Uutiset

Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä

Nimisampo on uusi, kaikille avoin semanttisen webin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.
Nimisampo. Kuva: Eero Hyvönen.
Käyttäjä voi Nimisammossa vertailla esimerkiksi Äijä- ja Ukko/Ukon- alkuisten paikannimien esiintymistä Suomessa lämpökarttojen avulla. Kuva: Eero Hyvönen.

Nimisampo perustuu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin. Nämä linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta.

Lisäksi järjestelmään on liitetty Sotasampo-palvelusta yli 30 000 paikkaa luovutetun Karjalan kartoista, Senaatin kartasto ja yli 4,1 miljoonaa paikannimeä yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisista paikoista (Thesaurus of Geographical Names, TGN).

Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä.

Eero Hyvönen

Nimisampo on nimistöntutkijan monipuolinen ja uusia mahdollisuuksia avaava “työpöytä”, nyt kun jättiläismäisiä paikannimiaineistoja on digitoitu tutkimuksen hyödynnettäväksi avoimena datana.

“Nimistöntutkimuksessa Nimisampo tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi paikannimien variaation tutkimukseen, kun eri aineistolähteiden nimiä voi verrata keskenään ja selvittää vaikkapa sitä, onko samalla paikalla eri aineistoissa eri nimiä”, toteaa professori, nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

Nimisampo on taottu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksessa yhteistyössä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.

“Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä tai luontokohteita”, sanoo hankkeen vetäjä, HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen.

HELDIG-keskus pyrkii edistämään yhteistyötä humanististen ja teknisten alojen välillä, ja Nimisampo on tästä hyvä esimerkki. Nimisammon data on saatavilla avoimesti Linked Data Finland -palvelun kautta. Projektin rahoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahasto.

Lisätietoa:

Nimisampo-palvelu

Hankkeen kotisivu

Eero Hyvönen
Professori
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto (HELDIG)
p. 050 3841618
eero.hyvonen@helsinki.fi

Terhi Ainiala
Professori
Helsingin yliopisto
p. 050 3185251
terhi.ainiala@helsinki.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.
A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.
Abstrakti lähikuva kiiltävästä meripihkanruskeasta nesteestä, joka kiemurtelee ja tippuu mustalla taustalla
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n Horisontti-rahoituksen saanut VOPUS-hanke tutkii virtuaalisen kulttuurin tulevaisuutta

Hanke tutkii virtuaalisen Operaland-alustan kautta kulttuuriin kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia, kun kansalaiset viettävät enemmän aikaa virtuaalimaailmoissa.