Väitöskirja Aalto-yliopistossa

Jos aiheesi muuttuu, tarvitset muutokseen vahvistuksen koulusi tohtorinkoulutusneuvostolta. Keskustele muutoksesta aina ensin vastuuprofessorisi kanssa. Jos tutkimuksen painopiste ei radikaalisti muutu, voit yleensä muotoilla väitöskirjasi otsikkoa tai tutkimussuunnitelmaa ilman virallista vahvistusta.

Jos aiheesi muuttuu suuresti, saattaa myös olla tarpeen vaihtaa vastuuprofessoria tai tutkimusalaa.

Palauta hakemuksesi sähköpostitse tohtoriohjelmasi tohtorinkoulutuspalveluille (aalto.fi).

Löydät hakulomakkeen lomakesivulta: Doctoral student forms (aalto.fi).

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkelikokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit on julkaistu tai lähetetty julkaistavaksi asianomaisen tieteenalan arvostetulla foorumilla (esimerkiksi tieteellinen sarja, konferenssijulkaisu tai muu teos), jossa on käytössä tieteellinen vertaisarviointikäytäntö (peer review). Väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös artikkeleita, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjaan vaadittava artikkeleiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta, tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä opiskelijan oman osuuden painoarvosta julkaisuissa. 

Artikkeleihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Samaa julkaisua voidaan käyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa, mikäli tekijöiden oma osuus julkaisussa on osoitettavissa.
Taiteiden alalla väitöskirja voi sisältää myös yhteisproduktioita, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. 

Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, joka antaa kokonaiskuvan väitöstutkimuksen sisällöstä. Yhteenveto sisältää luettelon väitöskirjaan sisältyvistä erillisjulkaisuista sekä kuvaa väittelijän itsenäisen työn osuuden erillisjulkaisujen sisällöstä.  

Monografia on yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu väittelijän työhön, ja on väittelijän itsensä kirjoittama. Monografiassa voidaan viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin.

Väitöskirjassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät ja saadut tulokset sekä esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista ja arvio työn merkityksestä tieteenalalla.

Esseemuotoinen väitöskirja koostuu tieteellisistä esseistä ja kokoavasta yhteenveto-osasta. Esseiden ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta siten, että tekijän oma kokonaissuoritus vastaa väitöskirjalle asetettuja vaatimuksia. Esseekokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorintutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Jokaisen esseen tulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Esseiden tulee ensisijaisesti perustua tekijän omaan tutkimustyöhön, mutta myös yhteisesseitä voidaan hyväksyä väitöskirjan osaksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus. Väitöskirjaan vaadittava esseiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta ja tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä tekijän oman osuuden painoarvosta esseissä. 

Yhteenveto-osassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto sisältää kuvauksen väittelijän itsenäisen työn osuudesta esseissä. 

Korkeakoululla on mahdollisuus harkintansa mukaan hyväksyä väitöskirjaksi myös muu vastaavat kriteerit täyttävä työ.