Uutiset

Väitös: Lapsen rooli nakertaa työntekijän osaamista ja hyvinvointia

Hyvinvoinnista ja vuorovaikutuksesta väittelevän Peter Kentän mukaan tasaväkinen vuorovaikutus hyödyttää koko organisaatiota. Vanhemman ja lapsen roolit ovat joskus väistämättömiä, mutta niidenkin esittämiseen on hyviä ja huonoja tapoja.
Kuvassa on väittelijä

”Mitä matalampi on organisaation hierarkia, sitä enemmän ihmisillä on vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, ja he pystyvät itse ohjaamaan ja johtamaan omaa työtään.”

Näin kiteyttää tohtorikoulutettava Peter Kenttä, joka väittelee hyvinvoinnista ja vuorovaikutuksesta Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella torstaina 8. lokakuuta.

Kenttä teki tutkimustaan varten kymmeniä haastatteluja eräässä suomalaisessa tietoalan yrityksessä. Hän havaitsi, että päätöksentekotilanteet ja eritysesti organisoimiseen ja johtamiseen vaikuttavat tilanteet olivat erityisen merkityksellisiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Kentän mukaan organisaatioissa toistuvat usein lapsen, vanhemman ja aikuisen roolit. Useimmat meistä arvostavat aikuinen-aikuinen -vuorovaikutustilannetta, jossa asioista voidaan sopia yhdessä. Vanhemman aseman ottaminen tarkoittaa samalla valta-aseman ottamista – ja toisen asettamista lapsen rooliin,

”Näissä organisaatioissa ja tilanteissa vanhemmat eli esimiehet pitävät kaikki langat käsissään. Lapsen rooli on myös hyvin haavoittuvainen, eikä työntekijän taitotaso pääse siinä kehittymään”, Kenttä sanoo.

”Joskus voi kuitenkin tuntua hyvältä olla vähän lapsen roolissa. Työntekijä voi esimerkiksi kokea, ettei koe turvalliseksi tehdä päätöstä jostain asiasta.”

Rooleja voi muokata

Aineiston analyysissä Kenttä hyödynsi psykoterapiasta juontavan transaktionaalisen analyysin käsitteistöllä. Se avulla vuorovaikutusasetelmat voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että hyvinvointia turmelevat kohtaamiset käännetään hyvinvointia vahvistaviksi.

Organisaatioissa on tilanteita, joissa työntekijälle lankeaa väistämättä lapsen rooli. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset arviointipaneelit, joissa arvioidaan projektin etenemistä ja päätetään resursseista. Työntekijän tehtäväksi jää vastata vanhemman roolin ottavien esimiesten kysymyksiin.

Kenttä muistuttaa, että lapsen rooliakin voi muokata. Paneelille voi esimerkiksi esittää eri vaihtoehtoja sen sijaan, että sortuu häpeän tai avuttomuuden tilaan.

”Lapsi voi antaa ratkaisuvaihtoehdot A, B tai C, jolloin hän helpottaa vanhemman päätöksentekoa. Lisäksi lapsi voi tarjota tärkeää tietoa ja ymmärrystä, mikä sujuvoittaa päätöksentekoa. Näin lapsi voi tehdä vanhemman elämän varsin helpoksi.”

Jos työntekijät ovat organisaatiossa jatkuvasti lapsen roolissa, heiltä puuttuu vaikutusvalta. Kentän mukaan koko organisaatio hyötyisi tasaväkisemmästä vuorovaikutuksesta, jossa lähtökohdaksi otetaan aikuisen rooli. Vuorovaikutus olisi myös rikkaampaa ja monimuotoisempaa.

Joskus roolit voivat myös keikahtaa päälaelleen.

”Jos työntekijä saa tarpeekseen ylityöllistämisestä ja kertoo sen irtisanoutumistilanteessa esimiehelleen, hän laittaa tämän vuorostaan lapsen asemaan. Esimies voi kuitenkin pyrkiä viemään keskustelua kahden aikuisen väliseksi. Olennaista näissä tilanteissa on puhua vuorovaikutussuhteen laadusta ja rakenteesta sen sijaan, että puhuttaisiin itse asiasta tai yksilön ominaisuuksista”, Peter Kenttä sanoo.

Peter Kentän vastaväittäjänä on professori Robin Holt Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta (CBS) ja kustoksena professori Esa Saarinen. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa 8. lokakuuta klo 12.00, https://aalto.zoom.us/j/68794762063.

Lisätietoa:

Peter Kenttä
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. 044 560 8504

Kuvassa on väittelijä

Väitös soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen alalta, DI Peter Kenttä

Organisaation hyvinvointia parantamassa? Kiinnitä huomiota organisaatiosi vuorovaikutusasetelmiin

Tapahtumat
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Slush
Mediatiedotteet Julkaistu:
An artistic rendition of quantum entanglement. Image: Heikka Valja
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat täysin uudenlaisen kvanttitilan, jota voi hyödyntää kvanttimateriaaleissa ja kvanttitietokoneiden kubiteissa

Tutkijat yhdistivät kaksi äärimmäisen ohutta materiaalikerrosta ja havaitsivat kvanttilomittuneen tilan, jossa elektronit käyttäytyivät samoin kuin harvinaisissa maametalliyhdisteissä.
Foresail-1-satelliitti avaruudessa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti kestävämpää avaruustutkimusta – Foresail-1-satelliitti laukaistaan keväällä 2022

Foresail-1 on Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti. Huippuyksikkö tutkii avaruuden olosuhteita tavoitteinaan kehittää entistä kestävämpiä piensatelliitteja, jotka eivät muutu avaruusromuksi.
Helsingin kaupungin 3D-malli Carla-simulaattorissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ainutlaatuinen virtuaalilaboratorio ennustaa ja ratkoo kaupunkiliikenteen ympäristövaikutuksia

Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat alkavat kehittää kestävämpää älyliikennettä tuomalla yhteen simulaattoreita eri aloilta.