Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

Lisätietoja:

Jani Kuula
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 475 0275

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

A person with AR glasses and a smart glove compiling a demo set
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kutistivat eleitä tunnistavan teknologian sormenpään kokoon - älyhanska toimii ilman nettiyhteyttäkin

Uudenlainen eleitä tunnistava tekoälyteknologia vaatii niin vähän resursseja, että se toimii paikallisesti vaikka älyvaatteissa.
Kuvassa Arto Lindblomin, Juhani Pekkalan ja Lasse Mitrosen kuvat sekä teksti Uudistuva kauppa vihreällä taustalla
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kaupan opetuksella on pitkät perinteet Kauppakorkeakoulussa

Seuraavassa Better Business – Better Society -seminaarissa keskustellaan siitä, millä tavoin ja mihin suuntaan kaupan ala on nyt uudistumassa.
Two lab-coated women in a laboratory looking at pipes.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kemian ja kauppatieteen opiskelijat kehittivät kasvipohjaisia tuotteita Valion kanssa

Kahden maisteriopiskelijan tiimi teki yhteistyötä Valion kanssa Aalto Thesis -projektissa puolen vuoden ajan.
Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020 Pekka Ala-Pietilä. Kuva: Heidi Piiroinen/Sanoma.
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Pekka Ala-Pietilä on Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020

Elämä on oppimismatka: oppiminen ei itsessään lopu koskaan, kuvaa Huhtamäen ja Sanoman hallitusten puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.