News

Tekoälystä voi tulla Suomen uusi kasvuspurtti

Tekoäly tulee, oletko valmis? Oikeasti se on tullut jo muutama vuosikymmen sitten. Nyt elämme sen keskellä. Asiantuntijat sanovat, että maailma elää neljättä teollista vallankumousta. Monen mielestä käynnissä on samanlainen teknologinen hyppy kuin aikoinaan oli siirtyminen öljylampusta sähkövaloon.

Suomi on digitalisaatiossa, robotisaatiossa ja keinoälyssä tai niiden soveltamisessa maailman kärkeä. World Economic Forumin mukaan Suomi on digitalisaatiossa maailman kärjessä heti Singaporen jälkeen. Ruotsi ja Norja tulevat Suomen perässä.

Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista keskusteltiin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE:n järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa Porvoossa helmikuun puolessavälissä. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Ilkka Lakaniemi, joka toimii TIEKE:n hallituksen puheenjohtajana, tutkimusjohtajana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun CKIR-yksikössä ja Keskuskauppakamarin johtavana digitalisaatio-asiantuntijana.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Tietoyhteiskunta-akatemian puoluejohtajien paneelissa, että digitalisaation osaajista tulee valtava pula, niin Suomessa kuin maailmallakin. Myös työt muuttuvat.

“Noin miljoona suomalaista pitää uudelleen kouluttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhoja työtehtäviä katoaa, mutta uusiakin syntyy. Digitalisaatio koskettaa kaikkia suomalaisia. Ei ole alaa, missä tekoälyä ei voitaisi käyttää. Suomi voi kaksinkertaistaa talouden kasvuvauhdin, jos se ottaa tekoälyn käyttöön proaktiivisesti.”

Sipilä muistuttaa, että Suomessa kansalaisista on kerätty valtavasti tietoa, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. – Terveystiedot ovat Kelan hallussa ja sillä tiedolla voisi olla jokin hintakin. Julkisen datan hallinnointia, käyttöä ja ehkä myyntiäkin varten voisi perustaa uuden valtionyhtiön.

 

Tekoäly vie ja tuo työpaikkoja

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti paneelissa, että sata vuotta sitten olleista työtehtävistä on kadonnut 90 prosenttia. Tekoälyn kasvava käyttöönotto voi tehdä saman. Se myös synnyttää uudenlasia työpaikkoja

“Jos 100 000 kaupan kassaa menettää työnsä, ihmisiä pitää kouluttaa uusiin tehtäviin. Pitää ottaa ehkä käyttöön pienpalkkatuki, jotta kaikille riittää työtä.”

Mykkänen kaipaa suomalaisia koskevan datan omistajuuteen selkeitä sääntöjä, jotta myös suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän olemassa olevaa dataa eikä kerätty tieto olisi vain kansainvälisten suuryritysten kuten Googlen tai Facebookin hallussa.

 

Ihminen määrää, kone ei sitä tee

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että ihminen sanoo ja määrää, millainen maailman pitäisi olla, sitä ei tee kone eikä keinoäly.

“Sähköiset palvelut Suomessa ovat nyt hyvin monimutkaisia salasanoineen. Tekoäly ja puheentunnistus voisivat helpottaa esimerkiksi Kainuun mummon elämää niin, että hän pääsee nopeasti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.”

Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sanoio, että yli 65-vuotiaita on Suomessa yli miljoonan verran ja siinä joukossa sähköisten palveluiden käyttö on paljon vähäisempää kuin aktiiviväestön piirissä.  

Ihmisten aivoissa on vielä paljon monimutkaisempia algoritmeja kuin parhaimmissakaan tietokoneissa. Tekoäly tulee, mutta miten vähän kouluja käyneet ihmiset pysyvät mukana?

Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto arvioi, että tekoälyn seurauksena työ ja toimeentulo erkanevat tulevaisuudessa, siksi jatkuva oppiminen läpi elämän on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa.

“Seuraavan 20 vuoden aikana tekoäly muuttaa maailmaan enemmän kuin, mitä on tapahtunut viimeisen 200 vuoden kuluessa. Nyt jos koskaan olisi Suomessa perustulon paikka.”

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho uskoo, että ne maat, jotka tarttuvat tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin ensimmäisinä, ovat voittajia.

Keskiluokka elää nyt murroksessa. Pääoma tuottaa yhä enemmän ilman työvoimaa. Tekoäly korvaa koulutettua työvoimaa eli se tulee henkisen työn puolelle.

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson muistutti, että Suomen yliopistoissa on paljon tekoälyn tutkimusta ja osaamista.

“Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusmäärärahoja ei saa tässä tilanteessa leikata. Me tarvitsemme Suomeen myös entistä parempaa kokeilukulttuuria, sillä kaikessa ei voi onnistua. Oppimisessa pitää hyväksyä myös erehtyminen. Meillä on valtavasti dataa Suomessa. Jos me pystymme hyödyntämään sitä, olemme voittajia.

Sipilä muistuttaa, että hallitus on jo varannut 100 miljoonaa euroa tekoälyn käytön edistämiseen.

“Mereltä on esimerkiksi varattu alue, jolla itsestään kulkevat laivat voivat harjoitella. Viro, joka on digitalisaatiossa monessa suhteessa meitä edellä, pelkää, että Suomi ajaa ohi.

 

Data on uusi öljy

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa opetti Tietoyhteiskunta-akatemian seminaarissa, että tietokoneiden valtava laskentateho on digitalisaation hampaat.

“Saamme koko ajan lisää dataa ja parempia työkaluja sen käsittelemiseen. Data on uusi öljy.

Siilasmaa painottaa, että pitää olla tarkkana, miten dataa tulkitaan.”

“Tietokone ajattelee eri tavalla kuin ihminen ja sitä voi myös huijata. Tietokoneiden tuottama data on kaukana ihmisten geneerisestä älykkyydestä. Sellaista läpimurtoa ei ole vielä näkyvissä. Paras äly on meillä korvien välissä.”

 

Voisiko tulla uusi NMT?

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara arvioi, että Suomesta voi tulla Euroopan johtava maa tekoälyn soveltamisessa.

“Tekoälyn hyödyt saadaan Suomessa parhaiten käyttöön soveltamisen kautta. Tekoälyn soveltamiseen tarvitaan hyvin monenlaista ja myös syvällistä osaamista. Soveltaminen korostuu, mitä kovempaa kansainvälinen kilpailu on.

Vasara muistutti seminaarissa, että tekoäly on osa digitalisaation jatkumoa, joka alkoi atk:sta, internetistä ja matkapuhelimista muutama vuosikymmen sitten. Suomi ja muut Pohjoismaat kehittivät ensimmäisinä maailmassa yhteisen standardin kännyköille, NMT:n (Nordiskt mobiltelefonisystem) eli yhteispohjoismaisen radiopuhelinverkon.

“Suomesta on tullut varovainen paikka, mutta nyt tarvitaan uskallusta ja kaukonäköisyyttä. Voisivatko Suomi ja Saksa yhdessä kehittää uuden NMT:n?”

  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!

Read more news

Yksityiskohta kryostaatista. Kuva: Mikko Raskinen.
Cooperation Published:

A major project brings together Finnish industry and research for quantum technology development

A new research project has been launched to accelerate the progress of Finnish quantum technology. The QuTI project, coordinated by VTT Technical Research Centre of Finland, will develop new components, manufacturing and testing solutions, and algorithms for the needs of quantum technology. The QuTI consortium, partly financed by Business Finland, consists of 12 partners and has a total budget of around EUR 10 million.
Graz University of Technology and Wroclaw University of Science and Technology join the Unite! alliance. In the image photos of the university buildings.
Cooperation Published:

Graz University of Technology and Wroclaw University of Science and Technology join the Unite! alliance

With the expansion from seven to nine members, Unite! University Network for Innovation, Technology and Engineering increases its impact on the European Higher Education Area.
Aalto Startup Center
Campus, Cooperation Published:

Aalto University joins the City of Helsinki's new campus incubator programme

Helsinki wants to create a strong network of business incubators in the city in cooperation with higher education institutions.
Kauppakorkeakoulun alumni Oona Anttila
Cooperation, Studies Published:

School of Business alumna Oona Anttila: Internship was an important experience for my career

Our alumna Oona Anttila became interested in the themes of sustainable development already at the beginning of her studies, and later she applied for the multidisciplinary Creative Sustainability master’s programme. Currently, she works at the UN Office for Project Services (UNOPS) in Nairobi, Kenya.