Uutiset

Uusi laserterapia pyrkii pysäyttämään silmänpohjan ikärappeuman etenemisen

Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla ja tarkkaan lämpötilan kontrolliin hoidon aikana. Tavoitteena on silmänpohjan ikärappeuman yksilöity, turvallinen ja tehokas hoito.
Hoitolaitteen testausta laitteen kehityksestä vastaavan insinöörin Ossi Kaikkosen toimesta. Kuva: Matti Ahlgren.
Hoitolaitteen testausta laitteen kehityksestä vastaavan insinöörin Ossi Kaikkosen toimesta. Kuva: Matti Ahlgren.

Maailmassa on 200 miljoonaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavaa ihmistä. Lähes viidenneksellä sairastuneista silmänpohjan ikärappeuma etenee näölle haitalliseen myöhäiseen vaiheeseen.

Silmänpohjan ikärappeuman kosteaa muotoa voidaan hoitaa lääkepistoksilla, mutta neljällä viidestä myöhäisen vaiheen ikärappeuma on niin sanottua kuivaa muotoa, johon ei ole tällä hetkellä lääketieteellistä hoitoa.

Mitkä ovat silmänpohjan ikärappeuman syyt?

”Silmänpohjan ikärappeuman syitä ovat muun muassa oksidatiivinen stressi eli solujen liiallinen hapetuskuorma, ja siitä aiheutuva proteiinien vääränlainen laskostuminen ja sitoutuminen toisiinsa. Kehitämme silmänpohjan lämmityshoitoa, joka vahvistaa solujen omia suojamekanismeja. Hoidon avulla proteiineja voidaan muuttaa alkuperäiseen, virheettömään muotoonsa ja samalla stimuloida luonnollista paranemista”, Aalto-yliopiston professori Ari Koskelainen kertoo.

Aalto-yliopiston tutkijoiden uusi Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla, kullekin potilaalle yksilöidyllä lämmitysteholla.

Tavoitteena on pysäyttää sairauden kehittyminen sen varhaisiin vaiheisiin ja estää taudin eteneminen kuivaan tai kosteaan muotoon.

”Silmänpohjan lämmityshoito ei ole uusi keksintö, mutta tähän asti pigmenttiepiteelin lämpötilasta ei ole saatu tietoa hoidon aikana. Lämpötilan tunteminen on erityisen tärkeää, jotta ei aiheuteta vahinkoa lämmitettävälle kudokselle”, kertoo tutkija Teemu Turunen.

Maculaser-lämmityshoidossa silmänpohjan lämpötilan nousu määritetään verkkokalvon hermosolujen sähköisen signaloinnin nopeutumisesta. Näitä signaaleja voidaan rekisteröidä reaaliaikaisesti silmän pinnalta elektroretinografia-tekniikalla, jossa näköaistinsoluja stimuloidaan valoväläyksillä ja niiden aiheuttamaa jännitemuutosta mitataan silmän pinnalle ja silmäkulman iholle asetettujen elektrodien väliltä.

Hoitolaitteen kokeilu alkaa ensi vuonna

Lämpötilanmääritysmenetelmä on osoitettu toimivaksi kudostutkimuksissa hiirillä ja sioilla, ja lämmityshoidon prekliiniset testit ovat käynnissä. Maculaser-kaupallistamishankkeen tarkoitus on mahdollistaa lämmityshoito ihmisillä, ja parhaillaan käynnissä on hoitolaitteen suunnittelu ja rakentaminen.

Tavoitteena on mahdollistaa lämmityshoito hoidollisesti tehokkaalla mutta samalla turvallisella lämpötila-alueella. Tavoiteltavan, kudokselle turvallisen lämpötilan arvioidaan olevan noin 42–43 astetta, jolloin hoidolla on terapeuttista vaikutusta, mutta se ei vielä aiheuta vahinkoa.

”Hoidossa silmänpohjaa lämmitetään lähi-infrapunalaserilla pupillin läpi hyödyntäen rakovalo-biomikroskooppia. Yksi hoitokerta kestää noin minuutin, ja sen avulla hoidetaan koko kohdealue yhdellä kertaa. Hoitoja suunnitellaan annettavaksi muutaman kuukauden välein”, Turunen sanoo.

Tavoitteena on, että silmälääkärit pääsevät testaamaan uutta hoitolaitetta vuoden 2020 aikana.

Silmänpohjan rappeuman hoito

Silmänpohjan rappeuman hoitoon etsitään maailmalla ratkaisua muun muassa laserhoidosta, lääkkeistä, kantasolu- sekä geeniterapioista ja ravintolisistä. Kasvispainotteinen ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja vitamiinilisät auttavat hillitsemään silmänpohjan ikärappeuman kehitystä, mutta niiden teho yksin on riittämätön. Sairaus kehittyy vähitellen iän myötä, ja sen hoidon arvioidaan aiheuttavan maailmassa yli 200 miljardin euron suorat kustannukset terveydenhuoltojärjestelmille.

”Toimiva lämpöterapia toisi valtavia säästöjä terveydenhuollossa. Pelkästään kostean silmänpohjan ikärappeuman hoitoon käytettyjen lääkkeiden markkina on tällä hetkellä noin 10 miljardia euroa, ja se on voimakkaassa kasvussa”, kertoo hankkeen kaupallistamisesta vastaava Jani Tirronen.

Business Finland tukee Maculaser-hanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 900 000 euroa. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on näyttää, että tarkka silmänpohjan lämpötilanmääritys toimii myös ihmisillä. Sen avulla voidaan toteuttaa ensi kertaa yksilöity, turvallinen ja tehokas silmänpohjan lämmityshoito.

Lisätietoa:

maculaser.com

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
The Future-led Learning Podcast is hosted by Riikka Evans. Photograph: Janne Illman.
Yliopisto Julkaistu:

Mietityttävätkö ryhmätyöt opetuksessa? Kuuntele podcastjakso

Future-led learning podcastin uusi kausi vie meidät hyvin käytännön tasolle. Kauden teemoihin kuuluvat ajankohtaiset teemat akateeminen ohjaus, inkluusio opetuksessa, yhteisopetus ja kestävä kehitys. Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan toimivan ryhmätyön saloihin ja mitä opettaja voi myötävaikuttaa ryhmän toimintaan.
Olli Halminen, photo by Jutta Kalli
Mediatiedotteet Julkaistu:

Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen

Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan monin paikoin hajanaisesti pala kerrallaan. Näin kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta väittelevä Olli Halminen, joka tutki ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta Suomessa – ja selvitti, miten niitä voisi johtaa paremmin.
Kuvituskuva, askelia: Aalto-yliopisto / Kristian Presnal
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa

Tutkimustulokset ja käytännön kokemukset sote-palvelujen yksityistämisen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia.