Uutiset

YHTÄJALKAA työpajassa keskusteltiin, edistävätkö jatkuvan suunnittelun prosessit ilmiöpohjaisuutta?

Yheenveto toisesta työpajasta, jonka teemana ilmiöpohjaisen suunnittelun prosessit.
työpaja2, ryhmätöitä

Työpajassa pohjustettiin, kuinka jatkuvan suunnittelun prosesseilla voidaan edistää ilmiöperustaista suunnittelua. Ilmiöperustaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Niihin vastaaminen edellyttää sekä strategista kykyä pitkän aikajänteen ennakointiin että valmiuksia reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin lyhyellä aikajänteellä. Ilmiöiden vaatimaa ennakointikykyä ja reagointiherkkyyttä on etsitty askelittain etenevästä ja alati läsnäolevassa jatkuvasta suunnitteluprosessista.

Alustuksessaan Lahden kaupungin maankäytön johtaja Petri Honkanen esitteli Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallia ja sen kytkentöjä kestävään kaupunkiliikkumiseen. Honkasen mukaan mallin perustana on valtuustokausien määrittelemä nelivuotiskello, jonka avulla yleiskaavan päivittämisprosessi on synkronoitu yhteen kaupungin strategian laadinnan ja päivittämisen samoin kuin sitä toteuttavien kestävän kaupunkiliikkumisen, ympäristö- ja palveluohjelmien kanssa.

Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallin inspiroimana hankkeen johtaja professori Raine Mäntysalo (Aalto-yliopisto) esitti neljä teesiä jatkuvan suunnittelun prosesseista, joista 33 asiantuntijaa keskustelivat työpajatyöskentelyssä.

Ensimmäisenä teesinä Mäntysalo esitti, että jatkuvassa suunnittelussa yksittäisten suunnitelmien laadintaa merkityksellisempää on ilmiöpohjaisen strategisen toiminnan ohjelmointi ja strategisen toimintapolitiikan kehittäminen. Jotta jatkuva suunnittelu olisi myös pitkäjänteistä eikä keskittyisi vain toiminnan ohjelmointiin lyhyellä aikavälillä, esitti Mäntysalo toisena teesinään, että sektorikohtaisten ennusteiden laadinnasta tulisi siirtyä ilmiöpohjaiseen kehityspolkutyöhön, jossa luodaan johdonmukainen kehityspolku tavoitellun tulevaisuuden tilan ja nykytilanteen toimien välille. Kolmantena teesinään hän esitti, että kehityspolkutyö vaatii seurantatiedon yhdistämistä ymmärrykseen tulevaisuuden epävarmuustekijöistä. Neljännen teesin mukaan, yhteinen ymmärrys ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun prosessien sovittamista käytännössä ajallisesti yhteen myös muilla tasoilla käynnissä olevien prosessien kanssa.

Lue työpajatyöskentelyn tulokset kokonaisuudessaan oheisesta raportista.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Espoo Ambassador 2022, prof. Rebecca Piekkari
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Professori Rebecca Piekkari on valittu vuoden 2022 Espoo Ambassadoriksi

Espoo Ambassadorina Piekkari edustaa espoolaista tieteellistä osaamista maailmalla liikkuessaan.
Mikko Jääskeläinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Mikko Jääskeläinen: Opiskelu Kauppiksessa on avannut työuran kannalta monia ovia

Rahoitusta ja Creative Sustainability -pääainetta opiskellut alumnimme Mikko Jääskeläinen päätyi valmistumisen jälkeen töihin liikkeenjohdon konsultointiin. Siellä hän innostui liikenne- ja kiinteistöinfrastruktuurihankkeista, jonka myötä hän hakeutui kaupunkitalouden ja maankäytön yleissuunnittelun tehtäviin Helsingin kaupungille, ja sieltä liikenne- ja viestintäministeriöön. Parasta hänen työssään on mielenkiintoiset tehtävät sekä asiantuntevat kollegat.
Kestävyysraportointikilpailun 2022 voittajat
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Suomen parhaat kestävyysraportit ovat korkealaatuisia

Stora Enso voitti kokonaiskilpailun jo kolmannen kerran.
Aalto_Junior_kids workshopping_photo_Jaakko_Kahilaniemi.jpg
Yhteistyö Julkaistu:

Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio 2030 esittää merkittäviä muutoksia taideaineiden opetukseen

Visiossa esitetään toimenpiteitä taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla sekä taiteiden lukiodiplomien tuomista yhdeksi aineeksi ylioppilastutkintoon.