Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

Lisätietoja:

Jani Kuula
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
jani.a.kuula@aalto.fi
puh. 050 475 0275

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.