Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

Lisätietoja:

Jani Kuula
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 475 0275

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Krister Ahlström istumassa puutarhassa.
Yhteistyö Julkaistu:

Ikiteekkarin terveiset: "Tämä on suuri koe!"

Krister Ahlström, kunniatohtori ja ikiteekkari, kehottaa aaltolaisia säilyttämään sosiaaliset verkostonsa myös koronapandemian aikana.
Yhteistyö Julkaistu:

Kuinka tehdä tehokasta yhteistyötä digitaalisesti? Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Nopeasti luotu Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyviin kyselyihin.
Mikael Lauharanta is a School of Business, Mikkeli Campus alumnus and co-founder and COO of Smarp
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Mikael Lauharanta

Kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen alumni Mikael Lauharanta kiittelee International Business –kandidaattiohjelmaa: ”Nopeatahtinen opiskelu antoi erinomaiset valmiudet pärjätä hyvin työelämässä ja sen tuomissa haasteissa.”
Julia Österlund, School of Business alumna in School of Business alumni story
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Julia Österlund

Kauppakorkeakoulun alumni Julia Österlund opiskeli koulussa kahta eri pääainetta, ja kokee monipuolisten opintojen hyödyttävän häntä nykyisessä työssään: ”Konsulttityössä on mahtavaa myös se, että pääsen yhdistämään kaikkea koulussa opiskelemaani – markkinointia, viestintää, informaatioteknologiaa ja laskentaa toisiinsa.”