Uutiset

Suomen Akatemian uudet tutkijatohtorit etsivät ratkaisua nanotulostamiseen, tietoturva-aukkoihin ja pehmeään robotiikkaan

Perustieteiden korkeakoulussa aloittaa kahdeksan uutta Suomen Akatemian tutkijatohtoria.
Cyber. Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.

Zoran Cenevin tavoitteena on kehittää uusi menetelmä 2D/3D-nanotulosteiden valmistamiseksi aerosolisoituneista hiukkasista keskitetyn lasersäteen avulla. Menetelmällä voidaan ensimmäistä kertaa saavuttaa alle mikronin resoluutio kaikenlaisten materiaalien nanotulostuksessa.

Lukáš Flajšmanin tavoitteena on integroida mikrosirulle uudenlaisia huoneenlämpötilan laitetoiminnallisuuksia magnoniikkaa ja mikromekaniikkaa yhdistämällä. Magnoniikka on magnetismitutkimuksen osa-alue, joka keskittyy spin-aaltojen fysiikkaan. Magnoniikan avulla mikroaaltojen prosessointiin tarkoitettujen ICT-komponenttien kokoa voidaan pienentää tuhatkertaisesti.

Lachlan Gunn haluaa estää tietokonehakkereita hyödyntämästä yleistä virusta, joka johtuu alttiudesta muistivuodolle. Nämä virukset ovat merkittävä riski tietoturvalle: Microsoftin mukaan niiden osuus raportoiduista tietoturva-aukoista on 70%. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä tietoturvan parantamiseksi.

Tom Gustafsson suunnittelee ja kehittää kontaktimekaniikan ja elementtilaskentatekniikoiden soveltuvuutta haastaviin laskennallisiin simulaatioihin. Monia teoreettisia ongelmia on ratkaistu niin sanottujen mortar-tekniikoiden avulla, mutta niiden soveltuvuus käytännön insinöörityöhön on jäänyt vajavaiseksi kirjallisuudessa tehtyjen yksinkertaistuksien ja puuttuvan ohjelmistoimplementaation vuoksi.

Shinji Koshida käsittelee kaksiulotteisten kriittisten systeemien, kuten Gaussisen vapaan kentän, matemaattista kuvausta. Tutkimuksen tulokset merkitsevät huomattavaa edistysaskelta kriittisten systeemien tutkimuksessa.

Laure Mercier de Lepinayn tavoitteena on havaita ja selittää Casimirin ilmiö eli erittäin pieni tyhjiövoima suprajohteiden välillä ensimmäistä kertaa. Se on mitattavissa kokeessa, jossa kaksi peiliä on hyvin lähellä toisiaan. Casimirin ilmiötä ei ole koskaan havaittu tilanteessa, jossa peilit ovat suprajohtavia. Mittaus antaa tietoa tyhjiövoimista uudessa tilanteessa, ja saattaa antaa lähtökohtia kvanttimekaniikan ja painovoiman yhteyden selvittämiseen.

Carlo Rigoni kehittää uusia synteettisiä materiaaleja, jotka perustuvat nanopartikkeleiden ja orgaanisten molekyylien erilaisiin yhdistelmiin ja voivat käyttäytyä biologisten materiaalien tavoin. Uudenlaiset materiaalit mahdollistavat nanopartikkeleiden järjestäytymisen kontrolloinnin energian dissipaation eli hajoamisen avulla.

Owies Wani pyrkii kehittämään rasitusta kestäviä, palautumiskyvyn omaavia materiaaleja yhdistämällä kaksi erilaista nestekidepohjaista materiaaliluokkaa innovatiivisella tavalla. Inspiraationa on homeostaasi: materiaalit pystyvät ylläpitämään sisäistä tasapainoa vastustamalla ympäristön muutoksia. Kehitettävät materiaalit kykenevät siis vastustamaan rasituksen aiheuttamaa venymistä itsesäätelevän takaisinkytkentämekanismin avulla laukaisemalla sarjan vuorovaikutteisia tapahtumia, jotka palauttavat materiaalin alkutilaansa. Uudenlainen materiaali on tärkeä esimerkiksi pehmeissä roboteissa.

Uusissa Akatemiahankkeissa tutkitaan muun muassa lääkekehitystä, suprajohtavuutta ja emotionaalista pelikokemusta

Uusia Perustieteiden korkeakoulun Akatemiahankkeita on yhteensä 12. Akatemiahankkeissa on mukana monipuolisesti hankkeita niin kulttuurin ja yhteiskunnan kuin luonnontieteiden ja tekniikan sekä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen saralta.

Department of Computer Science photo Matti Ahlgren

Perustieteiden korkeakouluun viisi uutta akatemiatutkijaa

Manohar Kumar tutkii kvantti-informaatiota, Ivan Lomakin 3D-atomidataa, Kezilebieke Shawulienu eksoottisia materiaaleja, Arno Solin todennäköisyyspohjaisia periaatteita ja neuroverkkomalleja sekä Marijn van Vliet aivojen eri näkö- ja kuulojärjestelmiä.

Quantum Explorations. Photo: Mikko Raskinen.

Lähes 20 miljoonaa euroa tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoitus tuo Aalto-yliopistoon yhdeksän uutta akatemiatutkijan ja 15 tutkijatohtorin tehtävää sekä 24 akatemiahanketta.

Four engineering scientists in pink t-shirts in front of an an engine

Uudet akatemiahankkeet käynnistyvät syyskuussa

Suomen Akatemian rahoittamissa akatemiahankkeissa on mukana osaamista kaikista Aallon kuudesta korkeakoulusta.

Organ type of image with white "veins" and small bacteria dots in red background, original image by Valeria Azovskaya
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professori Maria Sammalkorpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.