Aalto-yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus

Avoin tiede ja tutkimus tukee vastuullista tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista

UNESCOn vuoden 2021 avoimen tieteen suosituksen mukaan avoimen tieteen tavoitteena on laajentaa tieteellisen tiedon saatavuutta sekä tieteen että yhteiskunnan hyödyksi. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tarkoituksena on edistää innovaatiomahdollisuuksia ja osallistumista tieteellisen tiedon luomiseen ja sen hyötyjen levittämiseen.

Avoin tiede sisältää avoimen pääsyn julkaisuihin, tutkimustietoihin, menetelmiin, ohjelmistokoodeihin, koulutusresursseihin ja infrastruktuureihin. Avoimuutta tarvitaan Aalto-yliopistossa tehtävän tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Läpinäkyvä pääsy tutkimustuloksiin parantaa merkittävästi tulosten laatua tekemällä niistä helpommin ja tehokkaammin todennettavia, kopioitavia ja laajennettavia. Julkaisujen, datan, ohjelmistojen ja avoimien oppimateriaalien saatavuus auttaa välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä, helpottaa tieteidenvälistä tutkimusta ja varmistaa tasavertaisen pääsyn tutkimustietoon maailmanlaajuisesti.

Akateeminen henkilöstö voi hyötyä avoimesta tieteestä kasvattamalla viittausmääriä, lisäämällä tutkimustulostensa käyttöä, edistämällä  median kiinnostusta ja laajempaa tieteellistä ja yhteiskunnallista yhteistyötä. Esimerkiksi Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA) kannattamat uudet tutkija- ja tutkija-arviointikäytännöt tunnistavat tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden maksimoivat monipuoliset tuotokset, käytännöt ja toiminnot.

Sen jälkeen kun Aalto-yliopisto julkaisi ensimmäisen avoimen tiede- ja tutkimuspolitiikkansa vuonna 2020, tutkimusympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka uusi linjaus ottaa huomioon. Vastuullinen kansainvälistyminen on yleistynyt, ja tekoälyn (AI) nopea kehitys edellyttää ohjausta sen vastuulliseen käyttöön sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Aalto-yliopiston vuosittaisiin avoimen tieteen tuloksiin voi tutustua täällä.

Avoin tiede ja tutkimus ovat tärkeä osa vastuullista tiedettä ja tutkimusta, johon kuuluvat myös vastuullinen kansainvälistyminen, tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö, vastuullinen tutkimuksen arviointi, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus, sosiaalinen monimuotoisuus ja inklusiivisuus (EDI).

Aalto-yliopisto on allekirjoittanut mm. seuraavat julistukset ja seuraa alla lueteltuja suosituksia:

Declaration on Research Assessment (DORA) Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025 | Avoin tiede

The Agreement – CoARAAvoimen tieteen linjaukset ja aineistot | Avoin tiede

Unescon avoimen tieteen ja tutkimuksen suositus Unescon suositus avoimista koulutusmateriaaleistaAvoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024-2030 

Yleiset avoimen tieteen periaatteet

1. Tutkimustuotosten avoimuus. Aalto-yhteisön tuottamien tutkimustuotosten tulee olla niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Tutkimustuotosten avoimuusaste voi vaihdella.

2. Avoimuuden huomioiminen. Avoimuusastetta määritettäessä tulee ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: lakien ja määräysten noudattaminen, tutkimusetiikka ja tutkimuksen hyvät käytännöt, tietojen luottamuksellisuus ja turvallisuus sekä avoimen tieteen suositukset. Kaupalliset intressit tai kustantajien vaatimukset saattavat rajoittaa joidenkin tutkimustulosten avaamista.

Katso yksityiskohdat ja ohjeet alla olevilta sivuilta:

• Vientivalvonta ja avoin tiede
• Aalto-yliopiston, kansalliset ja kansainväliset tutkimusetiikan ja hyvän tieteellisen käytännön ohjeet
• Immateriaalioikeudet ja tekijänoikeudet
• Tietosuojapolitiikka ja henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
• Tietojen käsittely ja luokittelu
• Kansainväliset ja kansalliset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset ja suositukset

3. Avoimuuden tukeminen. Yliopisto tukee tieteen ja tutkimuksen avoimuutta luomalla kannustimia. Avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä toiminta katsotaan vaikutusansioksi rekrytointi- ja urakehityspäätöksissä. Aalto-yliopisto on lanseerannut vuosittaisen avoimen tieteen palkinnon, jolla palkitaan esimerkillisiä avoimeen tieteen ja tutkimuksen harrastajia.

• Avoimen tieteen toiminta sisältyy TENK:n CV-pohjaan ja Aalto-yliopiston arviointiperusteisiin.

4. Edistymisen seuranta. Aalto-yliopisto osallistuu joka toinen vuosi järjestetävään kansalliseen avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaan. 

•  Valtakunnalliset seurannan tulokset löytyvät tutkimus ja tiede -portaalista  ja Aalto-yliopiston tulokset yliopiston omalta profiilisivuilta.
• Aallon avoimen julkaisemisen dashboard [Aallon sisäinen linkki] kuvaa avointen julkaisujen lukumäärätrendiä. Aineistojen ja ohjelmistojen määrää seurataan ACRIS tutkimustietojärjestelmässä ja tutkimusportaalissa.

Aalto-yliopisto on sitoutunut toimintakulttuurin avoimuuteen.

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus | Tieteellisten seurain valtuuskunta

Avoimen julkaisemisen periaatteet

1. Vastuulliset tutkimuskäytännöt. Aalto-yhteisö noudattaa vastuullisia tutkimuskäytäntöjä julkaisemisessa ja valitsee sopivia, saavutettavia ja laadukkaita julkaisukanavia.

2. Monipuoliset julkaisutyypit. Aalto-yhteisö pyrkii julkaisemaan erilaisia ​​julkaisutyyppejä avoimesti. Ensisijainen lisenssi on Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssi.

3. Rinnakkaisjulkaiseminen. Kaikki vertaisarvioidut tieteelliset tutkimustulokset julkaistaan myös​​rinnakkaistallenteina (ns. vihreä avoimuus) kustantajan politiikan mukaisesti ja yhteistyökirjoittajien suostumuksella. Rinnakkaistallennus varmistaa julkaisujen pitkän aikavälin saatavuuden.

• Mikäli julkaisua ei saada avoimesti saataville avoimella lisenssillä kustantajan palvelussa, tutkijoiden tulee lähettämään linkki tai kopio lopullisesta hyväksytystä käsikirjoituksesta osoitteeseen manuscripts@aalto.fi rinnakkaisjulkaistavaksi Aallon julkaisuarkistoon.

4. Transformatiiviset sopimukset. Aalto-yliopistolla on julkaisijoiden kanssa avoimen julkaisemisen transformatiivisia sopimuksia. Mikäli julkaisukanava ei kuulu näiden sopimusten piiriin tai sopimuksiin kuulu vain alennus artikkelien käsittelymaksusta (APC-maksu), tulee APC-maksu kattaa joko projektirahoituksella tai laitoksen perusrahoituksella.

• Tarkista Aalto-yliopiston avoimen julkaisemisen sopimukset, yksityiskohtaiset lehtiluettelot ja kelpoisuusehdot.

5. Vastuullisen julkaiseminen. Aalto-yliopisto opastaa vastuullisen julkaisun käytännöissä ja välttämään julkaisemista kyseenalaisissa kanavissa. Tutkijoiden tulee arvioida huolellisesti niiden lehtien luotettavuus, käytännöt ja maine, joihin he suunnittelevat lähettävänsä käsikirjoituksensa.

• Saalistus- tai pseudo-lehdet uhkaavat tieteellistä julkaisutoimintaa. Vältä julkaisemista näissä lehdissä äläkä toimi arvioijina tai toimitusneuvoston jäsenen. Kuuluminen tällaisten lehtien toimitusneuvostoon katsotaan eettiseksi väärinkäytökseksi (tiedeyhteisön harhaanjohtamiseksi).
• Kirjoittajia kehotetaan tarkistamaan julkaisufoorumin tiedot lehdistä.
• Katso ohjeita tutkimustulosten avaamiseen.

6. Opinnäytetyöt. Kaikki väitöskirjat ja useimmat pro gradu -tutkielmat ovat avoimesti saatavilla Aalto-yliopiston julkaisuarkistossa.

• Kansallisen opinnäytetöiden avoimen saatavuuden politiikan mukaisesti kaikkien vuodesta 2025 alkaen hyväksyttyjen pro gradu -tutkielmien tulee olla avoimesti saatavilla.

7. Taloudellinen tuki. Aalto-yliopisto tukee taloudellisesti kansainvälisiä avoimen tieteen palveluita ja infrastruktuureja.

Aalto-yliopisto on sitoutunut tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen.

Kansallinen tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus 2020-2025

Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus

Avoimen ja FAIRin tutkimusdatan periaatteet

1. Tutkimusdatanhallinnansuunnitelmat. Tutkimusdatan avaamisen strategia tulee suunnitella tutkimusprosessin alussa datanhallintasuunnitelmien (DMP), hankkeeseen osallistuvien osapuolten välisten sopimusten ja tarvittaessa esirekisteröityjen kautta.

2. Oikeuksien siirto ja käyttö. Monet ulkopuoliset rahoittajat vaativat avointa pääsyä tutkimusjulkaisuihin ja -datoihin. Avoimen tieteen vaatimusten täyttämiseksi tutkimusdatan oikeudet on siirrettävä Aalto-yliopistolle. Tutkijat säilyttävät tekijänoikeutensa ja hyötyvät datan käytöstä. Tutkimustuloksiin liittyvä tutkimusdata tulee avata tulosten julkaisemisen jälkeen.

• Katso ohjeita artikkeleiden ja datan tekijyyden ja omistajuuden periaatteista sopimiseksi.
• Katso TENKin suositus tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. 

3. FAIR-data. Tutkimusdata, joihin tieteelliset julkaisut perustuvat ja tutkimusdata, jolla on uudelleenkäyttöarvoa, tulee olla FAIRiä (löydettävä, saavutettava, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä).

• Eettiset tai oikeudelliset seikat voivat estää tutkimusdatojen avaamisen. Immateriaalioikeuksia koskevat sopimukset, liikesalaisuuksien suojaaminen, rahoittajien vaatimukset ja julkaisijoiden datan saatavuuskäytännöt on otettava huomioon.
• Tutkimusdata tulisi tallentaa kansallisiin tai kansainvälisiin data-arkistoihin (repository), jotka tarjoavat pysyviä tunnisteita, kuten DOI:ita, jotta dataan voidaan viitata.
• Aalto-yliopisto suosittelee tutkimusdatan avaamista CC BY 4.0 -lisenssillä EU:n avoimen datan direktiivin mukaisesti, joka on toteutettu Suomessa lailla julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä. Lisää lisensseistä.
• Henkilötietojen käsittelyssä tutkimuksessa tulee noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä mm. GDPR sekä Aalto-yliopiston ohjeet.
• Henkilötietoja sisältävä tutkimusdata on pääsääntöisesti julkaistava rajoitetusti (restricted data). Henkilötiedot tulee minimoida niin, että vain tutkimusprojektiin tarvittavat henkilötiedot tallennetaan. Joskus on mahdollista anonymisoida henkilötiedot kokonaan ja julkaista ne avoimesti. On tärkeää arvioida mahdolliset riskit tulevasta uudelleentunnistuksesta tietojen arkaluonteisuuden mukaan.
• Uudelleenkäyttöä varten tarvitaan metadataa ja datan kuvaus.

4. Datan uudelleenkäyttö. Tutkijoiden tulee tutkia datan uudelleenkäytön mahdollisuutta ennen uuden tiedonkeruun aloittamista.

• Katso ohjeet mahdollisista datalähteistä ja datan uudelleenkäytöstä.

5. Metadata ACRIS:ssä. Tutkimusjulkaisujen perustana olevan tutkimusaineiston riittävä metadata ja datan kuvaus tulee lisätä Aalto-yliopiston ACRIS-järjestelmään, vaikka dataa ei voidakaan asettaa täysin avoimesti saataville.

• Jos olet avannut tutkimusdatasi data-arkistossa (repository), lähetä PID osoitteeseen researchdata@aalto.fiACRIS-merkintää varten.

6. Avoimen datan viittaus. Avoimesti saatavilla olevaan tutkimusdataa tulee viitata hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.

• Katso ohje dataviittaukseen. 

Aalto-yliopisto on sitoutunut hyvään tutkimusaineistojenhallintaan ja mahdollisimman avoimesti saatavilla olevaan tutkimusdataan.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021-2025: Osalinjaukset 1 (Tutkimusdatan avoin saatavuus) ja 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus)

Avoimien tutkimusprotokollien, menetelmien ja ohjelmistojen periaatteet

1. Avoin jakaminen. Protokollat, menetelmät ja ohjelmistokoodit tulisi jakaa avoimesti aineistonkeruun ja analysointiprosessin avoimuuden ja toistettavuuden takaamiseksi silloinkin, kun ne toteutetaan suljetun lähdekoodin työkaluilla.

2. Ilmaiset ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FOSS). Uudet ohjelmistopaketit tulisi jakaa avoimesti ja noudattaa ilmaisen ja avoimen lähdekoodien ohjelmistojen periaatteita työkalujen uudelleenkäytettävyyden ja laajan käyttöönoton maksimoimiseksi tutkimusyhteisössä.

• Tee koodeista ja malleista läpinäkyviä, esim. toimittamalla riittävä dokumentaatio koodeista tai malleista aina, kun se on mahdollista.
• Rohkaise avointa yhteistyötä kehitysprosessissa yhteisön osallistumisen mahdollistavien kanavien kautta kehitysprosessiin (esim. käytä GitHubin keskustelukanavaa muutosehdotuksille ja kysymyksille).
• Järjestä ohjelmiston avoin levittäminen, jotta sitä voidaan käyttää ja jakaa vapaasti.

3. Lisenssi. Kun teet protokollia, menetelmiä ja ohjelmistokoodeja avoimesti saataville, liitä niihin asianmukaiset lisenssit.

• Sopivia lisenssejä avoimen lähdekoodin ohjelmistoille ovat MIT, Apache 2.0, Creative Commons CC BY 4.0 tai GNU General Public License. Oikea lisenssivalinta voi riippua kehittäjien filosofiasta ja käytettävien kolmannen osapuolen kirjastojen asettamista rajoituksista.
• Kun tutkimusprojekti tehdään osana kaupallista yhteistyötä tai kun siihen on muita oikeudellisia tai eettisiä syitä, avoimet lisenssit eivät ole sopiva valinta. Tiettyjen järjestelmien (esim. tekoäly, kaksikäyttöteknologiat, vientivalvonta) avaamista säännellään erityislainsäädännöllä. Kysy neuvoa tällaisissa tilanteissa tutkimuspalveluista, innovaatiopalveluista, lakipalveluista tai Aalto Software Engineeringistä.

4. Johdannaistuotosten tallentaminen. Johdannaistuotokset (esim. tuloksista kertovat kuviot ja graafit tai tilastollisia analyysejä raportoivat taulukot) tulisi myös tallentaa data-arkistoihin meta-analyysien ja toistettavuuden mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.

5. Ennakkorekisteröinti. Tutkimusprotokollat ​​ja analyysimenetelmät tulee tarvittaessa ennakkorekisteröidä ennen tietojen keräämistä ja analysointia

Aalto-yliopisto on sitoutunut hyvään tutkimusdatan hallintaan ja avoimien menetelmien, protokollien ja ohjelmistojen sekä infrastruktuurien saatavuuteen.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021-2025: Osalinjaus 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus)

Avoimien infrastruktuurien periaatteet

Aalto-yliopisto tarjoaa tutkijoille, teollisuudelle ja muille toimijoille avoimen pääsyn arvokkaisiin tutkimus- ja opetusinfrastruktuureihinsa.

Tutustu Aalto-yliopiston avoimien infrastruktuurien linjaukseen (in English)

Avoimien oppimateriaalien periaatteet

1. Oppimateriaalien käyttäminen. Kunnioitetaan muiden tuottaman materiaalin tekijänoikeuksia, tietoturvaa sekä eettisiä periaatteita

Opettaja voi käyttää muiden tekemiä avoimia opetusmateriaaleja hyödykseen sellaisenaan ja muokata niitä omaan opetukseensa sopiviksi. Oppimateriaalit on siksi suositeltavaa jakaa CC BY-lisenssillä, joka mahdollistaa aineiston käytön ja muokkaamisen. Kaikkien materiaalin tekemiseen osallistuneiden nimet pitää mainita, jotta kunnia tulee jokaiselle aineiston tekijöistä. Jos opetusmateriaaleja on muutettu, sen on käytävä ilmi materiaaleista. 

• Lisätietoja lisensseistä ja niiden antamista oikeuksista Tietoa lisensseistä - Creative Commons. Creative Commons eli CC-lisenssit - Visual Resources Centre - LibGuides at Aalto University sivusto auttaa lisenssin valinnassa.

2. Oppimateriaalien jakaminen. Kiinnitetään huomiota tekijänoikeuksiin ja löydettävyyteen oman opetusmateriaalin jakamisessa

Opettajia suositetaan tallentamaan tekemänsä avoimet oppimateriaalit kansalliseen Avointen oppimateriaalien kirjastoon (Etusivu - Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)). Mikäli materiaalia on jo avoimena jossakin muussa palvelussa, metatietojen ja linkin lisääminen aoe.fi:hin riittää.  Opettajan on hyvä tarkistaa oikeutensa oppimateriaaleihin ennen kuin hän jakaa niitä, koska opettaja vastaa mahdollisista tekijänoikeusrikkomuksista. 

3. Saavutettavuus. Pyritään oppimateriaalien hyvään saavutettavuuteen sekä materiaalin soveltuvuuteen erilaisille oppijille

Avointen oppimateriaalien tulisi olla saavutettavia. Saavutettavat oppimateriaalit tukevat oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Oppija voi tehdä työtänsä silloin kun se hänelle parhaiten sopii, siellä missä hänelle on parasta ja siihen tahtiin kuin hänelle sopii. 

• Lisäohjeita: Digitaalinen saavutettavuus | Aalto-yliopisto; Digitaaliset palvelut opetukselle | Aalto-yliopisto; Aalto OpenLearning oppimisympäristö | Aalto-yliopisto
• Jätä MyTeaching Support service palvelupyyntö (TeacherServicesCaseForm (aalto.fi)), jos sinulla on kysymyksiä esim. saavutettavuudesta.
• lakimiehet-ttp@aalto.fi -osoitteesta löytyy apua monimutkaisemmissa lisenssikysymyksissä.

4. Luennoitsijoiden meritoituminen. Avoimet oppimateriaalit meritoivat

Avoimet oppimateriaalit tuovat opettajan osaamista näkyville ja saattavat luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia. Opettaja päättää itse, mitä oikeuksia hän antaa oppimateriaaleihin, kun hän omistaa luomansa oppimateriaalin tekijänoikeudet. Avoimen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä toiminta on osa akateemista toimintaa ja otetaan huomioon vaikuttavuusansioina rekrytointi- ja etenemisarvioinneissa. 

• TENK:n (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) CV-malli suosittaa tutkijoita ja opettajia lisäämään oppimateriaalien kehittämisen ja avaamisen omiin ansioihinsa. Eurooppalainen suositus tutkijoiden arvioinnista  ja norjalainen arviointimalli suosittavat, että opetuksen kehittäminen ja avoimet oppimateriaalit meritoivat. Tutustus myös pohdintaan Miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta voi meritoitua? | Avoin tiede

Aalto-yliopisto on sitoutunut avointen oppimateriaalien linjaukseen.

• Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021 - 2025

Roolit ja vastuut

Tutkijat ja tohtoriopiskelijat

• Tutustu yliopiston tutkimusetiikkaa ja hyvän tieteellisen käytäntöä koskeviin ohjeisiin ja toimintaohjeisiin.
• Tutustu avoimen julkaisemiseen, esim. avoimen julkaisemisen sopimusehtoihin.
• Tutustu tutkimusdatan hallintaan. Osallistu kaksi kertaa vuodessa järjestettävään tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen webinaarisarjaan.
• Sovi tutkimusdatan tekijyydestä, omistajuudesta, käyttöoikeuksista, ehdoista sekä tallennus- ja pitkäaikaissäilytysratkaisesti selkeästi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
• Kun lähetät uuden julkaisun lehteen, merkitse selvästi affiliaatiosi; yliopisto ja laitos (ei pelkästään tutkimusryhmä) ja lisää julkaisuun rahoittajan päätösnumero (jos hankkeesi on ulkoisesti rahoitettu).
• Huomio tutkimuksessasi käyttämä infrastruktuuri (tilat tai laitteet) tutkimusjulkaisuissa ja -datassa. Liitä infrastruktuurin nimi affiliaationa artikkeliisi tai lisää se acknowledgement-osioon. Katso Aallon infrastruktuurit.
• Tutustu Aalto-yliopiston tutkimustiedonhallintajärjestelmä ACRISiin ja ACRIS-ohjeisiin.
• Käytä ORCID-tutkijatunnistetta julkaisuissa, tutkimusrahoitushakemuksissa jne. parantaaksesi näkyvyyttäsi ja tietojesi yhteensopivuutta eri järjestelmissä.

Tutkimuksen vastuullinen johtaja (PI)

• Vastuullinen johtaja on vastuussa datanhallintasuunnitelman (DMP) laatimisesta tutkimusprojektin alussa ja suunnitelman päivittämisestä projektin aikana. Hänellä on yleisvastuu tutkimusdatan tehokkaasta hallinnasta projektissa. DMPn tulee selkeästi hahmotella, miten nykyiset ja tulevat yhteistyökumppanit voivat avata ja käyttää dataa uudelleen, sekä määritellä data managerin vastuut.
• Tekijyyden periaatteista sopiminen sopimusmallien avulla helpottaa tutkimusdatan käyttöä tutkimusjulkaisuissa.
• PI:t voivat itsenäisesti päättää julkaista tutkimusdataa avoimella lisenssillä, jos datat ovat yliopiston ja/tai tutkijoiden omistuksessa.
• Tapauksissa, joissa tutkimustyö voi johtaa kaupallisiin keksintöihin, ja tutkijat ovat kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, ota yhteyttä Innovaatiopalveluihin (innovations@aalto.fi). Tapauksissa, joissa immateriaalioikeudet tai muut oikeudelliset näkökohdat ovat epäselviä, ota yhteyttä koulusi lakipalveluihin.

Aalto-yliopiston johto ja palveluorganisaatio

• Tutkimuksen vararehtorilla on päävastuu avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiasta ja kehittämistoimenpiteistä. Tutkimuksen ohjausryhmä (RESG) toimii tärkeimpänä päätöksentekoelimenä.
• Räätälöityjen palvelujen, koulutusten ja työpajojen lisäksi saatavilla on tukea on saatavilla seuraavista tukiosoitteista.

acris@aalto.fi

• Vastaa kysymyksiin ACRISin käytöstä, esim., tutkimustulosten ja -toimintojen näkyvyyden parantaminen, pääsyongelmien ratkaiseminen jne.
• Tukee julkaisuihin liittyvissä kysymyksissä, mm. lehtien valinta, APC-maksut, saalistuslehtien välttäminen jne.

manuscripts@aalto.fi

• Lähetä kirjoittajasi hyväksymä käsikirjoitus rinnakkaisjulkaisua varten.

researchdata@aalto.fi

• Neuvoja tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä.
• Lähetä Suomen Akatemian DMP kommentoitavaksi moniammatilliselle tiimille.
• Lähetä avoimen tai rajoitetun pääsyn tutkimusdatan PID ja metadata tallennettavaksi ACRIS-järjestelmään.
• Ota yhteyttä data-agentteihin. He ovat käytännönläheinen, ensimmäinen tuki laitoksesi tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä.

rse-group@aalto.fi

• Aalto Research Software Engineers (RSE) tarjoaa asiantuntijatukea liittyen ohjelmistoihin, tietojenkäsittelyyn ja dataan. Palveluihin kuuluu mm. räätälöity ohjelmistokehitys tai -muokkaus, koodin optimointi, työnkulun automatisointi tai datapalvelut (I/O-optimointi, tietojen versiointi, tietokannat, tietojen jakaminen ja avaaminen).

Määritelmät

• Aalto-yliopiston repositorio (data-arkisto): ACRIS ja Aaltodoc muodostavat yhdessä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston. Tutkijat tallentavat käsikirjoituksensa ACRISiin, joka on integroitu Aaltodociin. Avoimet julkaisut ovat haettavissa sekä ACRISista että Aaltodocista.
• APC (Article Processing Charges): Maksu, joka peritään kultaisen avoimen julkaisemisen kustannusten kuten vertaisarvioinnin kulujen kattamiseksi.
• Avoimen lähdekoodin ohjelmisto: Tietokoneohjelmisto, jonka lähdekoodi on julkaistu lisenssillä, jolla tekijänoikeuksien haltija myöntää käyttäjille oikeuden käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa ohjelmistoa kenelle tahansa ja mihin tahansa tarkoitukseen.
• Datarepositorio: Arkisto datan julkaisemiseen ja uudelleenkäytettävän datan hakemiseen. Datan julkaiseminen repositoriossa mahdollistaa datan turvallisen tallentamisen. Repositoriot helpottavat myös dataan viittaamista, kun käytetään pysyviä tunnisteita (PID). Joillakin arkistoilla on pääsyrajoituksia, jolloin ne esimerkiksi jakavat dataa ainoastaan pyynnöstä mutta metadata saattaa olla avoimesti saatavilla.
• DMP (Data Management Plan), datanhallintasuunnitelma: Muodollinen asiakirja, joka määrittelee, kuinka tutkimusdataa käsitellään tutkimusprojektin aikana ja sen jälkeen. Aineistonhallintasuunnitelmassa tunnistetaan keskeiset toiminnot, joilla varmistetaan tutkimusdatan korkea laatu ja FAIR-periaatteiden mukaisuus. Ks. Datanhallinnan suunnittelu ja suunnitelman laatiminen | Aalto-yliopisto
• Embargo: Kustantajan määrittämä ajanjakso, jonka aikana tekijä ei saa julkaista rinnakkaistallennettua versiota julkaisusta avoimesti. Ajanjakso lasketaan alkuperäisen julkaisun julkaisuajankohdasta.
• Esirekisteröiminen: Tutkimuksen esirekisteröinnissä tutkimussuunnitelma määritellään etukäteen ja tallennetaan rekisteriin. Esirekisteröinnissä erotellaan hypoteesin luova (kartoittava) tutkimus hypoteesia testaavasta (vahvistava) tutkimuksesta. Molemmat ovat tärkeitä. Samaa dataa ei voi kuitenkaan käyttää sekä hypoteesin luomiseen että testaamiseen, joskin tämä voi tapahtua tahattomasti, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Ongelman huomioiminen suunnittelemalla parantaa tutkimuksen laatua ja läpinäkyvyyttä. Esirekisteröiminen auttaa raportoimaan tutkimuksesta selkeästi ja helpottaa työn jatkamista tutkimuksen pohjalta.
• FAIR: FAIR-datan periaatteet ovat joukko ohjaavia periaatteita, jotka tekevät datasta löydettävää (findable), saavutettavaa (accessible), yhteentoimivaa (interoperable) ja uudelleenkäytettävää (reusable). Nämä periaatteet tarjoavat ohjeita tutkimusdatan hallintaan ja tukeen. Ks. FAIR-periaatteet | Aalto-yliopisto
• Gold Open Access, Kultainen OA: Kustantaja avaa julkaistun artikkelin välittömästi. Julkaisemiseen liittyvät kulut on siirretty lukijalta yliopistolle, johon tutkija on affilioitunut. Kultaiseen avoimuuteen liittyvää julkaisumaksua kutsutaan usein nimityksellä Article Processing Charge (APC). Kultainen OA voi olla myös maksutonta.
• Green Open Access, Vihreä OA (rinnakkaistallennus): Julkaistu artikkeli tai lopullinen vertaisarvioitu käsikirjoitus arkistoidaan julkaisuarkistoon  ulkaisemista , samanaikaisesti julkaiseminsen kanssa tai julkaisemisen jälkeen. Artikkeliin pääsyä viivästetään usein embargolla.
• Hybridi Open Access: Artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa lehdessä, jossa osa artikkeleista on ostettu avoimiksi maksamalla artikkelin käsittelymaksu (Article Processing Charge) etukäteen, ja muu sisältö on saatavilla maksusta.
• Ilmainen ohjelmisto: Tietokoneohjelmisto, jota saa käyttöehtojen mukaan hyödyntää mihin tahansa tarkoitukseen, minkä lisäksi sitä ja sen mukautettuja versioita saa tutkia, muuttaa ja levittää. Ks. https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples
• Johdannaistuotokset: Johdannaistuotokset ovat dataa, jonka muodostavat tutkimusartikkeliin sisältyvät tulokset. Ne sisältyvät artikkeliin kuvioina ja taulukkoina. Koska suurin osa tutkimusartikkeleista julkaistaan PDF-dokumentteina, tätä dataa on vaikea erotella artikkelista. Johdannaistuotosten jakaminen koneluettavassa formaatissa tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden uudelleenkäyttää julkaistuja tuloksia uusissa analyyseissa ja meta-analyyseissa. Johdannaistuotoksia voi tallentaa yleisiin repositorioihin (Zenodo, OSF) tai tietyn alan repositorioihin (esim. NeuroVault tilastollisille aivokartoille).
• Metadata: Tekninen data, joka kuvailee datasettiä ja on välttämätöntä datasetin uudelleenkäytettävyyden kannalta. Metadataa on kahta päätyyppiä: 1) Tutkimusdatan kuvaus: miten data on luotu, miten dataa tulee tulkita, datan käyttämiseen tarvittava ohjelmisto, jne. (esimerkki formaatista: Crystallographic Information File -formaatti, ISO 19115) ja 2) Bibliografiset perustiedot (arkistointiin liittyvä metadata), joita tarvitaan datasetin hakemiseen ja viittaamiseen. Näitä tietoja ovat tekijä, lisenssi, oleelliset päivämäärät, otsikko, julkaisuvuosi, arkisto ja tunniste (esimerkki formaatista: Dublin Core)
• Metodi/menetelmä: Menetelmä käsittää yhden tai useamman askeleen edistyvässä toimintoketjussa (protokollalistalla).Menetelmällä tarkoitetaan usein myösdatan hankinta- jaanalyysitapaa, jolla dataa käsitellään (tilastollinen menetelmä, koneoppimismenetelmä jne.). Käytettyjen menetelmien yksityiskohtainen kuvaus varmistaa tutkimuksen vaivattoman toistettavuuden.
• ORCID (https://orcid.org/): Tutkijan pysyvä digitaalinen tunniste, jonka avulla tutkijat voi erotella toisistaan ja joka tukee automaattista linkitystä tutkijan ja hänen ammatillisen toimintansa välillä.
• PID (Persistent Identifier), pysyvä tunniste: Pitkäkestoinen viittaus digitaaliseen resurssiin (esim. DOI, ORCID). Tunniste on merkki, joka antaa yksilöllisen nimen entiteetille kuten henkilölle, paikalle tai asialle.
• Protokolla: Sarja toisiaan seuraavia numeroituja vaiheita, joita seuraamalla tietystä tutkimuksesta saadut tulokset voi toistaa. Protokolla sisältää datan keräämisen, jota seuraavat analyysivaiheet, mukaan lukien lista käytetyistä menetelmistä ja niihin liittyvistä koodeista, sekä lopuksi kuvauksen tutkimustuotoksen tuottamisesta ja jakamisesta.
• Repositorio: Repositorio on tietokanta tai virtuaalinen arkisto, joka on perustettu tieteellisten tutkimustuotosten keräämiseen, jakamiseen ja säilyttämiseen (https://www.openaire.eu/where-can-i-read-more-about-fp7). Erilaisia repositorioita ovat pre-print-repositoriot (vertaisarvioimattomat käsikirjoitukset, esim. arXiv.org, bioRxiv.org), post-print-repositoriot (julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset, esim. ACRIS), datarepositoriot (tutkimuksessa käytetty data, esim. Zenodo), protokolla- ja metodirepositoriot (datan hankkimiseen ja käsittelyyn liittyvät proseduurit, esim. Open Science Framework), ohjelmistorepositoriot (datan käsittelyssä käytetyt ohjelmistot ja uudet ohjelmistopaketit, joita muut voivat uudelleenkäyttää, esim. GitHub, Zenodo), johdannaistuotosten repositoriot (tulokset koneluettavassa muodossa, esim. taulukot, prosessoitu data, tilastolliset tulokset, artikkelissa julkaistut kuviot, esim. Zenodo, figshare).
• Saalistajajulkaiseminen: Riistävä tieteellisen julkaisemisen liiketoimintamalli, jossa tekijöiltä peritään julkaisumaksu mutta artikkelien laatua ja legitimiteettiä ei tarkisteta eikä legitiimien tieteellisten lehtien tarjoamia toimituksellisia tai julkaisemiseen liittyviä palveluja tarjota riippumatta siitä, onko kyseessä avoin julkaisukanava vai ei.
• Tutkimusdata: Tieteellisessä tutkimuksessa luodut, käsitellyt ja käytetyt digitaaliset tietoaineistot/datasetit, joita on käytetty tutkimustulosten pohjana. Tutkimusdata sisältää myös kontekstia, sisältöä ja rakennetta kuvaavaa tietoa (metadata) sekä elinkaaren hallintaa ja käsittelyä koskevaa tietoa.
• Tutkimustuotos: Tutkimustyön tuloksena syntynyt tuotos, jonka muoto saattaa olla kokonaan kirjallinen (lehti- tai konferenssiartikkeli, kirja, kirjan luku, työpaperi jne.) tai kompositio, esitys, näyttely tai luova teos (taiteellinen tuotos) tai muu hyväksytty teos, esimerkiksi datasetti.
• Transformatiivinen sopimus: Sopimus, jolla muutetaan sopimusta tilaajan (esim. yliopiston kirjasto) ja kustantajan välillä. Muutos tapahtuu tilausmaksullisesta mallista open access -malliin.

Aiheeseen liittyvät asiakirjat ja taustamateriaali

Aalto-yliopiston eettiset periaatteet  Aalto-yliopiston tietosuojapolitiikkaAalto-yliopisto ja projektimuotoinen tutkimustoiminta Avoimen tieteen koordinaatio Suomessa & Tieteellisten seurain valtuuskunta: Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025Avoimen tieteen koordinaatio Suomessa & Tieteellisten seurain valtuuskunta: Suomalaisen tutkimusyhteisön kansalliset avoimen tutkimuksen linjaukset

 Avoimen tieteen koordinaatio Suomessa & Tieteellisten seurain valtuuskunta: Suomalaisen tutkimusyhteisön kansalliset avoimen tieteen suositukset  Avointen oppimateriaalien kirjastoAvoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024-2030Declaration on Research Assessment (DORA)The European Code of Conduct for Research Integrity - ALLEA European Commission: Final Report of the Open Science Policy Platform (7.9.2020) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2014 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (7.9.2020) European Science Foundation. Plan S: Making full and immediate Open Access a reality Finnish Committee for Research Data (2018-04-10) Tracing data: Data citation roadmap for Finland 

League of European Research Universities (LERU) Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural ChangeTietoa lisensseistä (Creative Commons) Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi SuomessaTutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2019). Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2023) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK_ohje 2023.Unescon avoimen tieteen ja tutkimuksen suositus (2021) Unescon suositus avoimista koulutusmateriaaleista (2019)

Muutoshistoria

Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus on elävä dokumentti, joka muuttuu tarpeiden, ympäristön ja lainsäädännön muuttuessa. Alla olevasta taulukosta löydät linjaukseen tehdyt muutokset ja niiden ajankohdat. Tutkimuksen vararehtori hyväksyy muutokset.