Yritysyhteistyö

Kansainväliset tohtorit työelämässä - valmiina tulevaisuuden haasteisiin!

Aktiivinen verkostoituminen, tutkimustyön kehittämät ongelmanratkaisutaidot ja ahkera suomenkielen opiskelu auttavat kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita löytämään paikkansa Suomen työmarkkinoilla.
Aalto-yliopisto / tekniikan tohtoripromootio

Aalto-yliopistosta valmistuvien taiteen, kauppatieteiden ja tekniikan tohtoreiden taidot ulottuvat rautaisesta oman alan osaamisesta asioiden ison kuvan hallintaan.

”Tohtoreilla on kykyä tarttua uusiin asioihin, hakea ja analysoida tietoa sekä työstää sitä päätöksenteon pohjaksi. Heillä on näköalapaikka uuteen tutkimukseen ja rohkeutta tarttua ongelmiin, joihin ei ole vielä tiedossa ratkaisua”, sanoo KONEen teknologia- ja innovaatioyksikön HR-johtaja Margit Suurnäkki.

Margit Suurnäkki seisoo puun edessä ja hymyilee kameralle.
Margit Suurnäkki, DBA, KONEen teknologia- ja innovaatioyksikön HR-johtaja

Aalto-yliopistossa kansainvälisyys on arkipäivää. Joka vuosi tohtoriksi valmistuu iso joukko ulkomailta Suomeen tulleita huippuosaajia, joille tohtorintutkinto avaa ovia suomalaiseen työelämään.

Myös globaalissa hissiyhtiössä on kysyntää kansainvälisen taustan tohtoriosaajille, jotka tuovat työyhteisöön monipuoliset verkostonsa.

”Heillä on perusopintojensa myötä kokemusta ja verkostoja kotimaansa yliopistosta. He ovat myös osa Aallon tiedeyhteisöä, joka jo itsessään on hyvin kansainvälinen. Tämä on meille hyvin arvokasta”, Suurnäkki jatkaa.

Milanosta Hyvinkäälle

Alessandro Mancuson Aalto-yliopistossa ja Politecnico di Milanossa suorittama filosofian tohtorin kaksoistutkinto on väitöstilaisuutta vaille valmis. Ensi kerran miehen toi Italiasta Suomeen maisterityö, josta kolmen kuukauden jakson hän teki Aalto-yliopistossa. Se avasi mahdollisuuden väitösopintoihin.

”Päätin muuttaa Suomeen, koska arvostan kansainvälistä kokemusta sekä oman henkilökohtaisen kasvuni että työurani kannalta. Totta puhuakseni myös väitöstutkimuksesta maksettava palkka oli ihan hyvä”, Mancuso kertoo.

Alessandro Mancuso seisoo järvimaisemassa rinkka selässä ja hymyilee kameralle.
Alessandro Mancuso, Koneen liiketoiminta-analyytikko

Väitöstyössään Mancuso kehitti menetelmän, jolla arvioidaan turvallisuuskriittisten järjestelmien vikaantumisriskejä siten, että yksittäisten komponenttien sijaan keskitytään järjestelmään kokonaisuutena.

Mieli oli avoin maailmalle myös tohtoriopintojen jälkeen. ”Harkitsin työpaikkaa koko Euroopan alueelta, pääosin kuitenkin Italiasta, Suomesta ja Britanniasta. Loppupeleissä tein valinnan KONEen ja toisen suuren suomalaisen teollisuusyrityksen välillä, joilta molemmilta sain työtarjouksen. Valitsin KONEen, jossa teen töitä pääosin Hyvinkäällä.”

Työtä hakiessaan Mancuso koki, että työnantajien arvostus tohtoriopintoihin oli suuri. ”Suomessa tohtorintutkinto avaa ovia teollisuuteen. Toisin on Italiassa, jossa tohtoriopinnot nähdään enemmänkin väylänä kohti akateemista uraa ja professuuria.”

KONEen liiketoiminta-analyytikkona Mancuso kehittää ratkaisuja, jotka parantavat hissien ja liukuportaiden ylläpidon prosessia eri vaiheineen.

”Tohtoriopinnoissani kehitin kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojani. Yksi maisteri- ja tohtoriopintojen suurimmista eroista on kyky hahmottaa tulevaisuuden haasteita ja kehittää ongelmiin uusia ratkaisuja. Luovuus ja tieteellinen perusteellisuus ovat avaintekijöitä tohtoriopinnoissa ja myöhemmin monilla urapoluilla menestymiseen.”

Mancuso patistaa tohtoriopiskelijoita hyödyntämään professoreidensa ja muiden asiantuntijoiden työelämäverkostoja. Tohtoriopinnot ovat myös oiva väylä kehittää esiintymistaitoa, oli kyse sitten oman yliopiston seminaareista, kansainvälisistä konferensseista tai opetustehtävistä.

”Vaatii paljon, että osaat selittää monimutkaisia asioita opiskelijoille, jotka eivät ole kuulleetkaan aiheesta ja toisaalta alan arvostetulle gurulle. Tällaista mahdollisuutta minulla ei ollut kandi- ja maisteriopintojen aikana, mutta väitöstutkijana harjoittelin asiaa paljon. Työelämässä esiintymistaidot ovat äärimmäisen tarpeellisia”, Mancuso toteaa.

Tohtorintutkinto suomalaisesta yliopistosta tekee sinusta arvostetun asiantuntijan.

Mariana Salgado

Argentiina vaihtui suomenkieliseen palvelumuotoiluun

”Argentiinassa ihaillaan pohjoismaista muotoilua. Ja jos muotoilu on Suomessa niin korkeatasoista, täytyy myös alan koulutuksen olla hyvää.”

Näin ajatteli Mariana Salgado 20 vuotta sitten, kun hän pakkasi matkalaukkunsa Buenos Airesissa ja aloitti opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Taskussaan hänellä oli teollisen muotoilijan paperit Buenos Airesin yliopistosta. Uudessa kotimaassaan Suomessa Salgado valmistui taiteen maisteriksi 2002 ja taiteen tohtoriksi 2009.

Väitöskirjassaan Salgado tutki, kuinka interaktiivisen muotoilun avulla voidaan madaltaa museossa vierailun kynnystä. Hän tutki museokokemusta interaktiivisten teosten avulla Ateneumissa, Designmuseossa ja Taidehallissa.

Punatukkainen nainen istuu ja hymyilee kameralle.
Mariana Salgado, Suomen Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston palvelumuotoilija

”Tohtoriopintojen tekeminen oli mahtavaa aikaa. Sain tehdä itsenäistä tutkimusta todella inspiroivassa ympäristössä. Oli hienoa työskennellä yliopistossa, jossa ihmiset antavat parastaan työlleen”, Salgado sanoo.

Nykyisessä työssään Suomen Sisäministeriössä Salgado on mukana erilaisissa innovaatio- ja strategisissa projekteissa. Hallinto- ja kehittämisosaston palvelumuotoilijana hän edistää uusien palveluiden ja prosessien kehitystä. Työ on uraauurtavaa, sillä koko Valtioneuvostossa on vain kaksi palvelumuotoilijaa.

Kansainvälisen taustansa myötä Salgado uskoo tuovansa tiimityöhön uusia ja erilaisia näkökulmia. ”Euroopan ulkopuolelta tulleena naisena uskon, että tohtorintutkinto auttaa minua paremmin kilpailemaan työpaikoista. Tohtorintutkinto suomalaisesta yliopistosta tekee sinusta arvostetun asiantuntijan”, Salgado toteaa.

Ahkeraa verkostoitumista

Sisäministeriössä Salgadon työkieli on sataprosenttisesti suomi, jonka opiskelun hän aloitti Suomeen tultuaan. ”Väitöstyössäni olisin pärjännyt englannilla, mutta elämä Suomessa ei olisi ollut niin kivaa ilman suomen osaamista. Olen niin sosiaalinen ihminen, etten voisi kuvitella asuvani täällä ilman, että osaan maan kieltä”, kertoo Salgado.

Helppoa kielen oppiminen ei ollut. ”Silti kehotan kaikkia ulkomailta tänne tulevia maisteri- ja tohtoriopiskelijoita opiskelemaan suomea. Se auttaa kotoutumisessa ja laajentaa työmahdollisuuksia.”

Sosiaalisena ihmisenä Salgado hakeutuu mielellään uusiin kohtaamisiin. ”Verkostoidun ahkerasti. Vapaa-ajalla pidän julkisen alan muotoilijoille podcastia, jonka myötä minua on pyydetty vierailevaksi luennoitsijaksi moniin maihin Etelä-Amerikassa ja Euroopassa.” 

Myös KONEen Margit Suurnäkki pitää verkostojen rakentamista tärkeänä jo opiskelun aikana. ”Vaikka väitöstutkimusta tehdään kovan paineen alla, on hyvä varata aikaa ihmisten tapaamisille ja keskusteluille.”

Ja vaikka globaaleissa työtiimeissä työkieli on englanti, on paikallisen kielen osaamisesta monenlaista iloa ja hyötyä. ”Olen itse saanut tehdä KONEella töitä myös Suomen ulkopuolella ja kokenut, että kieli on avain paikalliseen kulttuuriin. Osana työtiimiä on kiva edes vähän ymmärtää paikallista kieltä. Se auttaa verkostoitumaan työyhteisössä ja sen ulkopuolella”, Suurnäkki toteaa.

Teksti: Marjukka Puolakka

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu