Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä
Runebergin päivänä perjantaina 5. helmikuuta julkaistaan uusi, avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640-1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n tutkijat.
Akatemiasammon keskeisimpänä aineistona ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Turun akatemia, josta Suomen itsenäistyttyä tuli Helsingin yliopisto, oli vuoteen 1909 asti Suomen ainoa yliopisto. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.
Akatemiasammossa on oma “kotisivu” jokaiselle 28 000 matrikkeleissa luetellulle henkilölle. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä.
Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan.
Akatemiasammosta löytyy kattavasti tietoa monista merkkihenkilöistä ja edelläkävijöistä, kuten kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergistä, säveltäjä Jean Sibeliuksesta, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, Suomen historian isäksi kutsutusta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanista ja sekä uraa tutkijana, päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tehneestä Tekla Hultinista, joka oli myös ensimmäinen filosofian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Kaikkiaan tietoa löytyy 521 yliopistoon kirjautuneesta naisesta, kuten Pohjoismaiden ensimmäisestä naispuolisesta ylioppilaasta Marie Tschetschulinista sekä Suomen ensimmäisestä filosofian kandidaatin tutkinnon suorittaneesta naisesta Emma Irene Åströmistä .
Akatemiasammon tekninen innovaatio ovat semanttisen webin teknologiat. Semanttinen web on tietokoneiden tarpeisiin, internetin sisään syntynyt dataverkko, jossa tiedot linkittyvät toisiinsa. Ideana on, että tietokone ymmärtää semanttista verkkoa - ihminen puolestaan ymmärtää ja käyttää koneen semanttisen verkon avulla luomia verkkosivuja.
Sama teknologia on aiemmin julkaistujen Sampo-portaalien, kuten Sotasammon ja Biografiasammon, taustalla.
“Akatemiasammon teknisenä uutuutena on muun muassa oppivan tekoälyn käyttäminen ihmisten välisten suhteiden selvittämisessä ja uudenlaiset verkostoanalyysit”, Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:n johtaja Eero Hyvönen sanoo.
Palvelussa on älykkäät haku- ja selailutoiminnot, joihin on liitetty data-analyyttisia työkaluja sekä datan visualisointeja verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja karttoina. Käyttäjät voivat siis hyödyntää ja visualisoida dataa helposti ilman, että heidän täytyy opetella monimutkaisia data-analyyttisia työkaluja.
Alla olevassa kuvassa on visualisoitu Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) akateemista verkostoa, jollaisen saa luotua muutamalla klikkauksella.
Humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden yhteisponnistus
Akatemiasammon taustalla on humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden vuosien ponnistus. Käsin kirjoitettujen matrikkeleiden digitointi, translitterointi ja täydentäminen pitkälti käsityönä oli noin kymmenen henkilötyövuoden urakka, jota vetivät Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta ja Veli-Matti Autio Helsingin yliopiston arkistosta. Sen jälkeen tietotekniikan tutkijat loivat tietokoneella semanttisen verkon, julkaisivat verkon avoimena linkitetyn datan datapalveluna kaikkien käytettäväksi ja toteuttivat siihen perustuvan Akatemiasampo-palvelun.
Akatemiasampoa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin historiasta kiinnostuneet kansalaiset. Kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa esitellään muun muassa sitä, miten Akatemiasampo auttaa historioitsijoita ja sukututkijoita.
Akatemiasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in ja Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon Arkin kanssa. Järjestelmä kuuluu digitaalisten ihmistieteiden linkitetyn avoimen datan infrastruktuuriin Suomessa (LODI4DH), joka on osa Suomen Akatemian tiekartalla olevaa digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuria.
Julkistustilaisuus Zoomissa on perjantaina 5.2.2021 13:00-15:00: Tilaisuuden ohjelma ja linkki rekisteröitymiseen.
Lisätietoja
Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
Puh 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi
- Akatemiasampo löytyy 5.2. alkaen osoitteesta https://akatemiasampo.fi
- Akatemiasampo-hankkeen kotisivu: https://seco.cs.aalto.fi/projects/yo-matrikkeli
- Esittelyvideo englanniksi: https://player.vimeo.com/video/462993654
- Tietoa eri Sampo-portaaleista: https://seco.cs.aalto.fi/applications/sampo/
Lue lisää uutisia
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.
Ajattelu oppimisen supervoimana – myös tekoälyn aikakaudella
Marsio esittää: Oppiminen nyt tekoälyn aikakaudella -tilaisuudessa pohdittiin oppimista muuttuvassa maailmassa. Miten oppimista tapahtuu, jos ajattelu ulkoistetaan tekoälylle?