Niin opiskelu- kuin työhyvinvointikin ovat yksilön subjektiivisia kokemuksia ja ilmenevät esimerkiksi jaksamisena ja annettavana panostuksena. Työhyvinvointi rakentuu työn sisällöstä, sosiaalisesta ja fyysisestä työympäristöstä, johtamiseen liittyvistä asioista sekä näiden välisistä yhteyksistä. Opiskeluhyvinvoinnilla viitataan opiskelijan omassa oppilaitoksessaan kokemaan hyvinvointiin ja siihen liittyviin yhteyksiin.

Sen sijaan että keskitymme ainoastaan yksilöiden hyvinvoinnin parantamiseen täytyy meidän yhteisönä ottaa tavoitteeksi yhteisöllinen, holistinen hyvinvointi, sillä moniulotteinen hyvinvointikäsitys mahdollistaa erilaisia elämäntyylejä, voimaannuttaa ja tukee toimijuutta. Kun sosiaaliset ja rakenteelliset haasteet ratkotaan yhteisössä niistä ei tule yksilön haasteita.

Keskeistä pedagogisen hyvinvoinnin kannalta ovat tutkimusten mukaan osallisuus ja toimijuus, mahdollisuus kehittyä ja saada tukea.

Oppimista tapahtuu muuallakin kuin luokkahuoneessa

Missä opimme ennekuin meillä oli luokkahuoneet? Voiko opettaja vastata kaikesta? Oppimista tapahtuu kaikkialla, eikä opettaja pysty huolehtimaan kaikesta. Opettaja voi miettiä kurssin tavoitteet, menetelmät, arvioinnin ja mitoituksen ja kerää  palautteen onnistumisesta. Yhä monimutkaisempi maailma ja monimuotoinen opiskelijajoukko herättää kysymyksen: Millaiset tavat tai menetelmät tukevat oppimista parhaiten?

Opettaja, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden kokeilla, epäonnistua ja kehittyä, tukee samalla turvallista oppimisympäristöä ja hyvinvointia. Myös opettajalla on oikeus kokeilla ja oppia uutta. Miettimällä tätä tuetaan myös opiskelijoiden hyvinvointia. On selvää että hyvinvoiva opettaja toiminnallaan heijastaa hyvinvointia myös tähän yhteisöön.

Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän tukea opintoihinsa. Tutustu opiskelijan ohjaus ja tuki sivustoon.

Opetus ei lähde vain yksittäisestä opettajasta

Itsenäisyyden, yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteet tukevat opettajan hyvinvointia. Tämä toimii positiivisena ja aktivoivana tunteena, joka tukee innostusta opetusta kohtaan. Tämä puolestaa lisää opiskelijoiden innostusta.

Oman opetuksen osaaminen voidaan jaotella pedagogiseen ja sisällölliseen tietämykseen. Tämä tarkoittaa opetettavan aineen sisältöön sekä niihin sopivien opetusmenetelmien valintaan. Nykyään tähän on kiinteästi liittynyt myös teknologinen tietämys, joka tarkoittaa opetusta tukevien teknologisten laitteiden käyttöä.  On tärkeä huomata, että mikäli yhdessä tapahtuu muutosta, on syytä miettiä myös muita.

Osaamisen kehittämisellä viitataan opettajien osalta siihen, että opettajalla on tunne että hallitsee oman opetettavan asian ja menetelmät ja niitä on mahdollista kehittää.

Vaikka mahdollisuus kokea itsenäisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja pärjäämistä vähenisi, työn mielekkyyttä voi silti kokea ja tukea. Kannustavalla johtamisella, suotuisalla ilmapiirillä ja sosiaalisella kuulumisella opettajayhteisöön pystytään tukemaan työn mielekkyyden kokemista. Suotuisa ilmapiiri voi olla esimerkiksi tilanne, jossa yksi opettaja lisää muiden opettajien innostusta oman motivaationsa ja panostuksensa kautta.

Takaisin Hyvinvointia opetuksella -alkusivulle

Lähteet

Myllykoski-Laine, S., Postareff, L., Murtonen, M., Vilppu, H. 2022. Building a framework of a supportive pedagogical culture for teaching and pedagogical development in higher education. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s10734-022-00873-1

Yrttiaho, R., Posio, S. 2021. Opettajan hyvinvointikirja. PS-kustannus

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Nieminen, V-S., Mielityinen, S. & Ilves, V. 2021. Digiä ja keitaita - korkeakouluopettajat pandemian paineessa. Saatavilla: https://julkaisut.haaga-helia.fi/digia-ja-keitaita-korkeakouluopettajat-pandemian-paineessa/