Uutiset

Uusi laserterapia pyrkii pysäyttämään silmänpohjan ikärappeuman etenemisen

Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla ja tarkkaan lämpötilan kontrolliin hoidon aikana. Tavoitteena on silmänpohjan ikärappeuman yksilöity, turvallinen ja tehokas hoito.
Hoitolaitteen testausta laitteen kehityksestä vastaavan insinöörin Ossi Kaikkosen toimesta. Kuva: Matti Ahlgren.
Hoitolaitteen testausta laitteen kehityksestä vastaavan insinöörin Ossi Kaikkosen toimesta. Kuva: Matti Ahlgren.

Maailmassa on 200 miljoonaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavaa ihmistä. Lähes viidenneksellä sairastuneista silmänpohjan ikärappeuma etenee näölle haitalliseen myöhäiseen vaiheeseen. Silmänpohjan ikärappeuman kosteaa muotoa voidaan hoitaa lääkepistoksilla, mutta neljällä viidestä myöhäisen vaiheen ikärappeuma on niin sanottua kuivaa muotoa, johon ei ole tällä hetkellä lääketieteellistä hoitoa.

”Silmänpohjan ikärappeuman syitä ovat muun muassa oksidatiivinen stressi eli solujen liiallinen hapetuskuorma, ja siitä aiheutuva proteiinien vääränlainen laskostuminen ja sitoutuminen toisiinsa. Kehitämme silmänpohjan lämmityshoitoa, joka vahvistaa solujen omia suojamekanismeja. Hoidon avulla proteiineja voidaan muuttaa alkuperäiseen, virheettömään muotoonsa ja samalla stimuloida luonnollista paranemista”, Aalto-yliopiston professori Ari Koskelainen kertoo.

Aalto-yliopiston tutkijoiden uusi Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla, kullekin potilaalle yksilöidyllä lämmitysteholla. Tavoitteena on pysäyttää sairauden kehittyminen sen varhaisiin vaiheisiin ja estää taudin eteneminen kuivaan tai kosteaan muotoon.

”Silmänpohjan lämmityshoito ei ole uusi keksintö, mutta tähän asti pigmenttiepiteelin lämpötilasta ei ole saatu tietoa hoidon aikana. Lämpötilan tunteminen on erityisen tärkeää, jotta ei aiheuteta vahinkoa lämmitettävälle kudokselle”, kertoo tutkija Teemu Turunen.

Maculaser-lämmityshoidossa silmänpohjan lämpötilan nousu määritetään verkkokalvon hermosolujen sähköisen signaloinnin nopeutumisesta. Näitä signaaleja voidaan rekisteröidä reaaliaikaisesti silmän pinnalta elektroretinografia-tekniikalla, jossa näköaistinsoluja stimuloidaan valoväläyksillä ja niiden aiheuttamaa jännitemuutosta mitataan silmän pinnalle ja silmäkulman iholle asetettujen elektrodien väliltä.

Hoitolaitteen kokeilu alkaa ensi vuonna

Lämpötilanmääritysmenetelmä on osoitettu toimivaksi kudostutkimuksissa hiirillä ja sioilla, ja lämmityshoidon prekliiniset testit ovat käynnissä. Maculaser-kaupallistamishankkeen tarkoitus on mahdollistaa lämmityshoito ihmisillä, ja parhaillaan käynnissä on hoitolaitteen suunnittelu ja rakentaminen.

Tavoitteena on mahdollistaa lämmityshoito hoidollisesti tehokkaalla mutta samalla turvallisella lämpötila-alueella. Tavoiteltavan, kudokselle turvallisen lämpötilan arvioidaan olevan noin 42–43 astetta, jolloin hoidolla on terapeuttista vaikutusta, mutta se ei vielä aiheuta vahinkoa.

”Hoidossa silmänpohjaa lämmitetään lähi-infrapunalaserilla pupillin läpi hyödyntäen rakovalo-biomikroskooppia. Yksi hoitokerta kestää noin minuutin, ja sen avulla hoidetaan koko kohdealue yhdellä kertaa. Hoitoja suunnitellaan annettavaksi muutaman kuukauden välein”, Turunen sanoo.

Tavoitteena on, että silmälääkärit pääsevät testaamaan uutta hoitolaitetta vuoden 2020 aikana.

Silmänpohjan rappeuman hoitoon etsitään maailmalla ratkaisua muun muassa laserhoidosta, lääkkeistä, kantasolu- sekä geeniterapioista ja ravintolisistä. Kasvispainotteinen ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja vitamiinilisät auttavat hillitsemään silmänpohjan ikärappeuman kehitystä, mutta niiden teho yksin on riittämätön. Sairaus kehittyy vähitellen iän myötä, ja sen hoidon arvioidaan aiheuttavan maailmassa yli 200 miljardin euron suorat kustannukset terveydenhuoltojärjestelmille.

”Toimiva lämpöterapia toisi valtavia säästöjä terveydenhuollossa. Pelkästään kostean silmänpohjan ikärappeuman hoitoon käytettyjen lääkkeiden markkina on tällä hetkellä noin 10 miljardia euroa, ja se on voimakkaassa kasvussa”, kertoo hankkeen kaupallistamisesta vastaava Jani Tirronen.

Business Finland tukee Maculaser-hanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 900 000 euroa. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on näyttää, että tarkka silmänpohjan lämpötilanmääritys toimii myös ihmisillä. Sen avulla voidaan toteuttaa ensi kertaa yksilöity, turvallinen ja tehokas silmänpohjan lämmityshoito.

Lisätietoa:

maculaser.com

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvituskuva: Matti Ahlgren.
Tiedotteet Julkaistu:

Päivittäistavarakauppa selvisi koronakeväästä nopean kommunikoinnin ja joustavuuden avulla

Korona-aika korosti päivittäisen kommunikoinnin, joustavan suunnittelun ja resursoinnin sekä ketterien toimintatapojen merkitystä, alustavasta tutkimusraportista käy ilmi. Tulokset voivat auttaa päivittäistavarakauppaa valmistautumaan koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.
concrete-slabs
Tiedotteet Julkaistu:

Tuotantoa minuuttiaikataululla ja taloteknisiä ratkaisuja korkean rakentamisen kohteissa

Miten paikallavalettu korkea rakentaminen aikataulutetaan minuuttien tarkkuudella? Mitä taloteknisissä ratkaisuissa on otettava huomioon, kun kerrosluku kasvaa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa ensimmäisessä osiossa.
high-rise-crane
Tiedotteet Julkaistu:

Esivalmistus ja Big Room tehostavat korkeaa rakentamista

Miten kylpyhuone-elementtejä kannattaa asentaa korkeassa rakentamisessa ja miten niiden käyttö vaikuttaa rakennusaikaan? Kuinka Big Room -työskentely toimii parhaiten korkean rakentamisen projekteissa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa jälkimmäisessä osassa.
Rosegbach. Photo: Daniel Viviroli.
Tiedotteet Julkaistu:

Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista kasvaa - vuoristot toimivat vesitorneina jopa neljännekselle alankoalueiden asukkaista

Uuden tutkimuksen mukaan 1,5 miljardia ihmistä saa tarvitsemansa veden vuoristoalueilta alkunsa saavista joista vuoteen 2050 mennessä. Vain kestävällä kehityksellä voidaan varmistaa vuoristoalueiden säilyminen maailman vesitorneina myös tulevaisuudessa.