Kestävän kehityksen kampus

Kampuksen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen, liikkumiseen ja lajitteluun. Kestävän kehityksen mukainen kampus on keskeinen osa yliopiston kampusstrategiaa.
Väre ja Kauppakorkeakoulu aurinkopaneelit Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Käytämme ja kehitämme kampustamme ja muiden toimipaikkojamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampuksen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen, liikkumiseen, ruokaan ja lajitteluun. Teemme aktiivisesti työtä kiinteistöjemme energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aalto-yliopiston kampuksilla toimitaan aktiivisesti kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittämiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Yliopiston kiinteistöjä hallinnoiva Aalto-yliopistokiinteistöt panostaa oman energian tuottamiseen ympäristöystävällisin keinoin. Kiinteistöyhtiö vastaa noin 75 prosentista yliopiston käytössä olevista tiloista.

TETS luo konkreettiset tavoitteet ja kannusteen energiansäästölle

Aalto-yliopistokiinteistöt on sitoutunut vähentämään kampuksen energiankulutusta vuoteen 2025 mennessä 10,5% vuoden 2014 tasosta. Säästötavoitteet on määritelty kansallisessa toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS), jonka on solminut jo 38 kiinteistöalan yritystä. TETS on osa koko Suomen kattavaa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusten kokonaisuutta, jolla pyritään saavuttamaan Suomelle asetetut energiansäästötavoitteet. 

Välitavoitteena on 7% säästö jo vuoteen 2020 mennessä. Näin pyritään takaamaan mahdollisimman suuri säästövaikutus heti alkuun. Vuoden 2014 kulutuslukemat olivat 36 155 MWh sähköä, 50 465 MWh lämpöä ja 150 038 m3 vettä. Suurimpia toteutettuja uusiutuvan energian hankkeita ovat Dipolin maalämpöpumput, Maarintie 8:n, Tietotekniikan talon kattojen aurinkopaneelit sekä Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun aurinkopaneelit ja maalämpöpumput. Lisää tietoa energiatehokkuussopimuksista voi lukea Motivan nettisivuilta.

Rakennusten nykyistä energiankulutusta seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti TETS-sopimuksen mukaisesti. Rakennuksen koon lisäksi myös rakennuksessa tapahtuvalla toiminnalla on merkittävä vaikutus kokonaisenergiankulutukseen. Erityisesti kiinteistöjen käytöllä, kuten käyttöajoilla ja -tavoilla, on paljon merkitystä kulutuksen suuruuteen.

Energy_image2

Energiaomavarainen Otaniemi 2030

Energiaomavarainen kampus tarkoittaa kokonaisvaltaista alueellista energiajärjestelmää, jossa energian tuotanto, siirto, jakelu, varastointi ja kulutus tukevat älykkäästi toisiaan. Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -projektin tavoitteena on tehdä Otaniemen kampusalueesta energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä. Kulutuksen pienentäminen on tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä.

Ekokampus 2030 -projektissa selvitetään teknistaloudelliset reunaehdot ja suuntaviivat kokonaisvaltaisen alueellisen energiajärjestelmän rakentamiselle. Energiaomaraisuudella varmistetaan ennen kaikkea Aalto CRE:n energianhankinnan kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä. Projekti toteutetaan vaiheittain.

Lähtötilanteena ja vertailukohtana tavoitteille pidetään vuotta 2014, jolloin projekti käynnistettiin.Tällöin Otaniemen kampuksella sijaitsevien Aallon omistamien rakennusten käyttämä energia tuotettiin lähes kokonaan Otaniemen ulkopuolella ja Otaniemessä oli vain hieman pientuotantoa. Suurin osa kampuksen rakennuksista on 1960-luvulla rakennettuja. Peruskorjauksien yhteydessä on mahdollisuus parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja kehittää tilojen toiminnallisuutta vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

Sähkö

Rakennusten yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2016 oli noin 33 GWh. Rakennusten keskimääräinen sähkönkulutus bruttoneliöihin suhteutettuna oli 95 kWh/brm2. Kulutus ei jakaudu rakennusten kesken tasaisesti, vaan sähkön kulutuksessa 6 suurinta kuluttajaa kuluttaa noin 50 % sähköstä. Näissä rakennuksissa aikaansaadut suhteellisesti pienetkin parannukset energiatehokkuuteen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Sähkö hankitaan Nord Poolin kautta.

Otaniemessä on tällä hetkellä noin 310,8 MWh verran paikallista sähkön pientuotantoa. Tämä syntyy valtaosaksi katoille sijoitetuista aurinkopaneeleista ja vastaa noin 1 % kaikesta sähkön hankinnasta.

Vuodesta 2013 alkaen osa hankitusta sähköstä on ollut uusiutuvaksi sertifioitua sähköä. Vuosina 2014 ja 2015 lähes kaikki sähkön kulutus katettiin bio- ja tuulisertifioidulla sähköllä sekä paikallisella tuotannolla, ja vuodesta 2016 lähtien kaikki sähkön kulutus on katettu uusiutuvilla energiamuodoilla.  Sertifioitu sähkö sisältää alkuperätakuun, eli sähkön myyjän on tuotettava vähintään myytyjen alkuperätakuiden mukainen määrä takuun mukaisella energianlähteellä.

Aalto Campus
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Lämpö

Rakennukset on liitetty Fortumin kaukolämpöverkkoon. Rakennusten yhteenlaskettu kaukolämmön kulutus vuonna 2016 oli noin 46 GWh. Keskimääräinen bruttoneliöihin suhteutettu lämmönkulutus kiinteistöissä oli 130 kWh/brm2.

Espoon kaukolämpö tuotetaan pääosin maakaasua ja kivihiiltä polttavilla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP-laitokset). Lisäksi Otaniemessä sijaitsevassa kaukolämpökeskuksessa tuotetulla lämmöllä katetaan lämmönkulutuksen huippuja. Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä. Otakaari 1:een hankitaan ekokaukolämpöä.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemän selvityksen mukaan Otaniemen alue on geoenergiapotentiaaliltaan vähintään hyvä ja osittain erinomainen. Tutkimuksen tuloksia hyödyntäen maalämpöä on rakennettu muun muassa Dipoliin. Muita maalämpöä hyödyntäviä rakennuksia ovat Saha (Konemiehentie 1), Otaranta 4 (Aalto Inn), Väre-rakennus (Otaniementie 14) ja Kauppakorkeakoulun rakennus (Ekonominaukio 1). Yhteensä kampuksen rakennuksissa tuotetaan maalämpöä noin 856 MWh vuodessa, eli noin 2% kokonaiskulutuksesta.

St1:n geolämpölaitoshanke "Deep Heat" on käynnissä Otaniemessä. Hankkeessa porataan erittäin syviä tuotantoreikiä ja geotermisen lämmön pilottituotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2019. Geolämpölaitoksen tuotanto kattaa arviolta jopa 10 % Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Maalämmön lisäksi lämpöä tuotetaan aurinkolämmöllä Aalto Inn -tutkijahotellissa ja Otakaari 5:n rakennuksessa yhteensä 20–25 MWh vuodessa.

Jäähdytys

Osassa rakennuksista jäähdytysenergia tuotetaan koneellisesti kompressorikylmälaitteella. Rakennusten maalämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää myös jäähdytykseen kesällä. Lisäksi joissain rakennuksissa on ilmalämpöpumppuja, jotka toimivat kohteessa erillisjäähdyttiminä.

Kylmälaitteiden sähkönkulutusta ei mitata erikseen, joten jäähdytystarvetta on arvioitu perustuen kiinteistöissä toteutettuihin energiakatselmuksiin ja energia-auditointeihin. Yhteensä jäähdytysenergiankulutus on suurusluokaltaan 1 000 MWh vuodessa.

Tuulivoimaloita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Entä jos -podcastissa kurkataan hiilettä lämpiävään kaupunkiin ja 5G:n bisnesmahdollisuuksiin

5G:n uskotaan parantavan Yhdysvaltojen tuottavuutta jopa kolmanneksella. Olisiko sama mahdollista myös Suomessa?
New York_June 2019
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Uudet biomateriaalit ja niiden mahdollisuudet markkinoilla kiinnostavat Yhdysvalloissa

Voidaanko biopohjaisilla materiaaleilla korvata muovia teollisessa mittakaavassa? Voiko ympäristöystävällinen tekstiilituotanto olla kannattavaa?
Mikko Jalas, kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

"Ajankäyttötavoillamme on paljon merkitystä"

Creative Sustainability -ohjelman johtaja Mikko Jalas kertoo mietteitään omavaraisuudesta ja kestävyydestä.
Aalto koordinoi kolmea uutta STN-konsortiota, kuva Aino Huovio
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto koordinoi kolmea uutta STN-konsortiota

Aalto-yliopisto sai 9,2 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia jaossa olleesta rahoituksesta.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu