Uutiset

YHTÄJALKAA työpajassa keskusteltiin, edistävätkö jatkuvan suunnittelun prosessit ilmiöpohjaisuutta?

työpaja2, ryhmätöitä

Työpajassa pohjustettiin, kuinka jatkuvan suunnittelun prosesseilla voidaan edistää ilmiöperustaista suunnittelua. Ilmiöperustaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Niihin vastaaminen edellyttää sekä strategista kykyä pitkän aikajänteen ennakointiin että valmiuksia reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin lyhyellä aikajänteellä. Ilmiöiden vaatimaa ennakointikykyä ja reagointiherkkyyttä on etsitty askelittain etenevästä ja alati läsnäolevassa jatkuvasta suunnitteluprosessista.

Alustuksessaan Lahden kaupungin maankäytön johtaja Petri Honkanen esitteli Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallia ja sen kytkentöjä kestävään kaupunkiliikkumiseen. Honkasen mukaan mallin perustana on valtuustokausien määrittelemä nelivuotiskello, jonka avulla yleiskaavan päivittämisprosessi on synkronoitu yhteen kaupungin strategian laadinnan ja päivittämisen samoin kuin sitä toteuttavien kestävän kaupunkiliikkumisen, ympäristö- ja palveluohjelmien kanssa.

Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallin inspiroimana hankkeen johtaja professori Raine Mäntysalo (Aalto-yliopisto) esitti neljä teesiä jatkuvan suunnittelun prosesseista, joista 33 asiantuntijaa keskustelivat työpajatyöskentelyssä.

Ensimmäisenä teesinä Mäntysalo esitti, että jatkuvassa suunnittelussa yksittäisten suunnitelmien laadintaa merkityksellisempää on ilmiöpohjaisen strategisen toiminnan ohjelmointi ja strategisen toimintapolitiikan kehittäminen. Jotta jatkuva suunnittelu olisi myös pitkäjänteistä eikä keskittyisi vain toiminnan ohjelmointiin lyhyellä aikavälillä, esitti Mäntysalo toisena teesinään, että sektorikohtaisten ennusteiden laadinnasta tulisi siirtyä ilmiöpohjaiseen kehityspolkutyöhön, jossa luodaan johdonmukainen kehityspolku tavoitellun tulevaisuuden tilan ja nykytilanteen toimien välille. Kolmantena teesinään hän esitti, että kehityspolkutyö vaatii seurantatiedon yhdistämistä ymmärrykseen tulevaisuuden epävarmuustekijöistä. Neljännen teesin mukaan, yhteinen ymmärrys ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun prosessien sovittamista käytännössä ajallisesti yhteen myös muilla tasoilla käynnissä olevien prosessien kanssa.

Lue työpajatyöskentelyn tulokset kokonaisuudessaan oheisesta raportista.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ulkokuva Kauppakorkeakoulusta. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

”Tunsin oloni tervetulleeksi, vaikka en olekaan fyysisesti kampuksella” – uudet Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat pääsivät verkostoitumaan alumnien kanssa etänä

Kauppakorkeakoulun alumnit sekä uudet maisteriopiskelijat kokoontuivat yhteen verkostoitumaan Zoom-alustalla. Alumnit tarjosivat hyödyllisiä vinkkejä maisteriopintoihin, uraan sekä työllistymiseen.
Projektitiimi Suomalaisen Työn Liitolle
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijatiimi tutki nuorten kuluttamista, suomalaisuutta ja työtä

Suomalaisen Työn Liitolle tehty projekti tarjosi opiskelijoille monipuolisen oppimiskokemuksen.
Dekaani Kristiina Kruus ja professori Jouni Paltakari koulun edessä kasvomaskien kanssa.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

UPM luovuttaa Kemian tekniikan korkeakoululle 10 000 kirurgista kasvosuojainta

UPM on ollut aktiivisesti mukana Covid19-epidemiaan liittyvien kasvosuojainten hankinnassa, ja luovuttanut niitä myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Suomalaisen muotoilun menestystekijät
Yhteistyö Julkaistu:

Kohti muotoilun tiedotuskeskusta – osallistu kyselyyn ja vaikuta!

Suomalaisen muotoilun edistäminen saa lähitulevaisuudessa lisävoimia, kun Suomeen perustetaan muotoilun tiedotuskeskus.