Uutiset

Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä

Nimisampo on uusi, kaikille avoin semanttisen webin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.
Nimisampo. Kuva: Eero Hyvönen.
Käyttäjä voi Nimisammossa vertailla esimerkiksi Äijä- ja Ukko/Ukon- alkuisten paikannimien esiintymistä Suomessa lämpökarttojen avulla. Kuva: Eero Hyvönen.

Nimisampo perustuu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin. Nämä linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta.

Lisäksi järjestelmään on liitetty Sotasampo-palvelusta yli 30 000 paikkaa luovutetun Karjalan kartoista, Senaatin kartasto ja yli 4,1 miljoonaa paikannimeä yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisista paikoista (Thesaurus of Geographical Names, TGN).

Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä.

Eero Hyvönen

Nimisampo on nimistöntutkijan monipuolinen ja uusia mahdollisuuksia avaava “työpöytä”, nyt kun jättiläismäisiä paikannimiaineistoja on digitoitu tutkimuksen hyödynnettäväksi avoimena datana.

“Nimistöntutkimuksessa Nimisampo tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi paikannimien variaation tutkimukseen, kun eri aineistolähteiden nimiä voi verrata keskenään ja selvittää vaikkapa sitä, onko samalla paikalla eri aineistoissa eri nimiä”, toteaa professori, nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

Nimisampo on taottu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksessa yhteistyössä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.

“Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä tai luontokohteita”, sanoo hankkeen vetäjä, HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen.

HELDIG-keskus pyrkii edistämään yhteistyötä humanististen ja teknisten alojen välillä, ja Nimisampo on tästä hyvä esimerkki. Nimisammon data on saatavilla avoimesti Linked Data Finland -palvelun kautta. Projektin rahoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahasto.

Lisätietoa:

Nimisampo-palvelu

Hankkeen kotisivu

Eero Hyvönen
Professori
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto (HELDIG)
p. 050 3841618
eero.hyvonen@helsinki.fi

Terhi Ainiala
Professori
Helsingin yliopisto
p. 050 3185251
terhi.ainiala@helsinki.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Useita pieniä, suorakulmaisia hiukkasia, joissa on pyöristetyt reunat, harmaana tummalla taustalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita

Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.
Puhuja esiintyy suurelle yleisölle pimeässä auditorioissa. Suuren näytön takana on eläväinen kuva tekstillä 'Welcome'.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.
Tummaan takkiin pukeutunut henkilö seisoo ulkona monikerroksisen rakennuksen edessä, jossa on paljon ikkunoita.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Puu sisätilassa, jossa puurunko tukipalkkina, näkyy sumuisia ulkopuunoksia suorakulmaisen ikkunan läpi.
Tutkimus ja taide Julkaistu: