Sotasampo voitti avoimen datan palkinnon LODLAM Challenge -kilpailussa
Sotasampo-verkkosivusto jakaa linkitetyssä avoimen datan palvelussa kulttuurihistoriallisesti merkittävää materiaalia.
Sotamuistosampo-verkkopalvelu julkaistaan perjantaina 3. joulukuuta
Sotamuistosampo-verkkopalvelu sisältää 200 viime sotiemme veteraanin videohaastattelut, jotka kerättiin Tammenlehvän Perinneliiton ja Suomen Sotaveteraaniliiton yhteistyönä vuosina 2007–2009.
Sotamuistosampo-verkkopalvelu sisältää 200 viime sotiemme veteraanin videohaastattelut, jotka kerättiin Tammenlehvän Perinneliiton ja Suomen Sotaveteraaniliiton yhteistyönä vuosina 2007–2009.
Haastatteluihin on linkitetty lisätietoja, esimerkiksi paikkatietoja sekä linkkejä henkilöihin ja joukko-osastoihin Sotasampo-palvelussa. Videoiden sisällönkuvailuihin ja tekstityksiin on myös sovellettu uutta kieliteknologiaa, minkä ansiosta videoiden sisällöistä voi tehdä hakuja.
Sotamuistosampo on uusin jäsen Sampo-portaalien sarjassa, johon kuuluvat talvi- ja jatkosodan aineistot avaavan Sotasammon lisäksi esimerkiksi Suomen sisällis- ja heimosotiin keskittyvä Sotasurmasampo 1914–1922 sekä Kirjasampo, joka kokoaa yhteen kaikkien Suomen yleisten kirjastojen kaunokirjalliset teokset.
Sampojen taustalla on niin kutsuttu semanttisen webin teknologia. Sen ajatuksena on tallentaa tieto verkkoon niin hyvin määritellyssä muodossa, että koneet pystyvät paitsi välittämään tietoa myös ymmärtämään sen merkityksiä. Tämä mahdollistaa tietojen yhdistämisen ja älykkäiden sovellusten kehittämisen.
Sampojen isä Eero Hyvönen on tekoälytutkija, Aalto-yliopiston professori ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n johtaja. Hyvönen on julkaissut noin 500 artikkelia ja kirjaa, ja hänelle on myönnetty useita kansainvälisiä ja kansallisia palkintoja, kuten Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.
Yhteystiedot:
Lue lisää Sotasamposta ja Sotasurmasamposta:
Sotasampo jauhaa avointa dataa
Verkkopalvelu tarjoaa kaikille mahdollisuuden syventyä Suomen sotahistoriaan.
Sotasampo ehdolla kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi
Plácido Domingo jakaa Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot Turussa toukokuussa 2017.
Sotasampo avaa talvi- ja jatkosodan aineistot kansalaisille ja tutkijoille
Tietopalvelu linkittää toisiinsa yli miljoona tiedonpalasta ja valottaa ennennäkemättömällä tavalla Suomen historiaa.
Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä
Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista.
Lisää Sampo-verkkopalveluja:
Mitä arkeologisia esineitä eri puolilta Suomea on löytynyt? Tutkijoiden kehittämä Löytösampo kokoaa kansalaisten löydöt
Testivaiheessa oleva Löytösampo sisältää tietoa jo tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen.
Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä
Uudesta Akatemiasampo.fi-portaalista löytää tietoa 1640-1890-luvuilla yliopistoon kirjautuneista henkilöistä. Aineistoa voi analysoida ja visualisoida helposti, mikä helpottaa historioitsijoiden työtä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.