Aallon kantava ajatushan oli tuoda taiteiden, kauppatieteiden ja tekniikan alat yhteen, eli tehdä tieteellisiä läpimurtoja ja kehittää innovaatioita diversiteetistä hyötyen. Olen ollut Aallossa pitkään tukemassa tiimien kehittämisprosesseja, ja EDI-asioissa minua innostaakin erityisesti se, miten ihmiset voivat saada yhdessä enemmän aikaan.
Ehkä omien vanhempieni taustasta johtuen kasvoin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pienestä pitäen. Äitini oli lasten ja nuorten psykiatrilla ja välillä myös lastenkodissa töissä. Luokallani taas reagoitiin välillä voimakkaastikin, jos joku erottui esimerkiksi taustaltaan tai ulkomuodoltaan.
Aloitin yliopisto-opintoni erityispedagogiikan pääaineessa ja lukion jälkeen olin vuoden töissä erityisluokalla. Mieleeni jäi, miten esimerkiksi lukivaikeus voi vaikuttaa kykyyn selvitä sanallisista matematiikan tehtävistä ja miten tärkeää on saada oikeanlaista tukea varhaisessa vaiheessa, jotta kokemus oppimisesta ja itsestään oppijana pysyy positiivisena.
Diversiteettiä on kaikki se erilaisuus, mitä meissä on ajattelun ja näkökulmien erilaisuudesta lähtien. Ajatteluun vaikuttaa kaikki se kokemus ja tausta, mikä on tuonut meidät tähän pisteeseen.
Olen ollut EDI-vastaavan roolissa vähän päälle 1,5 vuotta. On ollut mahtavaa päästä laajentamaan omaa näkökulmaa henkilöstöstä myös opetuksen ja opiskelijoiden puolelle.
EDI-tehtävään liittyy yhteiskunnallista keskustelua, joka saattaa herättää voimakkaita tunteita, myös polarisaatiota. Kun aloitin tehtävässä, minua jännitti, osaanko itsekään puhua oikealla tavalla oikeista asioista. Nyt kun olen tavannut paljon ihmisiä ja opiskellut uutta, ymmärrän, että tärkeintä on kiinnostus muita kohtaan ja halu ymmärtää toisen näkökulmaa. Mokaamisten, osaamisen ja ymmärryksen myötä myötätunto itseä ja muita kohtaan kasvaa. Tämä on elämän mittainen oppimismatka.
Oma askeleeni on kevyin, kun on ollut hyviä kohtaamisia ja innostavaa ideointia. Raskain askel minulla on puolestaan, kun olen kuullut paljon palautetta epäkohdista ja päädyn itsekin negatiiviseen ajatteluun ja samalla tuskastun asioiden hitaasta etenemisestä.
Ida SalinYksinkertaisuudessaan EDI tarkoittaa sitä, että olemme uteliaita, kuuntelemme toisiamme ja haastamme omia oletuksia.
Hyvinvointiteko, josta koitan pitää kiinni, on tulla kävellen töihin Laajalahden rantareittiä ja koivukujia pitkin, oli sää mikä tahansa.
Minulla on 2,5-vuotias lapsi, ja hän saa ajatukset helposti pois töistä. Kaksivuotiaan innostus, halu ymmärtää maailmaa ja kysyä kysymyksiä on uskomatonta. Uhmaiän ja tahtomisen ollessa voimakasta omat tunteiden käsittelyn taidot ovat kyllä välillä koetuksella. Tilanteisiin vastaaminen pitää kyllä sisällään paljon samaa kuin mitä toimivan työyhteisön rakentamiseen tarvitaan. Omien ja toisten tunteiden kuuntelu ja sanoittaminen, omien mokien myöntäminen ja anteeksipyytäminen ovat molemmissa tärkeitä. Ehkä oman rajallisuuden konkretisoituminen kotona on auttanut minua myös myöntämään oman ymmärrykseni ja osaamiseni rajallisuuden töissä.
Satunnaiset kohtaamiset ovat minulle tärkeitä, ja minulle on myös tärkeää ideoida, konseptoida ja tehdä töitä yhdessä. Supervoimani on yhteyksien näkeminen eri asioiden välillä. Kun koronakevät tuli ja kampuksella työskentely piti lopettaa, minulle tuli olo, että menetän puolet aivoistani, ajatuskapasiteetistani ja toimintakyvystäni.
Yritän saada EDI-asioita osaksi perustoimintaamme. Viime vuonna työstimme oppimispalveluiden ja kauppakorkeakoulun akateemisten kanssa yhdessä inkluusioon liittyvää kysymystä opiskelijoiden kurssipalautteeseen lisättäväksi. Mietimme yhdessä eri vaihtoehtoja ja pilotoimme pariin otteeseen eri kysymyksenasettelua. Lopulliseen muotoiluun päädyimme tavoitteenamme lisätä ymmärrystä inkluusiosta ja tukea inklusiivisen toimintakulttuurin kehittymistä.
Olemme viime syksyn aikana saaneet opiskelijoilta yhteensä 7500 vastausta siihen, mitkä elementit kursseilla ovat parhaiten tukeneet kaikkien osallistumista, saavutettavuutta ja syrjimätöntä ilmapiiriä.
Tärkein punainen lanka opiskelijoiden vastauksissa on se, että inklusiiviset opetuskäytännöt vastaavat itse asiassa hyviä pedagogisia käytänteitä. Kun opettaja kiinnittää huomioita laadukkaisiin pedagogisiin käytänteisiin, hän pääsee jo pitkälle.
Lähtökohtaisesti toivoisin, että meillä rohkeasti puututtaisiin asioihin. Toivoisin, että epäkohdista ilmoitettaisiin ja jakaisimme myös rakentavaa palautetta. Myös palautteen vastaanottamista on hyvä harjoitella, suhtautua siihen mahdollisuutena kehittää toimintaa.
Mitä aikaisemmin asiat otetaan puheeksi, sitä nopeammin niitä päästään käsittelemään. On tärkeää selvittää, miltä asia näyttää eri ihmisten näkökulmasta, mikä on faktaa ja mikä tulkintaa. Asiat alkavat helposti vyörymään ja kasautumaan, vaikka asia itsessään on voinut olla väärinymmärrys tai ristiriita tekemisen tarkoitusperän ja vaikutuksen välillä. Vaatii uskallusta puhua asioista avoimesti.
Ida SalinOmien ja toisten tunteiden kuuntelu ja sanoittaminen, omien mokien myöntäminen ja anteeksipyytäminen ovat tärkeitä.
Kun aloitetaan jotain uutta, olisi tärkeää lisätä yhteistyötä. Voisimme miettiä, tekeekö joku jo asian eteen töitä ja kenen kanssa kokonaisuutta voisi tehdä ja rakentaa. Monenkaan kehittämishankkeen ei pitäisi olla sellainen, että sen voi tehdä yksin. Voisimme yrittää löytää yhtymäkohtia ihmisten tekemiseen ja kiinnostuksen kohteisiin, saada ihmisiä innostettua mukaan.
Tieteen tekemiseen liittyy vahvasti uteliaisuus uuden löytämiseen ja asioiden ymmärtämiseen. Toivoisin, että suhtautuisimme ihmisiin ja yhteisömme rakentamiseen samalla kiinnostuksella. Yksinkertaisuudessaan EDI tarkoittaakin sitä, että olemme uteliaita, kuuntelemme toisiamme ja haastamme omia oletuksia.
Meidän kaikkien olisi tärkeää kohdata ja kuunnella toisiamme ja yrittää luoda yhteistä ymmärrystä ja luottamusta keskustelujen kautta. Kun kohtaamme arjessa ihmiset ihmisinä, voimme luoda meille kaikille hyvän ympäristön, jossa saamme enemmän aikaan.
Haastattelu: Tiina Aulanko-Jokirinne
"Huumorilla minua kutsutaan myös aika usein rovastiksi. Rovasti on pappien paimen, ja provostin voi ajatella olevan professoreiden paimen. Aika usein pääsen myös ottamaan kakkua ensimmäisenä, kuten rovastikin."
"Meidän yksikkömme on hyvin nuori ja pieni, meitä on yhteensä 15. Kulttuurimme on hyvin innostava, kannustava ja tukeva. Se on suuntautunut ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen."
"On mielenkiintoista nähdä, miten fyysikot ja kemistit voivat tarkastella samaa järjestelmää ja silti päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin, kysymyksiin ja tuloksiin. Huippuyksikön kautta on mahdollista tutustua eri alojen asiantuntemukseen."
Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aaltolaiset kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.
