Uutiset

Miten yritykset suoriutuvat juuri julkaistujen EU:n kestävyysraportointivaatimusten kanssa?

Kaksi Kauppakorkeakoulun opiskelijaa tutki pohjoismaisia yrityksiä PwC Finlandin toimeksiantona.
PwC:lle tehdyn opiskelijaprojektin projektitiimi
PwC:n Partner Mikael Niskala (vas.), opiskelijat Minh Quang Tran ja Touko Heikkinen sekä apulaisprofessori Bianca Beyer

Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat Minh Quang Tran (Finance) ja Touko Heikkinen (Information and Service Management) toteuttivat maalis-kesäkuussa 2023 räätälöidyn opiskelijoiden yritysprojektin PwC Finlandin Mikael Niskalalle, joka vastaa Partnerina PwC Finlandin kestävyysasioista ja ESG-palveluista. Projektin ohjaajana toimi laskentatoimen laitoksen apulaisprofessori Bianca Beyer. Opiskelijat konsultoivat säännöllisesti projektin ohjaajaa ja saivat häneltä palautetta.

EU-taksonomia edellyttää, että suuret yritykset luokittelevat toimintansa kestävyyden standardoidun kehyksen mukaisesti. Näin siksi, jotta rahoitusmarkkinat voivat ohjata investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. Järjestelmällisten sääntöjen ja mittarien hyödyntäminen auttaa standardoimaan kestävyyttä ja torjumaan viherpesua. Raportointivaatimukset ovat uusia rahoitusalan yrityksille ja suuryrityksille, joiden oli raportoitava vastuullisuustoimistaan säädösten mukaisesti ensimmäistä kertaa tilikaudella 2022. 

PwC Finlandin kestävyys- ja vastuullisuuspalvelut auttavat yrityksiä kehittymään kestävämmiksi. EU-taksonomiaraportointia käsitellään kestävyysraportointi- ja todentamispalveluissa, joissa PwC auttaa yrityksiä mittaamaan ja raportoimaan luokitusjärjestelmään liittyvistä kysymyksistä vakiintuneiden hallinto-, ympäristö- ja raportointistandardien mukaisesti. Projekti auttoi yritystä saamaan kokonaisvaltaisen yleiskatsauksen, joka täydensi yrityksen päivittäisen toiminnan tuloksia.

Analysoitavana yli 350 pohjoismaista yritystä

Projekti jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat tarkastelivat pohjoismaisten yritysten kestävyyden tasoa sääntelyn ja alkuraportointikäytäntöjen mukaisesti. 

”Koska säädökset ja raportit olivat uusia, tutkimuksessa tuli usein vastaan yllätyksiä. Tästä seurasikin erittäin mielenkiintoisia haasteita. Analysoimme 359 pohjoismaista yritystä ja laadimme kuvailevia tilastoja ja visualisointeja välikokoukseen. Tämä antoi alkuvaiheen yleiskatsauksen Pohjoismaiden tilanteesta ja auttoi tarkentamaan toisen vaiheen tutkimuskysymyksiä välikokouksessa”, Touko Heikkinen kertoo. 

Noin 21 prosenttia yritysten liikevaihdosta ilmoitettiin olevan sellaisia, että niiden voidaan todeta edistävän merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteita. Kuitenkin vain 5 prosenttia kokonaisliikevaihdosta täytti tiukemmat kriteerit, jotka edellyttävät, että ne on jo mukautettu asetusten mukaisiksi ja että ne edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista koskevien nykyisten tavoitteiden saavuttamista.

Haastattelujen avulla asian ytimeen

Tutkimusryhmä sukelsi syvemmälle tapauskohtaisiin ja/tai laadullisiin aiheisiin, kuten aloihin ja taloudelliseen toimintaan, joita PwC haluaisi tutkia perusteellisesti. 

”Toisessa vaiheessa haastattelimme myös taksonomiasta vastaavia henkilöitä yrityksistä suomalaisen finanssialan ulkopuolelta sekä lisäksi eräiden suomalaisten rahoituslaitosten sijoitusalan ammattilaisia. Haastattelut osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, koska haastateltavat kokivat luontevammaksi jakaa omia näkemyksiään tällä tavoin. Haastattelut tarjosivat enemmän näkökulmia kuin mitä esimerkiksi vuosikertomuksissa julkisesti tuotiin esiin”, Minh Quang Tran kertoo.  

Tässä vaiheessa syvennettiin muun muassa sitä, millaisia haasteita yrityksillä on säädösten kanssa suoriutumisessa ja miten säännökset ovat vaikuttaneet näiden rahoituslaitosten sijoituskäytäntöihin. Yhteisiä teemoja ja vaikeuksia tunnistettiin, mikä vahvisti PwC:n sisäisiä ajatuksia ja synnytti myös joitain uusia oivalluksia.

”Aalto-yliopiston kanssa tehdyn hyvän yhteistyön myötä huomasimme, että kestävyysraportoinnissa oli selkeä tutkimusvaje. Tutkimus oli myös hyvin ajankohtainen, sillä ensimmäinen raportointivuosi oli käynnissä ja raportointikäytännöt ovat parhaillaan muotoutumassa”, kertoo Partner Mikael Niskala PwC Finlandilta. 

Loppukokouksessa esitettiin myös mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten kuinka paljon viherpesua EU-taksonomiaraportoinnissa voidaan tehdä, jos yritykset vain ”laittavat rastin ruutuun” eikä niiden tarvitse selittää valintojaan ilmoituksissa sen kummemmin. Tätä ei käsitelty tässä tutkimuksessa, mutta sen tutkiminen osoittautui hyväksi ideaksi.

Jo 30 vuotta Räätälöityjä yritysten opiskelijaprojekteja

Ensimmäiset konseptin mukaiset projektit tehtiin vuonna 1993.
Opiskelijoita Kauppakorkeakoululla. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio

Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit / Customized Student Business Projects

Kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet.

Kauppakorkeakoulu
Smiling people standing in front of a colorful wall with PwC logo

Premium Partner - PwC

Kauppakorkeakoulun partneri vuodesta 2001.

Kauppakorkeakoulu
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Antonina Strzelecka Otaniemessä
Opinnot Julkaistu:

Elektroniikkaa ja lääketiedettä – näin terveysteknologia yhdistää Antonina Strzeleckan mielenkiinnon kohteet

Health Technology Engineering -maisteriohjelman Antonina Strzelecka toivoo, että tutkimuksesta on suoraa hyötyä potilaille.
Neljä opiskelijaa istuu ulkoportailla, juttelee ja nauraa kirjojen ja tabletin kanssa
Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopisto ja Bocconin yliopisto Italiassa alkavat tarjota markkinoinnin kaksoistutkintoa

Ensimmäinen opiskelijaryhmä, johon valitaan 10 opiskelijaa Aallon ja 10 Bocconin kautta, aloittaa opintonsa syksyllä 2027.
Nuoret aikuiset kävelevät ja juttelevat puistopolulla, taustalla polkupyöriä ja suuria puita
Opinnot Julkaistu:

Alumni, vastaathan uraseurantakyselyyn!

Aallosta valmistuneiden asiantuntijoiden siirtymistä työelämään sekä kokemuksia opinnoista ja urasta seurataan vuosittain uraseurantakyselyllä. Uraseurantakyselyn vastaukset antavat tärkeää tietoa korkeakoulutettujen osaajien työelämästä sekä nykyisille opiskelijoille että tulevia opintojaan pohtiville nuorille. Lisäksi kyselyssä kerättyä tietoa käytetään yliopiston opetuksen ja palvelujen kehittämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.