Suurin osa Aalto-yliopiston julkaisuista on avoimia – kahdeksassa vuodessa 13 %:sta 82 %:iin
Aalto-yliopisto julkaisi ensimmäisen avoimen julkaisemisen suosituksensa vuonna 2014. Suosituksen vaikutuksesta avoimen julkaisemisen osuus kaikista vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista nousi vuosina 2014–2015 13 prosentista 22 prosenttiin.
Seuraava askel oli tehdä tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamisesta (ns. vihreä OA, green open access) velvoite. Vuonna 2018, silloinen tutkimuksesta vastaava vararehtori, professori Tuija Pulkkinen määritti, että kaikkien vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen viimeinen, vertaisarvioitu käsikirjoitusversio (final accepted manuscript) tulisi rinnakkaistallentaa Aallon tutkimustietojärjestelmä ACRIS:iin. Tämän johdosta Aallon avointen julkaisujen osuus nousi vuosina 2018–2019 65 prosentista 75 prosenttiin.
Vuonna 2019, opetus- ja kulttuuriministeriö päätti alkaa maksaa 1,2 lisäkerrointa avoimille julkaisuille vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi vuonna 2020 Aalto-yliopisto julkaisi kattavan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksen. Näistä seurasi pieni kasvu avoimessa julkaisemisessa, kun sen osuus kaikista Aallon julkaisuista kasvoi 80 prosentista 82 prosenttiin vuosina 2020–2021.
Kaavio alla näyttää avoimien julkaisujen osuuden kaikista tieteellisistä julkaisuista ja niiden tasaisen kasvun – vaikkakin hidastuvalla nopeudella viime vuosina.
Avoimen julkaisemisen eri tapojen määrissä suhteessa toisiinsa nähdään suuri muutos. Tämänhetkisistä avoimen julkaisemisen sopimuksista suurin osa koskee hybridilehtiä, joten avoin julkaiseminen hybridilehdissä tulee todennäköisesti nousemaan tulevaisuudessa yleisimmäksi avoimen julkaisemisen tavaksi.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Plan S:n mukaan transformatiiviset lehdet (hybridilehdet, joissa on mahdollista ostaa artikkeleita avoimiksi) tulisi muuttua täysin avoimiksi julkaisukanaviksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Odotamme mielenkiinnolla tuleeko tämä todella tapahtumaan. Epävarmuutta lisää se, että avoimelle julkaisemiselle tulee olemaan kaksi määritelmää, erityisesti koskien vihreää OA:ta (green open access). Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy avoimiksi julkaisuiksi sellaisetkin julkaisut, jotka avataan embargon jälkeen ja ilman CC BY -lisenssiä, kun taas Horizon Europe vaatii välitöntä avoimuutta CC BY -lisenssillä. Odotamme yhä Suomen Akatemian määritelmää vihreästä OA:sta.
Lisää tietoa avoimen julkaisemisen kehityksestä on saatavilla Aalto-käyttäjille: Avoimet julkaisut - Power BI Report Server.
Tutustu myös näihin
Avoin tiede ja tutkimus
Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.
Aalto-yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus
Avoimen tieteen tavoitteena on vastuullinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avoin tiede tarkoittaa tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan, menetelmien, koodien ja infrastruktuurien avoimutta. Avoimuus on pääkeino, kun halutaan nostaa Aalto-yliopiston tutkimuksen vaikuttavuutta.
ACRIS, avoin julkaiseminen ja rinnakkaistallennuspalvelu
Ohjeita avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallennukseen ACRISissa
Avoin julkaiseminen
Avoimen eli open access -julkaisemisen avulla tieteelliset julkaisut ovat kaikkien saatavilla maksutta ja esteettä.
Lue lisää uutisia
PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
Aalto-yliopistoon elokuva- ja televisiodramaturgian erikoistumiskoulutus
Syksyllä 2023 alkava koulutus on suunniteltu ammatillista osaamista syventäväksi koulutukseksi alalla jo toimiville.
Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa
Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.