Onko naisista johtajiksi?
Aallossa ja Kauppakorkeakoulussa tehdään lujasti töitä EDI-asioiden* eteen ja tavoitteena on, että yhteisömme olisi avoin ja jokaisen mukaan ottava. Silti Kauppiksessa on ihmisiä, joiden käytös naisia kohtaan on vähättelevää. Heiltä voi kuulla kommentteja, joiden mukaan on luonnollista, että johtotehtäviin valitaan enemmän miehiä kuin naisia. Tai että tietyt jutut on tarkoitettu miehille ja toiset naisille.
Kokoonnuimme pohtimaan Kauppiksen tasa-arvon ja monimuotoisuuden tilaa yhdessä Economics-kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijan Siiri Variksen, KY:n hallituksen puheenjohtajan Topias Turpan, professori Rebecca Piekkarin ja työelämäprofessori Sami Itanin kanssa.
Kimmokkeena tapaamiselle oli Siiri Variksen Kylteri-lehteen kirjoittama kolumni Mitä v*ttua nyt taas. Siinä Varis nosti esille Kauppiksessa kohtaamaansa naisopiskelijoiden vähättelyä. Tapaamisen tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja miettiä yhdessä, mitä konkreettista Kauppakorkeakoulussa voisi tehdä tilanteen parantamiseksi.
Asennemuutosta tarvitaan
Siiri Varis kertoi saaneensa kolumnistaan paljon palautetta sekä Aallon että muiden kauppakorkeakoulujen opiskelijoilta. Moni oli kertonut, että hänen kokemuksiinsa naisten vähättelystä oli helppo yhtyä. Piilevässä syrjinnässä on kyse pieniltä tuntuvilta arjen teoista, kuten siitä, miten puhumme toisillemme. Valitettavasti tällaiset kokemukset ovat edelleen arkipäivää.
“Esimerkiksi juuri tänään eräs opiskelija sanoi, että minun kannattaa antaa hänen miettiä erään projektin tekninen toteutus, koska naisena se ei ole minun alaani. Sanoin, että itse asiassa tekniikka kiinnostaa minua kovastikin, eikä hänen välttämättä kannattaisi tehdä vastaavia sukupuoleen perustuvia ennakko-oletuksia. Hän ei kuitenkaan tuntunut ottavan minua tosissaan”, Varis kertoo.
Myös Topias Turppa tietää, että asenteita on vaikea muuttaa ja että Kauppakorkeakoulussa esiintyy naisopiskelijoiden vähättelyä ja muuta epäasiallista käytöstä, jonka myötä kauppakorkeakoulu ei välttämättä tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta opiskelupaikkaansa valitseville nuorille naisille. Hän nostikin aiheen äskettäin esille KY:n vuosijuhlassa pitämässään puheessa.
”Halusin, että puheeni saisi aikaan hedelmällistä keskustelua illallispöydissä, ja näin näyttää myös käyneen”, Turppa kertoo tyytyväisenä.
Kauppakorkeakoululla paljon pelissä
Kauppakorkeakoululle EDI-asioiden edistäminen on erityisen tärkeää, sillä naisten osuus koulun suurimman ohjelman, suomenkielisen Kauppatieteiden kandidaattiohjelman uusista opiskelijoista on pudonnut alle kolmannekseen.
”On iso yhteiskunnallinen ongelma, jos me johtavana suomalaisena kauppakorkeakouluna emme pysty houkuttelemaan monimuotoista opiskelijakuntaa, sillä siinä tapauksessa emme myöskään tuota yrityksille ja muille organisaatioille niiden tarvitsemaa monimuotoista työvoimaa”, Rebecca Piekkari toteaa.
”Olisikin todella tärkeää, että jokainen lahjakas hakija tuntisi itsensä tervetulleeksi Kauppakorkeakouluun ja tulisi kohdelluksi tasavertaisena opiskelijana niin opiskelukavereiden kuin koulun henkilökunnankin taholta. Missään tapauksessa emme halua, että meistä välittyy kuva korkeakouluna, jossa esiintyy syrjintää tai vähättelyä.”
Ongelma on tiedossa ja sen eteen on jo tehty paljon. Esimerkiksi kurssien lopussa kerätyissä palautteissa opiskelijoita pyydetään arvioimaan, miten monimuotoisia ja samaistuttavia case- ja yritysesimerkkejä opettajat ovat käyttäneet opetuksessa. On kuitenkin selvää, että työtä pitää jatkaa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Järkisyyt vakuuttavat
Monissa erilaisissa organisaatioissa tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioita edistänyt Sami Itani on huomannut, että arvokeskustelu tasa-arvon ja monimuotoisuuden tärkeydestä ei välttämättä tuota tuloksia.
”Usein on hyödyllisintä vedota järkisyihin, jotka osoittavat selkeästi, että monimuotoinen ja inklusiivinen organisaatio toimii paremmin ja tuottavammin. Ja näyttää konkreettisesti, että sekä naiset että miehet sopivat kaikenlaisiin tehtäviin”, Itani sanoo.
”Stereotypioita voi haastaa vaikkapa tuomalla luennoille vieraiksi tavallisesta poikkeavia roolimalleja, kuten pankki- ja finanssimaailman naisjohtajia tai HR-johtajamiehiä.”
Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa nousi esille monia muitakin konkreettisia keinoja, joilla Kauppakorkeakoulu voi edistää EDI-asioita. Toimia on tärkeää sisällyttää läpi opintojen kaikkeen, mitä yliopistossa tapahtuu, mutta yhtenä tärkeimmistä vaikuttamiskohdista Siiri Varis ja Topias Turppa nostivat esille syyslukukauden alun, jolloin uudet opiskelijat, mursut, aloittavat opintonsa.
”Tärkeintä olisi heti opintojen alussa tehdä mursuille täysin selväksi, että Kauppakorkeakoulussa ei sallita minkäänlaista epäasiallista käytöstä ja että tällaiseen käytökseen puututaan. KY:ssä näin jo tehdään, ja nykyistä selkeämpi viesti myös koulun taholta varmistaisi viestin perille menoa.”
*Lyhenne EDI tulee sanoista equality, diversity ja inclusion, eli tasa-arvo, monimuotoisuus ja mukaan ottaminen.
Lue lisää EDI-työstä:
Työkalupakki monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen
Käytännön vinkkejä ja resursseja monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseen Aalto-yhteisössä
Aalto-yliopiston ja ylioppilaskunnan johto: Kutsumme jokaisen aaltolaisen toimimaan naisia syrjivää kulttuuria vastaan
Naisia vähättelevälle, naisvastaiselle tai naisia syrjivälle kulttuurille ei ole sijaa yliopistoyhteisössä, Aalto-yliopiston ja ylioppilaskunnan (AYY) johto sanoo kannanotossaan.
Aalto-yliopiston johto: Kutsumme jokaisen aaltolaisen toimimaan syrjintää ja rasismia vastaan
Rasismille ei ole sijaa tiedeyhteisössä, Aalto-yliopiston johto sanoo kannanotossaan. Aalto tekee yliopistona lujasti töitä sen eteen, että yhteisömme olisi avoin ja monimuotoinen.
Tavoitteet
Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inklusiivisuussuunnitelma (EDI-suunnitelma) määrittelee kehittämisen periaatteet ja tavoitteet.
Kauppakorkeakoulun EDI-komitea
Kauppakorkeakoulun EDI-komitea edistää ja koordinoi koulun yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inkluusiotyötä.
MONTA-ryhmä pyrkii edistämään monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta Kauppakorkeakoulussa
Myös pian valmistuva KTM, Inklusiivin perustaja Katja Toropainen toivoo organisaatioihin lisää keskustelua ja parhaiden käytäntöjen jakamista monimuotoisuudesta.
Lue lisää uutisia
Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella
Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
Aalto-yliopiston joukkue voitti pohjoismaisen NCPC-ohjelmointikilpailun opiskelijasarjan
Nordic Collegiate Programming Contest-ohjelmointikilpailu.
Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat fiktiivisen kaupungin Paimiossa
Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuivat lokakuun alussa Incomplete City -projektiin, joka on kansainvälinen arkkitehtuurikonsepti.