhteistyötä. Aalto-yliopiston kiinteistötalouden alalta väitelleen Petri Penttisen mukaan yhteistyötä kehittämällä päästäisiin lähemmäs Suomen kansallisia hiilineutraaliustavoitteita ja saataisiin myös taloudellisia säästöjä. Penttinen työskentelee Vantaan Energian kehityspäällikkönä.

"Energiayhtiöissä harvoin nähdään asiakkaita kumppaneina. Tämä on ihan älytöntä, koska koko lämpöliiketoiminta on asiakkaita varten", Penttinen kertoo.

Asiakkaille onkin iskostunut mielikuva, ettei energiayhtiöiden kanssa voi neuvotella tai sopia asioita. Lämmitysjärjestelmät tilataan usein ilman tarkempia neuvotteluja, ja joiden käyttöön kiinteistönomistaja on sitoutunut parhaimmillaan vuosikymmeniksi.

TkT Petri Penttinen
TkT Petri Penttinen

"Energia- ja kiinteistösektorilla ollaan hyvin konservatiivisia, eikä yhteistyötä juurikaan ole sidosryhmien välillä. Yleinen ajatus on, että tuotettu energia vain häviää jonnekin. Asiakas maksaa laskun, eikä heidän kanssa tehdä aktiivisesti yhteistyötä", Penttinen kertoo.

Kommunikaation puutteen vuoksi usein jää herkästi asiakkaan ongelmaksi hakea ratkaisuja energian säästämiseksi sekä kustannusten pienentämiseksi. Muun muassa aurinkopaneeleita hankitaan juurikin tästä syystä.

Penttinen kehottaa asiakkaita ottamaan neuvottelevamman asenteen energiayhtiöitä kohtaan. Energiayhtiöiden puolestaan täytyisi kehittää palvelumallejaan ja opetella tunnistamaan asiakkaan tarpeet. 

Erityisesti lämmön myynnissä voitaisiin tarjota ratkaisuja muun muassa päästövähennyksiin tai energia- ja kustannustehokkuuteen. Näistä voisivat hyötyä sekä energiayhtiö, että kiinteistönomistaja.

Kaukolämpöyhtiöissä yhteistyötä kehitetään

Energiateollisuuden kaukolämpöstrategiassa vuodelle 2030 on kirjattuna palvelutarjonnan kehittäminen. Käytännössä Energiateollisuus rohkaisee yhtiöitä kehittämään asiakkaille uusia palvelumalleja sekä antamaan vaihtoehtoja hinnoittelulle. Konkreettisesti tätä kehitetään muun muassa henkilöstökoulutuksilla sekä asiakkaiden kanssa järjestettävillä tapahtumilla sekä kehitysyhteistyöllä.

Energiateollisuuden kaukolämpöjohtaja Janne Kerttulan mukaan kaukolämpöyhtiöissä kuunnellaan tälläkin hetkellä asiakkaiden toiveita, joka vaikuttaa suoraan myös investointeihin. Erityisesti asiakkaiden päästövaatimukset huomioidaan päätöksiä tehdessä.

Kolmasosa Suomen kaukolämmöstä tuotetaan kuitenkin edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Kerttulan mukaan kivihiilen ja turpeen poltto ovat lämmöntuotannossa merkittävässä osassa. Uusiin fossiilisiin ei investoida.

"Näiden käyttöä on tarpeellista vähentää", Kerttula sanoo.

Suomen kansallinen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035, joten uusia keinoja kaukolämmön tuottamiseksi täytyy hakea pikaisesti. Viimeinen takaraja muutokselle on viimeistään vuonna 2050, jolloin EU:n ilmastolain mukaan jäsenvaltioiden kuuluu olla hiilineutraaleja.

Vähäpäästöisempään energiatuotantoon siirtyessä kaukolämmön suhteen ollaan toiveikkaana vedyn tuotannosta syntyvästä hukkalämmöstä ja sen talteen ottamisesta. Vedyn tuotantoa Suomessa ei kuitenkaan vielä ole, ja kyseiseen siirtymään tulee kulumaan useita vuosia.

"Meillä on aika paljon muita hukkalämpöjä olemassa. Sähkönkäyttö lisääntyy datakeskuksissa ja teollisuuden prosesseissa. Myös jäähdytystarpeet kasvavat tulevaisuudessa, josta syntynyttä lämpöä voidaan myös käyttää kaukolämmössä."

Kesällä kaukolämmön tarve on Kerttulan mukaan noin kymmenesosa talven tarpeesta. Kesällä lämpöä voidaankin varastoida. Talteenotettua lämpöä sijoitetaan esimerkiksi kallioperään sijoitettuihin lämpövarastoihin. Talteen varastoitu lämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon talvella, jolloin järjestelmä on muutoinkin kuormittunut.

Penttisen mukaan kaukolämpöyhtiöiden kannattaisi keskittyä lämmön talteenottoon myös pienemmiltä asiakkailta, kuten kaupoilta. Tällöin voitaisiin saada usealta pienemmältä asiakkaalta sama hyöty, kuin yhdeltä suuremmalta asiakkaalta.

Lämpöpumpuista rahallista hyötyä

Konkreettisena esimerkkinä päästöjen ja kustannusten pienentämiseksi Penttinen kertoo lämpöpumppujen olevan mainio ratkaisu. Esimerkiksi maalämpöpumpun voi sovittaa kaukolämpöliittymän kanssa yhteen niin sanottuna hybridiratkaisuna.

"Tällöin järjestelmä käyttäisi automaattisesti halvinta lämmönlähdettä, maalämpöä tai kaukolämpöä. Hybridiratakaisuista saisi synergiahyötyjä esimerkiksi hukkalämmön myynnin osalta, jolloin kiinteistönomistajille tulisi enemmän kassavirtaa ja kaukolämpöjärjestelmän tuotanto kevenisi", Penttinen sanoo.

Myös Energiateollisuuden Kerttula kertoo, että maalämpöpumppujen laajamittainen hyödyntäminen osana kaukolämpöverkkoja on suunnitelmissa.

Hybridiratkaisuissa yhtiöt voisivat tarjota asiakkailleen tehokkaammin myös lämmityksen hinnan kysyntäjoustoa, jolloin pienemmän kulutuksen aikana lämmitys olisi halvempaa. Logiikka olisi sama, kuin pörssisähkön myynnissä.

"Kaukolämpöyhtiöt pyrkivät tätä eri tavoin kehittämään", Kerttula sanoo.

Yhtiöiden kulut syntyvät enimmäkseen lämmön tuotannosta, joten pienempien kulutuksien aikana voitaisiin ottaa energiaa enemmän talteen. Tällöin säästöjä syntyisi myös yhtiöille, joka näkyisi myös asiakkaan lompakossa.

Hajautettujen lämpöpumppujen avulla saataisiin tuotettua kaukolämpöverkkoon lämpöenergiaa silloin, kun sitä ei tarvita kiinteistöissä. Tämä voisi myös alentaa kaukolämmön paluulämpötilaa, joka hyödyttäisi tuotantolaitoksia, kun järjestelmässä käytettävien höyryturbiinien hyötysuhde paranisi.

Penttisen mukaan energiayhtiöiden olisi hyvä tarjota asiakkailleen enemmän energiapalveluita sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään energian myyntiin. Yhtiöt ovat kuitenkin hitaita muuttumaan, vaikkakin Energiateollisuuden toimet ovat pieni askel oikeaan suuntaan.

"Tässä alkaa aika loppumaan. Nyt ollaan pisteessä, jossa tarvittaisiin liiketoimintamallien muutoksia pian", Penttinen sanoo.

Penttinen väitteli Aallossa kiinteistötalouden alata syyskuussa 2023, kuinka vihreä siirtymä vaatii yhteistyön kehittämistä kaukolämpösektorilla. Väitöskirjan pääset lukemaan täältä.

Teksti ja kuvat: Jani Ahosola

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.
Kuvassa näkyy ruokalista, johon eri aterioiden CO2-päästöt on merkitty värikoodilla ja euromääräisrellä hinnalla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Hiilijalanjäljen merkitseminen vaikuttaa joukkoruokailijoiden valintoihin – myös merkitsemistavalla on väliä

Saksassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että opiskelijaravintolan asiakkaat valitsivat vähäpäästöisempiä aterioita, kun heille kerrottiin eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki. Vaikutus oli suurin, kun hiilijalanjälki kerrottiin liikennevalo-värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä. Tutkijan mukaan asia kannattaisi huomioida myös Suomessa, missä joukkoruokailu on erityisen suosittua.
The magnetic properties of a material can affect how it interacts with light.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijoille läpimurto: Yksisuuntaisen lasin kehitys vihdoin mahdollista

Tutkijat kehittivät uuden metamateriaalin, joka voi toimia monenlaisten teknologisten innovaatioiden pohjana.