Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

Lisätietoja:

Jani Kuula
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
jani.a.kuula@aalto.fi
puh. 050 475 0275

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
Yhteistyö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
Yhteistyö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.