Uutiset

Tutkimus: Sokea usko uusien teknologioiden tehoon johtaa riskialttiimpaan käytökseen

Ihmiset ovat taipuvaisempia riskinottoon, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Illustration of a white-to-light-blue side profile of a human face with network nodes pointing out against a blue background
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Computers in Human Behavior -lehdessä. Kuva: Feodora Chiosea/iStock

Ihmisten kykyjä lisäävät teknologiat (human enhancement technologies) ovat joukko erilaisia fyysistä, kognitiivista ja aistillista suorituskykyä parantavia teknologioita. Esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö, puettava robotiikka tai lisätyn todellisuuden sovellukset kuuluvat näihin teknologioihin. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että päätöksenteko on riskialttiimpaa niillä käyttäjillä, jotka asettavat näille ihmisten kykyjä lisääville teknologioille korkeita odotuksia.

“Ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään. Tällaisia teknologioita voivat olla esimerkiksi tekoälysovellukset sekä aivokäyttöliittymät”, kertoo teknillisen psykologian apulaisprofessori Robin Welsch Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

”Tutkimuksessamme osoitamme, että kyse on ihmisten odotuksista, eikä suinkaan teknisen laitteen tai ohjelmiston tehosta. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että vahva usko suorituskyvyn tehostumiseen voi vaikuttaa käyttäjän päätöksentekoon”, Welsch sanoo.

Lumeteknologiat vääristävät odotuksia ja lisäävät riskinottoa

Welsch selvitti saksalaisten LMU- ja Humboldt-yliopistojen kollegoidensa kanssa päätöksentekoa ja riskinottoa Columbia Card Task -nimisellä psykologisella kokeella. Kokeessa kortit on jaettu voitto- ja häviökortteihin, joita osallistujat kääntävät oikeinpäin. Tutkijat uskottelivat osallistujille, että heidän kognitiivista suorituskykyään tehostetaan korviin soitettavilla eritaajuisilla binauraalisilla äänillä, joiden avulla he esimerkiksi muistaisivat voittokorttien sijainnit paremmin.

Todellisuudessa osallistujia huijattiin: äänillä ei ollut minkäänlaista suorituskykyä parantavaa vaikutusta, eikä korttipakoissa ollut juuri lainkaan häviökortteja. Silti enemmistö osallistujista ajatteli ääniteknologian parantaneen heidän suoritustaan, mikä johti kokeessa korkeampaan riskinottoon. Tutkimustulos siis osoittaa, että lumeteknologioilla voi olla todellisia vaikutuksia ihmisten riskinottoon.

”Näihin teknologioihin kohdistuva hype vääristää ihmisten odotuksia”, sanoo Steeven Villa, väitöskirjatutkija LMU-yliopistosta.

”Se voi johtaa korkeampaan riskinottoon päätöksenteossa ja vaikuttaa käyttäjien antamiin arvioihin näistä työkaluista. Molemmilla voi olla todellisia ja merkittäviä vaikutuksia”, Villa jatkaa.

Male participant in psychological study with sensors attached to his head clicking through an experiment on a computer in a white office space
Päätöksentekoa ja riskinottoa testattiin Columbia Card Task -nimisellä psykologisella kokeella. Kuva: Robin Welsch / Aalto-yliopisto

Teknologiat eivät ole neutraaleja

Ulkoiset tukirangat ovat yleistymässä raskasta ruumiillista ponnistusta vaativissa työtehtävissä, ja pelastajat käyttävät jo nykyään älylaseja, joissa hyödynnetään lisätyn todellisuuden sovelluksia. Sisältöä luovan generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten ChatGPT, saattavat mullistaa myös tietotyöläisen suorituskyvyn tulevaisuudessa. Tutkijat ovatkin huolissaan, että riskinotto saattaa lisääntyä kokonaisilla ammattikunnilla erilaisten teknologiasten työkalujen yleistymisen myötä.

“Tekoälyyn pohjautuvat teknologiat ovat yhä yleisempiä, ja niillä on yhä enemmän vaikutusta ihmisten päätöksentekoon. Se näkyy jo nyt, ja vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän meidän kaikkien hyvinvointiin, itseluottamukseen ja turvallisuuteen”, sanoo professori Thomas Kosch Humboldt-yliopistosta.

”Meidän täytyy varmistaa uusien teknologioiden teho kaikesta hypestä huolimatta, hyödyntämällä placebo-kontrolloituja tutkimuksia, jotta voimme erottaa oikeat innovaatiot humpuukista”, Koch jatkaa.

Tutkimus on julkaistu äskettäin Computers in Human Behavior -lehdessä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563223001383.

Artikkeli: Steeven Villa, Thomas Kosch, Felix Grelka, Albrecht Schmidt, Robin Welsch (2023). The placebo effect of human augmentation: Anticipating cognitive augmentation increases risk-taking behavior. In Computers in Human Behavior, Volume 146. doi: https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.107787

Engineering psychology students Salla Nicholls and Esko Evtyukov, photo by Matti Ahlgren

Esko Evtyukovin ja Salla Nichollsin mukaan on siistiä olla ihka ensimmäisiä teknillisen psykologian opiskelijoita

Esko Evtyukov ja Salla Nicholls ovat ihka ensimmäisiä Aallon teknillisen psykologian eli tepsyn opiskelijoita, joita aloitti yhteensä parikymmentä syksyllä 2022.

Uutiset
Artistic illustration for engineering psychology bachelors programme in Aalto University. Human face, laptop, game controller and phone. Illustration by Matti Ahlgren

Engineering Psychology

Understanding humans and technology

Department of Computer Science
illustration of a green chat bubble against a yello background with yellow round objects in the middle portraying a "person is writing" prompt.

Tutkimus: Tekoäly osaa esittää ihmistä uskottavasti verkkokyselyissä ja pilottitutkimuksissa

Palkittu tutkimus osoittaa suuret kielimallit jo niin vakuuttaviksi, että arvioijat erehtyivät pitämään niiden kyselyvastauksia jopa aidompina kuin ihmisten vastauksia. Tutkijat toteavat, että tulos kyseenalaistaa joukkoistettujen verkkokyselyjen luotettavuuden.

Uutiset
Assistant Professor Robin Welsch sitting on a sofa against a green backdrop

Mielekästä tietotekniikkaa

Miten saisimme teknologian ja ihmisen samalle sivulle? Robin Welsch etsii vastauksia psykologian ja tietotekniikan välimaastosta.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun rakennus, sen vieressä oleva Kide-rakennus, sekä lipputangot ja puun oksa syksyisenä selkeänä päivänä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa

Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

’Ei voi onnistua’ vie konetekniikan tutkijoita kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Pitkän ajan yhteistyö ja työ Valmetin veturihankkeissa tuottavat tuloksia raskaan teollisuuden tarpeisiin.