Uutiset

Emil Stråka: On mielenkiintoista nähdä, miten fyysikot ja kemistit täydentävät toistensa osaamista

Kulje kengissäni -haastattelussa teknillisen fysiikan maisteriopiskelija ja kemian ja materiaalitieteen laitoksen tutkimusassistentti Emil Stråka kertoo, miten innostavaksi hän kokee kesätyönsä Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) -huippuyksikössä.
Emil Stråka, photo by Linda Lehtovirta.
Kuvat: Linda Lehtovirta

Minkälainen oli polkusi Aalto-yliopistoon? Kuvaile myös opintojasi?

Kävin lukion Uusikaarlepyyssä Pohjanmaalla, ja lukion jälkeen tutustuin eri yliopistoihin. Aallosta sain hyvän vaikutelman ja päätin, että haluan tulla tänne opiskelemaan. Olen ollut Aallossa nyt neljä vuotta. Tein kolmessa vuodessa kemian tekniikan kandidaatin tutkinnon, ja olen nyt opiskellut yhden vuoden teknillisen fysiikan maisteriohjelmassa.

Ensin minua kiinnosti enemmän kemia, sillä se oli yksi niistä aineista, joista pidin lukiossa eniten. Myöhemmin minulle selvisi, että se mistä pidin kemiassa – käsitys maailmasta hyvin perustavalla tasolla – koskikin enemmän fysiikkaa kuin kemiaa. Siksi päätin vaihtaa ainetta. Fysiikan ja kemian välillä on toki myös paljon päällekkäisyyttä.

Olet toista kesää töissä samassa tutkimusryhmässä Kemian tekniikan korkeakoulussa. Miten päädyit sinne?

Kolmannen opiskeluvuoteni puolivälissä tiesin, että haluan kokeilla tehdä tutkimustyötä. Selasin erilaisia kesätyöpaikkahakemuksia Aallossa, ja löysin Maria Sammalkorven johtaman Soft Materials Modelling -tutkimusryhmän. Ryhmä käyttää laskennallisia ja teoreettisia menetelmiä tutkiakseen erilaisia pehmeän aineen systeemejä. Tutkimustyö vaatii sekä fysiikan että kemian ymmärrystä. Koin sen jännittäväksi ja mielenkiintoiseksi, ja se oli ainoa tutkimusryhmä, johon päädyin hakemaan. En edes lähettänyt muita hakemuksia.

Työskentelin Maria Sammalkorven ryhmässä jo viime kesänä. Lukukauden aikana tein myös osa-aikatyötä. Ryhmä on osa Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) -huippuyksikköä, joka saa inspiraationsa luonnosta ja suunnittelee hybridimateriaaleja, jotka pystyvät oppimaan, sopeutumaan tai reagoimaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. LIBER toimii kemian ja fysiikan rajapinnalla, joten kemian ja teknillisen fysiikan opintoni sopivat kokonaisuuteen hyvin. Elävien toimintojen kaltaisten järjestelmien ymmärtämiseksi tarvitaan sekä fysiikan että kemian välistä yhteistyötä.

Huippuyksikössä on yhteensä kahdeksan tutkimusryhmää Aallosta, VTT:ltä ja Tampereen yliopistosta, ja ryhmien välillä tehdään paljon yhteistyötä. Teen laskennallista ja teoreettista tutkimusta, ja teemme usein yhteistyötä kokeellisten ryhmien kanssa.

Emil Stråka, photo by Linda Lehtovirta.

Minkälaista on työskennellä LIBER-huippuyksikössä nuorena opiskelijana?

Erityisesti ensimmäiset pari viikkoa tutkimusryhmässä olivat mahtavia! Oli innostavaa työskennellä tieteen parissa. Ensimmäistä kertaa ikinä olin innostunut työstäni. Olen nauttinut lapsesta saakka tieteestä ja ongelmanratkaisusta. On uskomatonta, että saan tehdä sitä työkseni.

Kesällä on tauko, mutta yleensä meillä on kahden viikon välein seminaareja, joissa koko LIBER kokoontuu yhteen syömään pizzaa ja keskustelemaan tieteestä. Jokaiseen tilaisuuteen osallistuu noin 50–60 tutkijaa. On mielenkiintoista tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa ja nähdä, miten fyysikot ja kemistit voivat tarkastella samaa järjestelmää ja silti päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin, kysymyksiin ja tuloksiin. He täydentävät toisiaan erilaisilla osaamisellaan ja taustoillaan. Jos työskentelee vain yhdenlaisessa ryhmässä, näkee yleensä vain yhden puolen tutkimuksesta, mutta huippuyksikön kautta on mahdollista tutustua eri alojen asiantuntemukseen.

On myös hienoa seurata kokeneempien tutkijoiden työskentelyä. Jos keskustelen heidän kanssaan jostain ongelmasta, saan heti muutamia ideoita, ehdotuksia tai hyödyllisiä näkemyksiä työhöni. Meidän tutkimusryhmämme tapaa melko säännöllisesti muita LIBER-huippuyksikön ryhmiä, ja näissä tapaamisissa on ollut paikalla myös ryhmien vetäjiä, kuten Markus Linder, Jaakko Timonen ja Olli Ikkala.

Tutkimusryhmässämme on minä ja toinen maisteriopiskelija. Huippuyksikön muissa ryhmissä on muitakin maisteriopiskelijoita. Huippuyksikkö on inspiroiva ja ainutlaatuinen ympäristö.

Emil Stråka, photo by Linda Lehtovirta.

Miksi monialainen yhteistyö on mielestäsi tärkeää?

Monialainen yhteistyö mahdollistaa erilaisia näkökulmia ja tapoja lähestyä ongelmaa. Se antaa myös mahdollisuuden käyttää laajempaa osaamista ja tietopohjaa. Hybridimateriaaleissa tarvitaan sekä fysiikkaa että kemiaa, ja poikkitieteellisyys kasvattaa niiden mahdollisuuksien määrää, joilla tiettyä ongelmaa voidaan lähestyä.

Minkälainen kulttuuri tutkimusryhmässäsi vallitsee?

Vietämme usein kahvitauot ja lounaat yhdessä, ja kesällä käymme usein yhdessä jäätelöllä. Meitä on ryhmässä yhteensä 11, ja osa ihmisistä käy toimistossa säännöllisemmin kuin toiset.

Tutkimusryhmä on hyvin kansainvälinen. Vain minä ja kaksi muuta olemme Suomesta, ja sitten on tutkijoita Sveitsistä, Iranista, Venäjältä, Saksasta, Brasiliasta, Kiinasta ja Unkarista.

Meillä on joitakin kulttuuriaktiviteetteja, esimerkiksi iranilaiset tutkijat ovat vieneet meidät iranilaiseen ravintolaan. Saimme maistiaisen heidän ruokakulttuuristaan. Tapahtumia on myös päivittäisten kahvitaukojen ulkopuolella. Hiljattain kävimme yhdessä Tallinnassa, ja olemme myös grillanneet yhdessä lounastauolla. Se on tosi kivaa.

Emil Stråka, photo by Linda Lehtovirta.

Millaista on kulkea Emil Stråkan kengissä?

Annan uteliaisuuteni ja kiinnostukseni johdattaa minua, ja minä vain seuraan niitä. Tämä on johtanut minut työskentelemään biomateriaalien parissa. Minulla ei ole aina ollut selkeää päämäärää, mutta halusin tehdä tutkimusta. Tavoite oli tavallaan muotoutumassa. Minun kengissäni kulkeminen on eräänlainen prosessi.

Mitä teet vapaa-ajallasi ja miksi se on sinulle tärkeää?

Harrastan liikuntaa, käyn esimerkiksi lenkillä ja kuntosalilla. Kesällä käyn usein uimassa meressä. Minulle se on tärkeää, eräänlaista meditaatiota. Liikunta saa tuntemaan oloni hyväksi ja terveeksi, ja se tekee myös loppupäivästä paremman. Pidän myös lukemisesta; luen sekä kauno- että tietokirjallisuutta.

Oletko osallistunut opiskelijatoimintaan?

Olen osallistunut jonkin verran esimerkiksi tapahtumiin. Parasta siinä on se yhteisö, johon kuulun. Voin mennä tapahtumaan ja nähdä ihmisiä, jotka tunnistan ja joiden kanssa voin jutella.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Haluan saada maisteriopintoni valmiiksi seuraavan vuoden aikana, ja sen jälkeen haluan tehdä väitöskirjan. Nautin työskentelystä tällä alalla ja tässä ryhmässä, mutta kuten mainittu, annan uteliaisuuteni ja kiinnostukseni johdattaa minua. Jos löydän jotain muuta kiinnostavaa seuraavien vuosien aikana, saatan muuttaa painopistettä hieman. Tulevaisuuteni on kuitenkin takuulla tutkimuksen parissa, ja tohtorintutkinto on ensimmäinen askel. Haluan tehdä tiedettä työkseni.

Haastattelu ja teksti: Tiina Aulanko-Jokirinne

Aalto University/HYBER

LIBER – Suomen Akatemian huippuyksikkö

Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) perustettiin Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaksi 2022-2029.

LIBERin tavoitteena on luoda dynaamisia ja pehmeitä hybridimateriaaleja, jotka pystyvät oppimaan, sopeutumaan tai reagoimaan ympäristöönsä.

Soft Matter Modelling group Aalto University

Pehmeän aineen mallintaminen

Maria Sammalkorven johtama tutkimusryhmä

Kemian ja materiaalitieteen laitos

Lue lisää tarinoita:

Leila Arstila, photo by Linda Lehtovirta

Leila Arstila: Vastavalmistuneena minulla on koko maailma edessä

"Voisimme oppia kuuntelemaan itseämme ja olemaan armollisempia itsellemme. Loppuun palamisen jälkeen on tosi vaikea kavuta takaisin ylös. Olisi helpompaa pysähtyä jo ennen pudotusta."

Uutiset
Valentina Arrietta's photo by Valentina Arrietta.

Valentina Arrietta: Palaute on aina lahja

"'Joskus tuntuu, että kamppailen yksin hylkäämisen ja julkaisemiseen liittyvien odotusten kanssa. Mutta jos puhun jonkun toisen kanssa, huomaan, että heilläkin on omat taistelunsa. On tärkeää puhua ihmisten kanssa ja huomata, että lopulta en kulje yksin näissä kengissä."

Uutiset
Retuperän WBK:n Audio Dubbado, kuva: Atte Mäkinen.

Audio Dubbado: Retuperän WBK edustaa palomiesmäistä arvokkuutta ja hyviä käytöstapoja

"Kun olin soittanut muutaman vuoden palokunnassa, mietin, että ehkä olisi hyvä olla joku tekosyy viettää Otakaarella niin paljon aikaa. Päätin, että on aika hakea Aaltoon."

Uutiset

Kulje kengissäni

Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aaltolaiset kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.

Lue lisää
Walk in my shoes, illustration by Anna Muchenikova.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

voikukkia nurmikolla
Opinnot Julkaistu:

Kauppatieteen avoimen väylän valintaperusteet vuodelle 2025

Kauppatieteen avoimen väylän valintaperusteet vuodelle 2025 on päivitetty väylän ohjesivuille (aalto.fi).
Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.