Aalto-yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus

Tavoitteena vastuullinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Avoin tiede tarkoittaa tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan, menetelmien, koodien ja infrastruktuurien avoimutta. Avoimuus on yksi pääkeinoista, kun halutaan nostaa Aalto-yliopiston tutkimuksen vaikuttavuutta.

Aalto-yliopisto edesauttaa kestävää kehitystä tekemällä tutkimustuotoksensa FAIR:ksi: löydettäviksi, saavutettaviksi, yhteentoimiviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Nopea ja tehokas pääsy tietoon nopeuttaa uusien keksintöjen syntymistä ja voimaannuttaa tutkijoita.

Läpinäkyvä pääsy julkaisuihin, dataan, menetelmiin, koodeihin ja erilaisiin työkaluihin nostaa tutkimustuotosten laatua. Tutkimustuotoksia voidaan varmentaa, toistaa ja laajentaa entistä helpommin ja tehokkaammin. Datan, julkaisujen ja ohjelmistojen avaaminen estää turhaa työtä, helpottaa tieteidenvälistä tutkimusta ja varmistaa maailmanlaajuisen ja tasa-arvoisen pääsyn tutkimustietoon. Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus hyödyttää tutkijoita nostamalla julkaisujen ja datan viittausmääriä.

Yleiset avoimen tieteen periaatteet

1) Aalto-yliopiston yhteisö noudattaa periaatetta ’Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen’.

2) Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimustuotosten pitää olla avoimesti saatavilla. Eettiset säännöt, henkilötietojen suoja, luottamuksellisuus, turvallisuus, teollis- ja tekijänoikeudet, kaupallinen mielenkiinto tai kustantajien vaatimukset saattavat rajoittaa joidenkin tutkimustuotosten avaamista.

3) Aalto-yliopiston yhteisö noudattaa tutkimuksen elinkaaren aikana tutkimusetiikan yleisiä periaatteita, hyvää tieteellistä käytäntöä, Suomen lakia, kansallisia ja kansainvälisiä avoimen tieteen suosituksia ja Aalto-yliopiston ohjeita. Oleelliset ohjeet ja suositukset on lueteltu tämän linjauksen liitteenä.

4) Avoimen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä toiminta on osa akateemista toimintaa ja otetaan huomioon vaikuttavuusansioina rekrytointi- ja ylennyspäätöksissä.

5) Avoimuuden tasoa seurataan ja arvioidaan.

• Avointen julkaisujen ja julkaistujen datasettien määrää ja tyyppiä seurataan. Avoimen tieteen toimintaa seurataan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) CV-mallin  avulla ja Aalto-yliopiston arviointikriteereissä vaikuttavuusansiona.

Aalto-yliopisto on allekirjoittanut kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen ja sitoutunut avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025

Kansallinen toimintakulttuurin avoimuuden linjaus

Avoimen julkaisemisen periaatteet

1) Aalto-yliopiston tavoitteena on kaikkien julkaisutyypien avoimuus. Tähän pyritään suosittelemalla julkaisemista avoimissa julkaisukanavissa tai rinnakkaistallennusta (green open access).

• Avoin julkaiseminen hybridikanavissa on hyväksyttävää vain osana transformatiivisia sopimuksia. Tutkijoiden tulee mahdollisuuksien mukaan julkaista avoimet julkaisunsa Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssillä.

2) Aalto-yliopisto edellyttää kaikkien vertaisarvioitujen artikkelien ja konferenssiartikkelien rinnakkaistallennusta (green open access) Aalto-yliopiston julkaisuarkistoon, elleivät kustantajan tai muiden tekijöiden oikeudet tätä estä. Aalto-yliopisto huolehtii julkaisujen säilytyksestä yliopiston julkaisuarkistossa

• Aalto-yliopiston tutkijoita pyydetään lähettämään sähköpostitse viimeinen, vertaisarvioitu käsikirjoitusversio (final accepted manuscript) tai linkki käsikirjoitukseen osoitteeseen [email protected], kun käsikirjoitus on hyväksytty ja muilta kirjoittajilta on saatu lupa rinnakkaistallennukseen. Tämä ei ole tarpeen, mikäli julkaisu on ostettu avoimeksi.

3) Valtaosa väitöskirjoista, diplomitöistä ja pro gradu -tutkielmista on avoimesti saatavilla Aalto-yliopiston julkaisuarkistossa.

• Väitöskirjojen sähköistä julkaisemista koskeva lupalomake

4) FinELib-konsortion jäsenenä Aalto-yliopiston tavoitteena on varmistaa, että kustantajien kanssa tehtävät sopimukset mahdollistavat maksuttoman avoimen julkaisemisen tai alennuksia artikkelien käsittelymaksuihin (article processing charge, APC).

• Tietoa maksuttomasta julkaisemisesta ja APC-maksualennuksista

5) Tekijöillä on velvollisuus tarkistaa julkaisukanavan luotettavuus, käytännöt ja maine ennen käsikirjoituksen lähettämistä.

• Saalistajajulkaisut pyrkivät usein esiintymään avoimina tieteellisinä julkaisukanavina. Tutkijoiden tulee olla tietoisia tästä ja pidättäytyä lähettämästä käsikirjoituksia tällaisiin lehtiin. Saalistajalehdessä arvioijana tai toimitusneuvoston jäsenenä toimimista pidetään eettisenä väärinkäytöksenä (tiedeyhteisön harhaanjohtaminen). Tekijöitä neuvotaan tarkistamaan julkaisukanavan tiedot Julkaisufoorumista.

Aalto-yliopisto on sitoutunut tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen.

Kansallinen tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus 2020-2025

Avoimen ja FAIR:n tutkimusdatan periaatteet

1) Tutkijoita (ml. jatko-opiskelijat) ja tutkimusryhmiä kannustetaan laatimaan datanhallintasuunnitelma tutkimuksen alkuvaiheessa ja päivittämään suunnitelma säännöllisesti.

2) Aalto-yliopisto edellyttää, että julkisesti rahoitettu tutkimusdata on avointa, elleivät eettiset tai oikeudelliset kysymyksiä estä avaamista.

• Kun tutkimusdatan käytön oikeuksia määritellään, tulee huomioida liikesalaisuuksien ja muiden immateriaalioikeussopimusten suojaaminen sekä rahoittajien ja kustantajien datan saatavuutta koskevat vaatimukset.

• Tutkimuksen johtaja vastaa siitä, että projektiin osallistuvat ymmärtävät, kun jokin näkökohta rajoittaa tutkimusdatan julkaisemista.

3) Tutkimusdata, joka on linkitetty julkaisuihin tai joka soveltuu uudelleenkäytettäväksi, on tuotettava siten, että se täyttää FAIR-periaatteet eli on löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable) siinä määrin kuin se on yhteiskunnallisesti hyödyllistä sen jälkeen, kun datan tuottajat ovat hyötyneet datasta (oikeus datan ensisijaiseen käyttöön).

• Tutkimusdata tulee tallentaa kansallisiin tai kansainvälisiin tallennuspalveluihin tai data-arkistoihin (repositorioihin), jotka tarjoavat pysyvän tunnisteen (PID, esim. DOI) ja mahdollistavat siten viittaamisen tutkimusdataan. Repositoriota valittaessa on seurattava rahoittajien tai kustantajien suosituksia elleivät ne ole ristiriidassa Aalto-yliopiston suositusten kanssa.

• Kun henkilötietoja sisältävää tutkimusdataa julkaistaan repositorioissa, on sen käytölle asetettava rajoituksia ja data on pseudonymisoitava. Rajoitetusti saatavilla olevan datan pitkäaikainen saatavuus varmistetaan antamalla datan käyttöoikeudet yliopiston datatuelle. Anonymisoitu henkilötietoja sisältävä data voidaan julkaista.

• Noudata vastuullisen tutkimuksen ohjeita käsitellessäsi henkilötietoja sisältävää tutkimusdataa

4) Aalto-yliopisto edellyttää, että tutkimusdataan liittyvät oikeudet määritellään sopimuksissa. Sui generis -omistusoikeus tietokantoihin ja luetteloihin syntyy sijoittajalle eli Aalto-yliopistolle silloin, kun tekijä on yliopiston työntekijä tai yliopisto on ollut rahoittajana. Tekijänoikeuksien ja muiden oikeuksien omistus ulkoisella rahoituksella tuotettuun tutkimusdataan ja tietokantoihin siirtyy Aalto-yliopistolle työsopimuksen liitteen 1 perusteella. Yhteistyöhankkeissa tuotettavan datan omistusoikeuksista ja lisensseistä tulee sopia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

• Kun julkisin varoin tuotettu tutkimusdata julkaistaan repositoriossa, Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssi täyttää lakisääteiset vaatimukset, joista on säädetty laissa julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä. Tämä laki implementoi avoimen datan direktiivin vaatimukset.

• CC BY 4.0 -lisenssin nojalla tutkimusaineistoja voi jakaa, kopioida sekä levittää ja muokata mihin tahansa tarkoitukseen, myös kaupallisesti. Lisenssin ehdoissa edellytetään, että tekijöille annetaan asianmukainen tunnustus.

• Tutkijat voivat valita myös Creative Commons — CC0 1.0 Yleismaailmallinen  -luopuman ja pyytää tulla ilmoitetuksi datan tekijöinä. CC0-vaatimus tulla mainituksi tekijänä ei ole käyttöluvan ehto, mikä helpottaa datan uudelleenkäyttöä tilanteissa, joissa dataa yhdistellään useasta eri lähteestä.

• Jos tutkimusdatan lisensiointia ei sääntele lainsäädäntö, on Aalto-yliopiston avoimen tieteen suositus CC BY 4.0 -lisenssi, mutta muutkin lisenssivaihtoehdot käyvät. Tällöin lisenssin valintaan vaikuttavat tutkimuksen tavoitteet, rahoittajan vaatimukset ja kustantajien kustannussopimuksen ja datapolitiikan vaatimukset.

5) Tutkimusjulkaisuihin linkitetyn tutkimusdatan hyvin dokumentoitu metadata tulee lisätä Aalto-yliopiston tutkimustietojärjestelmä ACRISin metadata-arkistoon. Tämä koskee myös tutkimusdataa, jota ei voida asettaa avoimesti saataville.

• Jos olet avannut tutkimusdataa repositorioissa, lähetä linkki avattuun dataan tai sen PID-tunnus (esim. DOI) osoitteeseen [email protected]. Tiedot lisätään ACRIS-järjestelmään puolestasi.

6) Avoimesti saatavilla olevaa tutkimusdataa käytettäessä tulee siihen viitata hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.

• Katso http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106446

Aalto-yliopisto on sitoutunut hyvään tutkimusdatanhallintaan ja tutkimusdatan avoimeen saatavuuteen.

Kansallinen linjaus: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus 2021-2025

Avoimien tutkimusprotokollien, menetelmien ja ohjelmistojen periaatteet

1) Protokollat, menetelmät ja ohjelmistokoodit tulisi jakaa avoimesti aineistonkeruun ja analysointiprosessin avoimuuden ja toistettavuuden takaamiseksi silloinkin, kun ne toteutetaan suljetun lähdekoodin työkaluilla.

• Suositeltavin lisenssi protokollille on Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssi ja avoimelle koodille MIT-lisenssi. Muut lisenssit voidaan valita siten, että ne täyttävät tutkimustyön strategiset tavoitteet, rahoittajien vaatimukset, julkaisusopimusvaatimukset ja kustantajien tutkimusaineistojen saatavuudelle asettamat ehdot.

2) Uudet ohjelmistopaketit tulisi jakaa avoimesti ja noudattaa ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (FOSS; https://www.gnu.org/philosophy/free-sw.html) periaatteita työkalujen uudelleenkäytettävyyden ja laajan käyttöönoton maksimoimiseksi tutkimusyhteisössä:

• Käytettyjen koodien ja mallien läpinäkyvyys, esimerkiksi tarjoamalla riittävästi dokumentaatiota koodeista ja malleista aina kun mahdollista,
• Avoin yhteistyö sellaisten kanavien kautta, jotka sallivat yhteisön osallistumisen kehitysprosessiin (esim. GitHubin keskustelukanavat muutosehdotuksille ja kysymyksille),
• Avoin jakaminen, jotta ohjelmistoa voidaan vapaasti käyttää ja jakaa.

3) Avoimen lähdekoodin ohjelmistoille on useita sopivia lisenssejä, kuten MIT tai GNU.  Lisenssin valintaan vaikuttavat kehittäjien ohjelmistolle suunnittelemat käyttötarkoitukset sekä yhteensopivuus mahdollisesti käytettyjen kolmansien osapuolten ohjelmistokirjastojen lisenssien kanssa.

4) Johdannaistuotokset (esim. tuloksista kertovat kuviot ja graafit tai tilastollisia analyyseja raportoivat taulukot) tulisi myös tallentaa data-arkistoihin meta-analyysien ja toistettavuuden mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.

5) Tarvittaessa on suositeltavaa esirekisteröidä protokollat ja analyysivalinnat ennen tietojen keräämistä ja analysointia.

Aalto-yliopisto on sitoutunut hyvään tutkimusdatanhallintaan ja avoimien menetelmien, protokollien ja ohjelmistojen saatavuuteen.

Roolit ja vastuut

Kaikki tutkijat ja tohtoriopiskelijat

• Varmista, että tutkimusdata, koodit ja menetelmät on dokumentoitu riittävän hyvin ja tallennettu repositorioihin (arkistoihin). Mikäli et voi saattaa dataasi avoimesti saataville, julkaise tutkimusdatasi metadata ja selitä, miksi dataan on rajoitettu pääsy.
• Tutustu Aalto-yliopiston tutkijoille tarjoamiin tutkimusdatan hallinnan koulutuksiin ja tukipalveluihin. Ota tarvittaessa yhteyttä [email protected] -tukiosoitteeseen.
• Tutustu avoimeen julkaisemiseen ja alennuksiin julkaisusopimuksissa. Tukiosoite on acris.aalto.fi
• Tutustu ACRIS tutkimustietojärjestelmään (acris.aalto.fi). Ohjeet ja lisätietoja
• Tutustu yliopiston tutkimuseettisiin ohjeisiin
• Käytä ORCID-tutkijatunnistetta julkaisuissa, tutkimusrahoitushakemuksissa jne. parantaaksesi näkyvyyttäsi ja tietojesi yhteensopivuutta eri järjestelmissä.
• Kun lähetät uuden julkaisun lehteen, merkitse selvästi affiliaatiosi: yliopisto ja laitos (ei pelkästään tutkimusryhmä) ja lisää julkaisuun rahoittajan päätösnumero (mikäli teet töitä ulkoisen rahoituksen projektissa).
• Muista kiittää käyttämääsi infrastruktuuria. Lisää infrastruktuurin nimi affiliaationa artikkeliisi tai kiitä sitä artikkelisi acknowledgement-osiossa. Aallon infrastruktuurit

Tutkimuksen vastuullinen johtaja (principal investigator, PI)

• Vastuullinen johtaja on vastuussa datanhallintasuunnitelman laatimisesta tutkimusprojektin alussa ja suunnitelman päivittämisestä projektin aikana. Hänellä on yleisvastuu tutkimusdatan tehokkaasta hallinnasta projektissa.
• Vastuullinen johtaja voi itsenäisesti päättää datan avoimeksi saattamisesta avoimella lisenssillä, mikäli yliopisto ja/tai tutkija omistaa datan. Mikäli datan avaamisessa ei ole rajoituksia (tarkista yleisitä periaatteista), avaamisesta ei tarvitse erikseen sopia Aallon palveluhenkilökunnan kanssa.
• Mikäli tutkimus saattaa johtaa kaupallistettavaan keksintöön ja tutkijat ovat kiinnostuneet tästä mahdollisuudesta, innovaatiopalvelut ([email protected]) neuvoo mielellään. Jos immateriaalioikeudet tai muut lailliset kysymykset ovat epäselviä, ota yhteyttä koulusi lakipalveluihin.

Aalto-yliopiston palveluorganisaatio ja johto 

Palveluorganisaatio tarjoaa seuraavanlaisia palveluja:

• Räätälöidyt palvelut, joita ovat esimerkiksi neuvontapalvelut, koulutus ja työpajat. Dataan liittyvät kysymykset voi lähettää tukiosoitteeseen [email protected]. Julkaisuihin liittyviin kysymyksiin vastaa puolestaan [email protected]. Lisätietoja tutkimusdatan hallinnasta Aallon sivuilla: aalto.fi/rdm.
• Erityispalvelut: manuscript-palvelu, dataset-palvelu, DMP-kommentointipalvelu.
• Tarvittava infrastruktuuri (esim. tutkimusjärjestelmät ACRIS ja Aaltodoc) ja Aallon tallennus- ja arkistointiratkaisut tai tallennus- ja arkistointiratkaisut yhteistyössä kansallisten tai kansainvälisten palveluntarjoajien kanssa.
• Rahoitus avoimille julkaisuille kustannussopimusten ja alennusten muodossa.
• Avoimuuden kannusteita. Kannusteiden määrittämiseksi tehdään kansallista yhteistyötä.
• Kriteerejä avoimuuden arvioinnille. Kriteerien määrittämiseksi tehdään kansallista yhteistyötä.

Määritelmät

• Aalto-yliopiston repositorio (data-arkisto): ACRIS ja Aaltodoc muodostavat yhdessä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston. Tutkijat tallentavat käsikirjoituksensa ACRISiin, joka on integroitu Aaltodociin. Avoimet julkaisut ovat haettavissa sekä ACRISista että Aaltodocista.
• APC (Article Processing Charges): Maksu, joka peritään kultaisen avoimen julkaisemisen kustannusten kuten vertaisarvioinnin kulujen kattamiseksi.
• Avoimen lähdekoodin ohjelmisto: Tietokoneohjelmisto, jonka lähdekoodi on julkaistu lisenssillä, jolla tekijänoikeuksien haltija myöntää käyttäjille oikeuden käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa ohjelmistoa kenelle tahansa ja mihin tahansa tarkoitukseen.
• Datarepositorio: Arkisto datan julkaisemiseen ja uudelleenkäytettävän datan hakemiseen. Datan julkaiseminen repositoriossa mahdollistaa datan turvallisen tallentamisen. Repositoriot helpottavat myös dataan viittaamista, kun käytetään pysyviä tunnisteita (PID). Joillakin arkistoilla on pääsyrajoituksia, jolloin ne esimerkiksi jakavat dataa ainoastaan pyynnöstä mutta metadata saattaa olla avoimesti saatavilla.
• DMP (Data Management Plan), datanhallintasuunnitelma: Muodollinen asiakirja, joka määrittelee, kuinka tutkimusdataa käsitellään tutkimusprojektin aikana ja sen jälkeen. Aineistonhallintasuunnitelmassa tunnistetaan keskeiset toiminnot, joilla varmistetaan tutkimusdatan korkea laatu ja FAIR-periaatteiden mukaisuus. Ks. https://www.aalto.fi/fi/palvelut/datanhallinnan-suunnittelu-ja-suunnitelman-laatiminen  
• Embargo: Kustantajan määrittämä ajanjakso, jonka aikana tekijä ei saa julkaista rinnakkaistallennettua versiota julkaisusta avoimesti. Ajanjakso lasketaan alkuperäisen julkaisun julkaisuajankohdasta.
• Esirekisteröiminen: Tutkimuksen esirekisteröinnissä tutkimussuunnitelma määritellään etukäteen ja tallennetaan rekisteriin. Esirekisteröinnissä erotellaan hypoteesin luova (kartoittava) tutkimus hypoteesia testaavasta (vahvistava) tutkimuksesta. Molemmat ovat tärkeitä. Samaa dataa ei voi kuitenkaan käyttää sekä hypoteesin luomiseen että testaamiseen, joskin tämä voi tapahtua tahattomasti, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Ongelman huomioiminen suunnittelemalla parantaa tutkimuksen laatua ja läpinäkyvyyttä. Esirekisteröiminen auttaa raportoimaan tutkimuksesta selkeästi ja helpottaa työn jatkamista tutkimuksen pohjalta.
• FAIR: FAIR-datan periaatteet ovat joukko ohjaavia periaatteita, jotka tekevät datasta löydettävää (findable), saavutettavaa (accessible), yhteentoimivaa (interoperable) ja uudelleenkäytettävää (reusable). Nämä periaatteet tarjoavat ohjeita tutkimusdatan hallintaan ja tukeen.
• Gold Open Access, Kultainen OA: Kustantaja avaa julkaistun artikkelin välittömästi. Julkaisemiseen liittyvät kulut on siirretty lukijalta yliopistolle, johon tutkija on affilioitunut. Kultaiseen avoimuuteen liittyvää julkaisumaksua kutsutaan usein nimityksellä Article Processing Charge (APC). Kultainen OA voi olla myös maksutonta.
• Green Open Access, Vihreä OA (rinnakkaistallennus): Julkaistu artikkeli tailopullinen vertaisarvioitu käsikirjoitus arkistoidaan julkaisuarkistoon julkaisemista ennen, samanaikaisesti tai julkaisemisen jälkeen. Artikkeliin pääsyä viivästetään usein embargolla.
• Hybridi Open Access: Artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa lehdessä, jossa osa artikkeleista on ostettu avoimiksi maksamalla artikkelin käsittelymaksu (Article Processing Charge) etukäteen, ja muu sisältö on saatavilla maksusta.
• Ilmainen ohjelmisto: Tietokoneohjelmisto, jota saa käyttöehtojen mukaan hyödyntää mihin tahansa tarkoitukseen, minkä lisäksi sitä ja sen mukautettuja versioita saa tutkia, muuttaa ja levittää. Ks. https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples
• Johdannaistuotokset: Johdannaistuotokset ovat dataa, jonka muodostavat tutkimusartikkeliin sisältyvät tulokset. Ne sisältyvät artikkeliin kuvioina ja taulukkoina. Koska suurin osa tutkimusartikkeleista julkaistaan PDF-dokumentteina, tätä dataa on vaikea erotella artikkelista. Johdannaistuotosten jakaminen koneluettavassa formaatissa tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden uudelleenkäyttää julkaistuja tuloksia uusissa analyyseissa ja meta-analyyseissa. Johdannaistuotoksia voi tallentaa yleisiin repositorioihin (Zenodo, OSF) tai tietyn alan repositorioihin (esim. NeuroVault tilastollisille aivokartoille).
• Metadata: Tekninen data, joka kuvailee datasettiä ja on välttämätöntä datasetin uudelleenkäytettävyyden kannalta. Metadataa on kahta päätyyppiä: 1) Tutkimusdatan kuvaus: miten data on luotu, miten dataa tulee tulkita, datan käyttämiseen tarvittava ohjelmisto, jne. (esimerkki formaatista: Crystallographic Information File -formaatti, ISO 19115) ja 2) Bibliografiset perustiedot (arkistointiin liittyvä metadata), joita tarvitaan datasetin hakemiseen ja viittaamiseen. Näitä tietoja ovat tekijä, lisenssi, oleelliset päivämäärät, otsikko, julkaisuvuosi, arkisto ja tunniste (esimerkki formaatista: Dublin Core)
• Metodi/menetelmä: Menetelmä käsittää yhden tai useamman askeleen edistyvässä toimintoketjussa (protokollalistalla).Menetelmällä tarkoitetaan usein myösdatan hankinta- jaanalyysitapaa, jolla dataa käsitellään (tilastollinen menetelmä, koneoppimismenetelmä jne.). Käytettyjen menetelmien yksityiskohtainen kuvaus varmistaa tutkimuksen vaivattoman toistettavuuden.
• ORCID (https://orcid.org/): Tutkijan pysyvä digitaalinen tunniste, jonka avulla tutkijat voi erotella toisistaan ja joka tukee automaattista linkitystä tutkijan ja hänen ammatillisen toimintansa välillä.
• PID (Persistent Identifier), pysyvä tunniste: Pitkäkestoinen viittaus digitaaliseen resurssiin (esim. DOI, ORCID). Tunniste on merkki, joka antaa yksilöllisen nimen entiteetille kuten henkilölle, paikalle tai asialle.
• Protokolla: Sarja toisiaan seuraavia numeroituja vaiheita, joita seuraamalla tietystä tutkimuksesta saadut tulokset voi toistaa. Protokolla sisältää datan keräämisen, jota seuraavat analyysivaiheet, mukaan lukien lista käytetyistä menetelmistä ja niihin liittyvistä koodeista, sekä lopuksi kuvauksen tutkimustuotoksen tuottamisesta ja jakamisesta.
• Repositorio: Repositorio on tietokanta tai virtuaalinen arkisto, joka on perustettu tieteellisten tutkimustuotosten keräämiseen, jakamiseen ja säilyttämiseen (https://www.openaire.eu/where-can-i-read-more-about-fp7). Erilaisia repositorioita ovat pre-print-repositoriot (vertaisarvioimattomat käsikirjoitukset, esim. arXiv.org, bioRxiv.org), post-print-repositoriot (julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset, esim. ACRIS), datarepositoriot (tutkimuksessa käytetty data, esim. Zenodo), protokolla- ja metodirepositoriot (datan hankkimiseen ja käsittelyyn liittyvät proseduurit, esim. Open Science Framework), ohjelmistorepositoriot (datan käsittelyssä käytetyt ohjelmistot ja uudet ohjelmistopaketit, joita muut voivat uudelleenkäyttää, esim. GitHub, Zenodo), johdannaistuotosten repositoriot (tulokset koneluettavassa muodossa, esim. taulukot, prosessoitu data, tilastolliset tulokset, artikkelissa julkaistut kuviot, esim. Zenodo, figshare).
• Saalistajajulkaiseminen: Riistävä tieteellisen julkaisemisen liiketoimintamalli, jossa tekijöiltä peritään julkaisumaksu mutta artikkelien laatua ja legitimiteettiä ei tarkisteta eikä legitiimien tieteellisten lehtien tarjoamia toimituksellisia tai julkaisemiseen liittyviä palveluja tarjota riippumatta siitä, onko kyseessä avoin julkaisukanava vai ei.
• Sui generis -tietokanta: Tietokanta, jossa sisällön hankkimiseen, todentamiseen tai esittämiseen on panostettu laadullisesti ja/tai määrällisesti merkittävästi. Aalto-yliopiston sui generis -tietokantaoikeudet varmistavat, että yliopisto voi tarjota tietokantaan käyttöoikeuksia ja julkaista tietokannan.
• Tutkimusdata: Tieteellisessä tutkimuksessa luodut, käsitellyt ja käytetyt digitaaliset tietoaineistot/datasetit, joita on käytetty tutkimustulosten pohjana. Tutkimusdata sisältää myös kontekstia, sisältöä ja rakennetta kuvaavaa tietoa (metadata) sekä elinkaaren hallintaa ja käsittelyä koskevaa tietoa.
• Tutkimustuotos: Tutkimustyön tuloksena syntynyt tuotos, jonka muoto saattaa olla kokonaan kirjallinen (lehti- tai konferenssiartikkeli, kirja, kirjan luku, työpaperi jne.) tai kompositio, esitys, näyttely tai luova teos (taiteellinen tuotos) tai muu hyväksytty teos, esimerkiksi datasetti.
• Transformatiivinen sopimus: Sopimus, jolla muutetaan sopimusta tilaajan (esim. yliopiston kirjasto) ja kustantajan välillä. Muutos tapahtuu tilausmaksullisesta mallista open access -malliin.

Aiheeseen liittyvät asiakirjat ja taustamateriaali

Aalto-yliopiston eettiset periaatteet  Aalto-yliopiston tietosuojapolitiikkaAalto-yliopisto ja projektimuotoinen tutkimustoiminta Avoimen tieteen koordinaatio Suomessa, Tieteellisten seurain valtuuskunta: Suomalaisen tutkimusyhteisön kansalliset avoimen tutkimuksen linjaukset Declaration on Research Assessment (DORA) European Commission: Final Report of the Open Science Policy Platform (7.9.2020) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2014 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (7.9.2020) European Science Foundation. Plan S: Making full and immediate Open Access a reality Finnish Committee for Research Data (2018-04-10) Tracing data: Data citation roadmap for Finland Kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025Kansallinen linjaus: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021-2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuusKansallinen toimintakulttuurin avoimuuden linjausKansallinen tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus 2020-2025League of European Research Universities (LERU) Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural ChangeTutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa

Muutoshistoria

Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus on elävä dokumentti, joka muuttuu tarpeiden, ympäristön ja lainsäädännön muuttuessa. Alla olevasta taulukosta löydät linjaukseen tehdyt muutokset ja niiden ajankohdat. Tutkimuksen vararehtori hyväksyy muutokset.