Uutiset

Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä

Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. (CC-BY Tampere 1918, kuvaaja E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto.)

Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista. Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua. Uudessa verkko- ja datapalvelussa julkaistaan ensimmäistä kertaa sotasurmiin liittyvät aineistot avoimena, linkitettynä datana, jota esimerkiksi tutkijat voivat vapaasti hyödyntää.

”Aineistoja on hankkeen puitteissa laajennettu merkittävästi eri lähteistä ja mukaan on otettu muun muassa sisällissodan taisteluihin liittyvä uusi tietokanta”, kertoo Aalto-yliopiston professori ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtaja Eero Hyvönen. ”Jokaiselle noin 41 000 sodissa surmatulle on semanttisen webin teknologioiden avulla luotu oma ’kotisivu’ yhdistelemällä häneen liittyviä, eri lähteistä saatuja tiedon murusia.”

Hyvösen mukaan uusi järjestelmä tarjoaa tutkijoille ja kaikille muille aiheesta kiinnostuneille aiempaa huomattavasti monipuolisemman, ”älykkään” hakukoneen ja työkalupakin aineistoihin tutustumista varten. Siinä on perinteisten suodatustoimintojen ohella mukana valmiita, aiheen tutkintaa helpottavia työkaluja datan analysointiin ja visualisointiin. ”Suodatetut sisällöt voi myös helposti ladata omalle koneelle jatkokäsittelyä ja esimerkiksi taulukkolaskentaa varten.”

Keskiviikkona julkistettavan uuden verkko- ja datapalvelun ovat luoneet tutkijat Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmästä yhteistyössä Kansallisarkiston asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Sotasurmasammon julkistustilaisuus pidetään Kansallisarkistossa 20.11.2019.

Lisätiedot:

Avoin kutsu julkistustilaisuuteen: https://seco.cs.aalto.fi/events/2019/2019-11-20-sotasurmasampo/
Hankkeen kotisivu: https://seco.cs.aalto.fi/projects/sotasurmat-1914-1922/

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus (HELDIG)
Puh 050-3841618
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.