Ryhmäflow: Mitä se on ja miten se saavutetaan?

Tiedätkö tunteen, kun mieleinen homma vie mennessään ja ulkopuolinen maailma unohtuu? Ideat syntyvät, työ etenee ja täydellinen syventyminen on tapahtunut. Fyysisetkin tarpeet unohtuvat niin, että saattaa havahtua kovaan nälkään, tai siihen, että vessakäynnistäkin on jo tunteja.  Flow’han se siinä.

Yleisesti ajatellaan, että flow-kokemus aktivoituu, kun yksilö kokee psykologista irtaantumista ilman ulkopuolisia ärsykkeitä. Näkemyksenä siis on, että irtaantuminen ja flow’hun pääseminen vaatisivatkin yksilötyöskentelyä kaukana muista. Harvemmin tiedetään, että flow’ta voi kuitenkin kokea myös yhdessä muiden kanssa. Ryhmä-flow (tai tiimi-flow) syntyy silloin, kun ryhmän jäsenet pystyvät uppoutumaan toisistaan riippuvaiseen tehtävään, johon jäsenet ovat tyytyväisiä yhdessä. Yksilökeskeisenä aikakautena onkin hyvä olla tietoinen siitä, että flow voidaan saavuttaa myös yhdessä muiden kanssa.

Missä ryhmissä flow’ta voi kokea?

Ryhmä-flow’ta on perinteisesti tutkittu urheilun ja musiikin parissa, joissa flow’n merkityksen helposti tajuaakin seuratessaan nopeatahtista jääkiekkopeliä tai monipäisen orkesterin konserttia. Ryhmä-flow’n voi kuitenkin saavuttaa myös työpaikalla ja opiskelutilanteissa.

Flow’n isä unkarilais-amerikkalainen psykologi Mihaly Csikszentmihalyi on viitannut ryhmä-flow’hun esimerkissään haastavasta leikkauksesta, jonka aikana kirurgit kokevat koko leikkaustiimin toimivan kuin yhtenä organismina, saman merkityksellisen tehtävän liikutettavana. Näissä tilanteissa yksilöt ikään kuin alistuvat suoritukseen ryhmässä, samalla kuitenkin kokien voiman ja harmonian tunteita yhdessä. 

Flow’ssa tärkeää on, että haasteet ja taidot ovat sopivassa suhteessa. Jos tehtävä on liian vaikea, voi flow’ta olla vaikea saavuttaa, toisaalta taas liian helppo tehtävä voi tuntua merkityksettömältä ja tylsältäkin. Ryhmä-flow’ssa tehtävät voivat yhteistyön myötä helpottua ja flow’n ylläpitämiseksi saatetaan tarvita uusia haasteita.

Usein ryhmien tai tiimien syventymisen ajatellaan vaativan jonkin verran aikaa ja paljon tutustumista, jotta tiimi voisi toimia onnistuneesti yhdessä. Tutkimusten mukaan flow’n syntyminen erilaisissa ryhmissä ei kuitenkaan välttämättä vaadi syväluotavaa tuntemista muiden tiimiläisten kanssa, vaan flow’hun voidaan päästä melko nopeastikin. Tämä johtuu siitä, että flow’n syntyminen liittyy läheisemmin tehtävän luonteeseen, kuin perinteiseen ryhmäkoheesioon. Flow’ta voidaankin kokea hyvin monenlaisissa ryhmissä, ja sen synnyttämiseen on myös olemassa tutkimukseen perustuvia vinkkejä.

Miten rakentaa ryhmän flow’ta?

Alankomaalaiset tutkijat Jeff Van den Houtin johdolla ovat listanneet seuraavat edellytykset ryhmä-flow’n syntymiseksi: yhteinen kunnianhimo, tavoite ja sitoutuminen; henkilökohtaisten tavoitteiden rinnastuminen yhteiseen tavoitteeseen; taitojen kohtaaminen; avoin viestintä ja turvallisuuden tunne.  Näiden lisäksi he listaavat seuraavat ominaisuudet tukemaan flow’n syntyä ryhmässä: yhteinen keskittyminen, tunne yhteenkuuluvuudesta ja ykseydestä, yhteinen luottamus, sekä yhteinen edistyminen tehtävässä. Van den Houtin mukaan nämä ominaisuudet voivat syntyä vain, jos ensin mainitut edellytykset toteutuvat. Muissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että flow’n synty helpottuu, kun ihmiset saavat käyttää omia vahvuuksiaan ja täten antaa oman parhaansa ryhmän yhteiseen käyttöön.

Aallossa menestyksekkäästi ryhmiä johtanut meritekniikan professori Jani Romanoff korostaa luottamuksen ja syvän ryhmäläisten tuntemisen merkitystä tutkimus- ja opetusryhmissä. Hän kertoo esimerkistä, jossa he nuorina apulaisprofessoreina ottivat hoitaakseen aloittelevan tutkimusryhmän, johon kuului jatko-opiskelijoita professorien lisäksi. Moni asia saattoi aluksi olla ehkä hakusessa, mutta into oli kova kokeilla erilaisia asioita. Tärkeimpiä niistä oli onnistumisten korostaminen ja itseluottamuksen kasvattaminen. Säännöllisesti viikkotapaamisissa tätä harjoiteltiin ja lopulta onnistumisten ja flow’n määrä alkoi kasvaa, niin että isotkin ongelmat saattoivat tuntua pieniltä ja ratkaistavissa olevilta.  Yksilöonnistumiset myös tarttuivat ja nostivat koko ryhmää.

Viestinnällä on tärkeä rooli

Viestintä, niin verbaalinen kuin ei-verbaalinenkin ovat tärkeitä asioita ryhmä-flow’n synnyssä. Vain keskustelun ja viestien kautta ryhmäläiset tietävät missä muut menevät ja mitkä ovat tehtävän tärkeät koordinaatit. Tehtävään uppoutuminen voi olla varsin hankalaa, jos sen onnistumisesta riippuvan toisen ryhmäläisen kanssa viestit eivät kulje. Viestintä ryhmän sisällä on merkittävää myös ongelmatilanteissa, sillä muuten työ ei välttämättä etene ja ajantajun menettäminen voi olla mahdotonta, jos joutuu odottaman ongelmansa kanssa.

Flow’ssa ollessaan ihminen voi myös vaikuttaa ympäristölleen poissaolevalta tai häneen voi olla vaikea saada yhteyttä. Ryhmä-flow’ta voi vaikeuttaa myös yksilön flow-tila silloin, kun ihminen on niin syvällä - tai korkealla – flow’ssaan, että hänen viesteihinsä tarvittaisiin tulkki avaamaan nopeita ajatuspolkuja muille. Romanoffin esimerkissä haasteena olikin kertoa jatko-opiskelijalle, että hänellä on flow-tilassaan niin kova vauhti päällä, ettei alan professorikaan pysy perässä.  

Flow’n vaikutukset

Flow’hun viitataan usein positiivisena kokemuksena. Flow’lla onkin havaittu olevan paitsi suoriutumista, myös ryhmän onnellisuuta ja positiivisuutta parantava vaikutus. Ryhmä-flow’n on havaittu myös tukevan esimerkiksi riskinottoa. Harvemmin kuitenkaan tarkastellaan flow’n mahdollisia haittoja tai varjopuolia.

Csikszentmihalyin mukaan yksi flow’ta määritteleviä seikkoja on se, että ihminen toimii sitä kokiessaan täydellä intensiteetillä ja kapasiteetilla. Aallon Jani Romanoff kommentoikin, että tietyllä tavalla flow-tila on aina myös stressitila, sillä flow’hun päästyään ihminen helposti toimii 100-110 -prosenttisella tasolla. Tämä voi olla pidemmän päälle kuluttavaa ja lisäksi aina tarvitaan myös reserviä ja resilienssiä selvitä elämän tarjoamista yllätyksistä ja työn ulkopuolisista haasteista tai vaatimuksista.  Ryhmä-flow’sta palautuminen voi viedä samalla tavalla aikansa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että vaikkapa muusikon työtapaturmariski kasvaa flow-kokemuksen pitkittyessä.

Flow’sta on tärkeää siis osata myös tulla välillä ’ulos’ tai pitää siitä taukoa. Romanoff kehottaa myös rajoittamaan eri suuntiin annettavien lupauksien määrää tai opettelemaan kestämään sen, ettei lupauksia voida aina pitää. Flow’n taukotilat on myös hyvä ymmärtää tärkeinä itsessään, muuten ne saattavat näyttäytyä tahmeina, saamattomina tai jopa masentavina aikoina, sen jälkeen kun flow on tuottanut paljon iloa ja menestyksekkäitä suorituksia.

Yksilö-flow’sta nauttivan voi olla hyvä välillä pyrkiä myös flow-tilaan yhdessä muiden kanssa. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa kun havaittiin, että flow-kokemus on parhaimmillaan yhdessä koettuna.

Lähteet

_{Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper and Row.}

_{Liu, W., van der Linden, D., & Bakker, A. B. (2021). Strengths use and work-related flow: an experience sampling study on implications for risk taking and attentional behaviors. Journal of Managerial Psychology, vol.37, 1, 47-60.}

_{MacDonald, R., Byrne, C., & Carlton, L. (2006). Creativity and flow in musical composition: An empirical investigation. Psychology of Music, 34(3), 292-306.}

_{van den Hout, J. J., Davis, O. C., & Weggeman, M. C. (2018). The conceptualization of team flow. The Journal of psychology, 152(6), 388-423.}

_{van den Hout, J. J., Gevers, J. M., Davis, O. C., & Weggeman, M. C. (2019). Developing and testing the team flow monitor (TFM). Cogent Psychology, 6(1), 1643962.}

_{Walker, C. J. (2010). Experiencing flow: Is doing it together better than doing it alone?. The Journal of Positive Psychology, 5(1), 3-11.}