Ihmisten kykyjä lisäävät teknologiat (human enhancement technologies) ovat joukko erilaisia fyysistä, kognitiivista ja aistillista suorituskykyä parantavia teknologioita. Esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö, puettava robotiikka tai lisätyn todellisuuden sovellukset kuuluvat näihin teknologioihin. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että päätöksenteko on riskialttiimpaa niillä käyttäjillä, jotka asettavat näille ihmisten kykyjä lisääville teknologioille korkeita odotuksia.
“Ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään. Tällaisia teknologioita voivat olla esimerkiksi tekoälysovellukset sekä aivokäyttöliittymät”, kertoo teknillisen psykologian apulaisprofessori Robin Welsch Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
”Tutkimuksessamme osoitamme, että kyse on ihmisten odotuksista, eikä suinkaan teknisen laitteen tai ohjelmiston tehosta. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että vahva usko suorituskyvyn tehostumiseen voi vaikuttaa käyttäjän päätöksentekoon”, Welsch sanoo.
Welsch selvitti saksalaisten LMU- ja Humboldt-yliopistojen kollegoidensa kanssa päätöksentekoa ja riskinottoa Columbia Card Task -nimisellä psykologisella kokeella. Kokeessa kortit on jaettu voitto- ja häviökortteihin, joita osallistujat kääntävät oikeinpäin. Tutkijat uskottelivat osallistujille, että heidän kognitiivista suorituskykyään tehostetaan korviin soitettavilla eritaajuisilla binauraalisilla äänillä, joiden avulla he esimerkiksi muistaisivat voittokorttien sijainnit paremmin.
Todellisuudessa osallistujia huijattiin: äänillä ei ollut minkäänlaista suorituskykyä parantavaa vaikutusta, eikä korttipakoissa ollut juuri lainkaan häviökortteja. Silti enemmistö osallistujista ajatteli ääniteknologian parantaneen heidän suoritustaan, mikä johti kokeessa korkeampaan riskinottoon. Tutkimustulos siis osoittaa, että lumeteknologioilla voi olla todellisia vaikutuksia ihmisten riskinottoon.
”Näihin teknologioihin kohdistuva hype vääristää ihmisten odotuksia”, sanoo Steeven Villa, väitöskirjatutkija LMU-yliopistosta.
”Se voi johtaa korkeampaan riskinottoon päätöksenteossa ja vaikuttaa käyttäjien antamiin arvioihin näistä työkaluista. Molemmilla voi olla todellisia ja merkittäviä vaikutuksia”, Villa jatkaa.
Ulkoiset tukirangat ovat yleistymässä raskasta ruumiillista ponnistusta vaativissa työtehtävissä, ja pelastajat käyttävät jo nykyään älylaseja, joissa hyödynnetään lisätyn todellisuuden sovelluksia. Sisältöä luovan generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten ChatGPT, saattavat mullistaa myös tietotyöläisen suorituskyvyn tulevaisuudessa. Tutkijat ovatkin huolissaan, että riskinotto saattaa lisääntyä kokonaisilla ammattikunnilla erilaisten teknologiasten työkalujen yleistymisen myötä.
“Tekoälyyn pohjautuvat teknologiat ovat yhä yleisempiä, ja niillä on yhä enemmän vaikutusta ihmisten päätöksentekoon. Se näkyy jo nyt, ja vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän meidän kaikkien hyvinvointiin, itseluottamukseen ja turvallisuuteen”, sanoo professori Thomas Kosch Humboldt-yliopistosta.
”Meidän täytyy varmistaa uusien teknologioiden teho kaikesta hypestä huolimatta, hyödyntämällä placebo-kontrolloituja tutkimuksia, jotta voimme erottaa oikeat innovaatiot humpuukista”, Koch jatkaa.
Tutkimus on julkaistu äskettäin Computers in Human Behavior -lehdessä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563223001383.
Artikkeli: Steeven Villa, Thomas Kosch, Felix Grelka, Albrecht Schmidt, Robin Welsch (2023). The placebo effect of human augmentation: Anticipating cognitive augmentation increases risk-taking behavior. In Computers in Human Behavior, Volume 146. doi: https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.107787
Esko Evtyukov ja Salla Nicholls ovat ihka ensimmäisiä Aallon teknillisen psykologian eli tepsyn opiskelijoita, joita aloitti yhteensä parikymmentä syksyllä 2022.
Palkittu tutkimus osoittaa suuret kielimallit jo niin vakuuttaviksi, että arvioijat erehtyivät pitämään niiden kyselyvastauksia jopa aidompina kuin ihmisten vastauksia. Tutkijat toteavat, että tulos kyseenalaistaa joukkoistettujen verkkokyselyjen luotettavuuden.
Miten saisimme teknologian ja ihmisen samalle sivulle? Robin Welsch etsii vastauksia psykologian ja tietotekniikan välimaastosta.
