Ladimo kehittää älykkäämpää konenäköä

Startupin kehittämä menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisten mittatarkkojen 3D-mallien luomisen ympäristöstä. Ne antavat koneille kyvyn nähdä.
ladimo startup team
Kuvassa Ladimo-tiimin toimitusjohtaja Jorma Palmén (oikealla), teknologiajohtaja Jouni Halme, Embedded Systems Specialist Tatu Tolonen, Parallel Computing Engineer Mikko Ronkainen ja Fotogrammetry Specialist Sami Ruuskanen.

Itseajavan auton täytyy pystyä havaitsemaan tarkasti katua ylittävä jalankulkija tai liikenneruuhkassa edellä matelevan auton liikkeet. Tuotteita kokoava robotti ja lisätyn todellisuuden sovellus älypuhelimessa tarvitsevat myös tietoa ympäristönsä muodoista ja etäisyyksistä. Muun muassa näiden silminä voi toimia Aalto-yliopistosta lähtöisin olevan Ladimon innovaatio.

Ladimo-tiimi kehittää 3D-lasermittaukseen perustuvaa konenäköä. Eikä mitä tahansa sellaista:
”Meidän 3D-pistepilvisensorimme on maailman tarkin reaaliaikainen sensori”, sanovat Ladimon toimitusjohtaja Jouni Halme ja teknologiajohtaja Jorma Palmén.

Väitettä on jouduttu todistelemaan yhteistyökumppaneille, mutta ilmeisen menestyksekkäästi – tähän mennessä Ladimo-teknologiasta ovat kiinnostuneet muun muassa kolme autovalmistajaa ja useat kansainväliset mobiililaitevalmistajat.

Sunnuntaikahveilla syntynyt innovaatio

Ladimon tarina alkoi vuonna 2012 eräästä oivalluksesta.

”Ajatus tuli aivan yllättäen eräänä sunnuntai-iltapäivänä, kun olin kotona laskeutumassa portaita iltapäiväkahville. Saavuttuani kahvipöytään kerroin vaimolleni, että tein juuri keksinnön ja tällä kertaa se saattaa olla merkittävä”, tuolloin Aalto-yliopistossa insinöörigeologian ja sovelletun mineralogian lehtorina työskennellyt Palmén kuvailee.

Jo maanantaiaamuna Palmén teki keksintöilmoituksen. Aalto-yliopistolta ja Tekesiltä (nykyisin Business Finland) saamansa rahoituksen turvin hän alkoi kehittää prototyyppiä geologian professori Jussi Leveisen ja 3D-mittaukseen erikoistuneen tutkijan Matti Kurkelan kanssa.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Palménin keksintö johti uudenlaiseen, erittäin tarkkaan tapaan mitata kohteen etäisyys kameran kennolta.

Ladimo_startup_device
Ladimon robottiikkaan tarkoitettu 3D-sensori ja sen muodostama pistepilvi tabletin näytöllä.

Ladimon kehittämä konenäkö perustuu siihen, että laitteessa oleva kamera havaitsee laitteen lähettämän lasersäteen, joka on jakautunut tuhansiin pisteisiin. Järjestelmä laskee kolmiointiin perustuvalla mittauksella jokaiselle pisteelle kolmiulotteiset koordinaatit. Tästä syntyy 3D-pistepilvi.

Mittauksessa syntyy kuitenkin aina virheitä, sillä valonsäteet taipuvat kulkiessaan ilmassa ja kameran optiikka aiheuttaa vääristymiä.  Aiemmissa menetelmissä lasersäde oli tavattu hajottaa satunnaiseksi pisteistöksi, mutta Palménin ajatus oli mitata pisteiden sijainnit säännöllisen pisteistön avulla. Menetelmän avulla voidaan mallintamalla poistaa mittauksessa tapahtuvat optiset ja geometriset virheet ja tarvittaessa karsia liikaa virhettä sisältävät pisteet.

Kun idean toimivuus oli todistettu, Ladimo sai Business Finlandilta rahoituksen idean kaupallistamiseen. Vuonna 2015 perustettiin yritys LaDiMo Oy. Tuolloin tuli mukaan myös Nokialla ja startupeissa myynnin ja markkinoinnin parissa kansainvälistä uraa tehnyt Jouni Halme.

Espoon Otaniemessä toimivan Ladimon kehitystiimissä on nyt seitsemän omaa työntekijää. Yrityksen neuvonantajiin kuuluu professoreita Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta.

Oikeaan aikaan liikkeellä

Ladimo toimii kukoistavalla alalla: itseajavat autot, virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiat sekä robotiikka tekevät vahvasti tuloaan arkipäivään. Tämä näkyy myös siinä, että konenäköä kehittävät yritykset maailmalla ovat keränneet satojen miljoonien rahoituspotteja.

Tänä vuonna tulee markkinoille Ladimon ensimmäinen, ennen kaikkea robotiikkaan tarkoitettu laite. Samalla tuotekehitys jatkuu kiivaana kohti pienempiä, kuluttajatuotteisiin sopivia sensoreita. Tällä hetkellä yritys kehittää matkapuhelimiin sekä robotiikkasovelluksiin suunnattua, vaivaiset 60 grammaa painavaa sensoria.

Ladimo on aloittamassa rahoituskierroksen, jossa se hakee 2,5 miljoonan euron rahoitusta strategisilta kumppaneilta miniatyrisoidun sensorin tuotekehitykseen. Suurten kansainvälisten teknologiayritysten kiinnostus antaa aihetta korkeille odotuksille.

”Viiden vuoden päästä liikevaihto ylittää sata miljoonaa euroa”, Halme ja Palmén arvioivat tulevaisuudennäkymiä.

Teksti ja kuvat: Annamari Tolonen

Juttusarjassa esittelemme tutkimukseen perustuvia startupeja. Vuosittain Aalto-yliopiston tuella syntyy keskimäärin 5–10 uutta tutkimuspohjaista yritystä. 

Lisätietoja

Aalto-yliopiston innovaatiopalvelut
Panu Kuosmanen
0503841600
[email protected]

Katso kaikki esittelyt

Unified chargers charging station  jukka anttonen matias maenpaa photo Annamari Tolonen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unified Chargers antaa virtaa sähköautojen vallankumoukseen

Opiskelijoiden ideasta syntynyt yritys haluaa tuoda edistynyttä latausteknologiaa helpommin saataville.
Hoitolaitteen testausta laitteen kehityksestä vastaavan insinöörin Ossi Kaikkosen toimesta. Kuva: Matti Ahlgren.
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi laserterapia pyrkii pysäyttämään silmänpohjan ikärappeuman etenemisen

Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla ja tarkkaan lämpötilan kontrolliin hoidon aikana. Tavoitteena on silmänpohjan ikärappeuman yksilöity, turvallinen ja tehokas hoito.
Addcomposites startup photo Annamari Tolonen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Addcomposites auttaa pieniä yrityksiä automatisoimaan komposiittiosien valmistuksen

Opiskelijaprojektista syntynyt startup suuntasi heti kansainvälisille markkinoille. Se aikoo olla Euroopan ykkösratkaisu kasvavalla alalla.
surgify startup team photo annamari tolonen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Surgify aikoo tehdä luukirurgiasta turvallisempaa kaikkialla maailmassa

Nuorten yrittäjien innovaatio on vakuuttanut lääkärit ja rahoittajat. Pitkän kehitystyön tulos tulee leikkaussaleihin tänä vuonna.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jukka Suomela Research Group
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat palkittiin artikkelista, joka osoittaa, ettei pariutusongelmaa voi ratkaista nykyistä tehokkaammin

Mikä tahansa pariutusongelman ratkaiseva menetelmä on joko hidas tai johtaa väistämättä väärään ratkaisuun.
Kuva osoittaa, miten valmistetaan biosynteettistä hämähäkinseittiä suurjännitteen avulla
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämähäkkisilkki syntyy, kun mikrobeihin lisätään hämähäkin DNA:ta

Hämähäkki on opettanut tutkijoita tuottamaan synteettistä biomateriaalia, josta voi tulevaisuudessa valmistaa hyvin monenlaisia tuotteita vaatteista autonosiin.
Aalto University professor of practice Jan Blech photo by Jaakko Kahilaniemi
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jan Blech suunnittelee ohjelmistoja uuteen teolliseen vallankumoukseen

Työelämäprofessori on perustamassa uutta tutkimusalustaa tulevaisuuden tehtaille, joissa robotiikka ja älykkäät koneet ovat arkipäivää.
Apulaisprofessori Arno Solin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Kiinnostuin koneoppimisesta ennen kuin tiesin, että tällainen käsite on olemassakaan”

Kesällä Suomen Akatemian nuorelle tutkijasukupolvelle suunnatun rahoituksen saanut Arno Solin innostuu koneoppimisesta, sillä sitä kautta pääsee perehtymään teoriaan ja ratkomaan oikean elämän ongelmia.