Uutiset

Mitä arkeologisia esineitä eri puolilta Suomea on löytynyt? Tutkijoiden kehittämä Löytösampo kokoaa kansalaisten löydöt

Testivaiheessa oleva Löytösampo sisältää tietoa jo tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen.
A penannular brooch with enamel decorations: a Roman-era find from Northern Savonia. Picture: Archaeological Collections, Finnish Heritage Agency.
Emalikoristeinen hevosenkenkäsolki rautakaudelta. Kuva: Museovirasto.

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkimushankkeessa on kehitetty uutta, kaikille avointa Löytösampo-verkkopalvelua, johon kootaan tietoa kansalaisten, erityisesti metallinetsijöiden, tekemistä arkeologisista löydöistä Suomessa. Löytösampo-portaalin prototyyppi avataan verkossa 17.5.2021 avoimesti kaikkien käytettäväksi.

”Hankkeen alussa vuosina 2017-2018 metallinetsijöiden suurin toive oli saada työkalu, jolla he voivat tehdä löytöjen raportointia suoraan maastosta. Testasimme hankkeessa Löytösammon mobiilia ilmoituspalvelua, ja se sai hyvää palautetta metallinetsijöiltä”, kertoo metallinetsijöitä haastatellut tutkija Anna Wessman, joka on nyt professorina Bergenin yliopistolla Norjassa.

Alun perin arkeologisista löydöistä ilmoitettiin Museovirastolle paperisilla lomakkeilla. Vuonna 2019 Museovirasto avasi sähköisen ilmoituspalvelun, Ilpparin.

”Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa tietoa Ilppariin tehdyistä löytöilmoituksista voitaisiin esitellä Löytösammossa. Tähän asti tiedot ilmoitetuista löydöistä on jäänyt helposti Museoviraston seinien sisälle, mutta Löytösammon avulla voimme avata lisää ovia ja jakaa tietoa helpommin. Kulttuuriperintö kuuluu kaikille”, sanoo Museoviraston arkeologisten kokoelmien amanuenssi Ville Rohiola.

Löytösampo sisältää jo nyt tietoa tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen. Palvelussa on hyödynnetty data-analyysia muun muassa karttavisualisoinneissa. Löydön sijainti näkyy Löytösammossa metrien tarkkuudella, ja sijainteja voidaan visualisoida lämpökartoilla.

”Karttavisualisointien avulla voi katsoa, mitä on löydetty esimerkiksi oman asunnon tai kesämökin nurkilta”, sanoo Aalto yliopiston professori ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johtaja Eero Hyvönen.

Löytöjä ruuhkaksi asti

Löytösammossa on vain osa arkeologisten kokoelmien kansalaislöydöistä, koska kaikkia viime vuosina kokoelmiin saapuneita löytöjä ei ole vielä luetteloitu.

”Luettelointijonon taustalla on metallinetsintäharrastuksen suuri suosio ja löytöjen kokonaismäärän jatkuva kasvu”, sanoo Rohiola.

Löytösammon aineistossa on muun muassa rahoja, aseita ja astioita.

”Rahat ovat kiinnostavia siksi, että ne soveltuvat hyvin digitaaliseksi tutkimusaineistoksi. Niistä tiedetään aika tarkasti, miltä ajalta ne ovat peräisin, toisin kuin esimerkiksi kivikirveistä. Rahat ovat myös kansainvälisiä, kuten viikinkiajan raha dirhemi”, sanoo Hyvönen.

”Kiinnostavinta on löytöjen yhdessä muodostama kuva historiasta. Löydöt voivat esimerkiksi rikastuttaa kuvaa viikinki- ja ristiretkiajasta”, Rohiola sanoo.

Löytäjälle vai valtiolle?

Vuodesta 1963 lähtien Suomessa on ollut voimassa laki, jonka mukaan yli sata vuotta vanhat muinaisesineet kuuluvat valtiolle ja ne pitää ilmoittaa sekä toimittaa Museovirastolle. Se voi päättää, otetaanko joku esine kokoelmiin vai ei.

”Jos esimerkiksi 1800-luvun rahoja on kokoelmissa paljon, Museovirastolle riittää paikkatieto ja löytäjä saa pitää rahan. Jos taas Museovirasto ottaa esineen kokoelmiinsa, löytäjä voi pyytää lunastuskorvausta esineen tiedolliseen arvoon perustuen. Löytöesineen voi myös lahjoittaa kokoelmiin”, sanoo Rohiola.

Muinaismuistolaki taas määrittelee historiallisesti ja arkeologisesti kiinnostavat kohteet ja alueet, jotka ovat rauhoitettuja. Niiden ympärillä olevat suojavyöhykkeet näkyvät myös karttavisualisoinneissa.

”Samoille löytöpaikoille ei pitäisi mennä, koska paikka voi olla suojeltu jo yhden löydön jälkeen”, Rohiola sanoo.

Valtaosa arkeologisten kokoelmien löydöistä onkin peräisin arkeologisista kenttätutkimuksista, kuten muinaisjäännöskohteen kaivauksilta. Tavoitteena on, että Löytösammossa julkaistaan sekä tutkimus- että kansalaislöytöjä digitoinnin myötä.

Löytösampo täydentää 12 vuotta sitten lanseerattua Sampo-portaalien sarjaa, joka perustuu semanttisen webin teknologiaan ja toisiinsa linkittyviin tietoihin. Näistä Kirjasampoa käytti vuonna 2020 yhteensä kaksi miljoonaa ihmistä. Tulossa on seuraavaksi Lakisampo yhteistyössä oikeusministeriön kanssa, sekä Parlamenttisampo, joka kokoaa yhteen lähes miljoona kansanedustajien puhetta eduskunnassa vuodesta 1907 lähtien.

Löytösampoa tullaan testaamaan myös British Museumin hallinnoimalla, yli miljoonan löydön Portable Antiquities Scheme -tietokannalla. Sitä on tarkoitus hyödyntää laajassa eurooppalaisessa AriadnePlus-hankkeessa.

Lisätietoa:

Löytösammon esittely

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
[email protected]
puh. 050 384 1618 

Ville Rohiola
Projektipäällikkö, amanuenssi
Arkeologiset kokoelmat, Museovirasto
[email protected]
puh.  0295 33 6099

Suzie Thomas (englanniksi)
Professori, kulttuuriperinnön tutkimus
Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 050 448 7450

Kopio Albert Edelfeltin maalauksesta "Turun akatemian vihkiäiskulkue" Helsingin yliopiston juhlasalissa

Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä

Uudesta Akatemiasampo.fi-portaalista löytää tietoa 1640-1890-luvuilla yliopistoon kirjautuneista henkilöistä. Aineistoa voi analysoida ja visualisoida helposti, mikä helpottaa historioitsijoiden työtä.

Uutiset
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.

Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä

Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista.

Uutiset
Nimisampo. Kuva: Eero Hyvönen.

Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä

Nimisampo on uusi, kaikille avoin semanttisen webin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.

Uutiset
Aalto University / Students

Biografiasampo avaa merkittävien suomalaisten elämät ja verkostot kaikkien tutkittaviksi

Biografiasampo avaa merkittävien suomalaisten elämät ja verkostot kaikkien tutkittaviksi. Biografiasammossa voi tutkia suomalaisia elämäkertoja älykkäiden verkkoteknologioiden avulla. Sovelluksen perustana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa.

Uutiset
Eero Hyvönen (Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto) & Valentine Charles (Europeana)

Sotasampo voitti avoimen datan palkinnon LODLAM Challenge -kilpailussa

Sotasampo-verkkosivusto jakaa linkitetyssä avoimen datan palvelussa kulttuurihistoriallisesti merkittävää materiaalia.

Uutiset
SA-kuva: Ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa.

Sotasampo jauhaa avointa dataa

Verkkopalvelu tarjoaa kaikille mahdollisuuden syventyä Suomen sotahistoriaan.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Hollmen Reuter Sandman arkkitehtien suunnittelema Naisten keskus Senegalissa
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Naisarkkitehdit esille

Suomalaiset arkkitehdit Saija Hollmén, Jenni Reuter ja Helena Sandman ovat mukana 100 Women: Architects in Practice -kirjassa.