Uutiset

Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus

Otaniemen kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden. Uhanalaisia luontotyyppejä ja niiden vaarantunutta lajistoa voidaan tukea muun muassa monimuotoisia uuselinympäristöniittyjä perustaen. Niityistä pölyttäjät saavat ravintoa eri aikaan kukkivan kasvillisuuden turvin.
Ahomansikka
Ahomansikkaa kampuksen ytimessä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Otaniemen kampuksella ulkoalueiden hoidossa käytetään niittykasvilajistoa tukemaan alueen monimuotoisuutta. Uuselinympäristöinä perustettujen niittyjen luontaiset esikuvat löytyvät suomalaisista perinnemaisemista; kalliokedoista tai vaikkapa paahteisista niityistä. Niityt tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, mukaan lukien monet harvinaiset perhoset ja muut hyönteiset. Niittyalueet eivät ole ainoastaan visuaalisesti kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinnemaisemia, vaan ne ovat myös välttämättömiä monille uhanalaisille lajeille, kuten useille pölyttäjille. Pölyttäjät, jotka tarvitsevat monipuolista ravintoa koko kasvukauden ajan, saavat sitä erityisesti monilajisten niittyjen kasvillisuudesta.

Niittykukkia
Niitty Dipolin lähellä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Suomalaiset luonnonkasvit ovat olennainen osa niittyjen monimuotoisuutta ja maisemallista kulttuuriperintöämme. Vaikka ketojen ja niittyjen kasvillisuus on Suomen luonnossa luontaisesti viihtyvää, niiden säilyttäminen vaatii kasvupaikkojen suojelua ja hoitoa. 

Monia niityillä viihtyviä kasvilajeja uhkaa elinympäristöjen katoaminen ja metsittyminen sekä kilpailu vieraslajien kanssa. Kampuksella vieraslajitorjuntaa on tänä keväänä tehty mm. japanintatarin, jättiputken ja lupiinin osalta. Niittyjä on muodostumassa esimerkiksi Dipolin ympäristöön.

Pölyttäjät ovat ekosysteemin selkäranka

Pölyttäjä kampuksella
Pölyttäjä ja mäkimeirami, taustalla A Bloc -kauppakeskus. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä. 

Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu suosimalla monilajisia ympäristöjä ja tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.

Lue lisää kampusluonnosta

Ilmakuva Otaniemen kampusalueen puistosta ja rakennuksista.

Otaniemen kampuksen ulkoalueiden suunnitteluohje

Suunnitteluohjeen tavoitteena on kehittää ulkoympäristöjä, jotka tukevat yliopiston toimintoja sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointia.

Kestävä kehitys
Istutustyöpaja

Osallistavan budjetoinnin projekti huipentui iloiseen istutustyöpajaan

"Yksi euro jokaiselle opiskelijalle" -osallistavan budjetoinnin projekti huipentui toukokuun puolivälissä pidettyyn istutustyöpajaan uusien puutarhapenkkien äärellä. Osallistava budjetointi jatkuu uuden projektin muodossa myös tänä syksynä.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tomi Laurila
Yliopisto Julkaistu:

Tomi Laurila pyrkii varmistamaan tasa-arvoisen lähtötilanteen kaikille

100 sanaa -sarjassa sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kaksi ihmistä istuu pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden kanssa modernissa rakennuksessa, jossa on puuelementtejä ja valkoiset seinät.
Opinnot Julkaistu:

Uusia tiloja itsenäiseen opiskeluun

Lähes kaikissa kampuksen rakennuksissa on paikkoja itsenäiseen opiskeluun.
Graphic illustration of distruptions in internet signal, electricity, water and other maintenance items
Kampus Julkaistu:

Lämmönjakelussa katko 26. maaliskuuta

Torstaina 26.3.2026 lämmönjakelun katko: Kemistintie 1, Vuorimiehentie 1, Vuorimiehentie 2 (Bionova), Vuorimiehentie Metallimiehenkuja 2, Metallimiehenkuja 4 ja Otaniementie 9 (Harald Herlin -oppimiskeskus).